Valitettavasti varmaa vastausta en pysty antamaan kysymästäsi kirjasta. Ehdottaisin seuraavia teoksia: Busquets, Carlos: Pieni sininen kani (1994) , West, Michael: Sininen karhu (1991) tai Leppänen, Anja: Nalle sininen. Mikäli näistä mikään ei ole oikea, voit kokeilla hakea kirjaa sinisen kannen perusteella Kirjasammon kansikuvahausta.
Bis on latinaa ja tarkoittaa "kahdesti" tai "toisen kerran". Neuvostoliitossa tätä käytettiin kuvaamaan lentokonetyypin "toista" tai huomattavasti paranneltua versiota. MiG-21:n kohdalla se tarkoitti jälkimmäistä. Bis oli MiG-21:n "äärimmäinen" versio.
Käytäntö oli peräisin Ranskasta, oletettavasti koska Venäjän lentokalusto oli suurimmaksi osaksi hankittu sieltä, ja sitä käytettiin jo I-2-hävittäjän uudelleen suunnitellusta toisesta versiosta vuonna 1928.
Lähteet:
https://en.wiktionary.org/wiki/bis#Latin
https://forum.dcs.world/topic/279230-bis/
http://www.airvectors.net/avmig21_1.html
https://www.fighterpilotpodcast.com/musing/aircraft-nomenclature-part-1…
https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%98-2
Maljakko saattaa olla Eino Vännin (tai Wännin) suunnittelema Liekki-maljakko. Kyseistä maljakkoa on valmistettu Kumelan lasitehtaalla 1970-luvulla. Maljakkoa löytyy myynnistä useista alan verkkokaupoista hyvin vaihtelevaan hintaan, n. 15 eurosta 125 euroon.
Toisaalla taas saman näköisen maljakon kerrotaan olevan Pentti Sarpanevan suunnittelema ns. kultaseppämalli (esim. Kaisa Koiviston kirja Suomalaisia lasimaljakoita, ISBN 978-951-0-37039-1).
Esimerkiksi antiikkiliikkeet ja huutokauppakamarit tunnistavat esineitä ja arvioivat niiden arvoa. Tällainen palvelu on usein maksullista, mutta maksutontakin palvelua löytynee. Lasiesineen hintaan vaikuttavat monet seikat, mm. lasin väri ja esineen kunto sekä mahdollinen signeeraus…
Lumihiutaleita löytyy Saa laulaa 1-2 musiikin oppikirjasta. Voi hyvä tavaton -kappaleeseen ei löytynyt nuottia. Tarkoititkohan Joulu saapuu -kappaleella Rannankarin Joulu on ovella -laulua, sillä häneltä ei löytynyt tuon nimistä kappaletta? Siihen on nuotit Seikkailujen lukukirja : musiikkiopas -kirjassa, sitä ei tosin löydy Helmetistä. Voit pyytää sitä kaukolainaksi, ole siitä yhteydessä omaan kirjastoosi.
Yleinen kirjasto hankkii kurssikirjoja, mikäli katsoo niiden sopivan kokoelmiinsa. Yleiset kirjastot eivät pääsääntöisesti hanki kurssikirjoja suuria määriä opiskelijoiden ja oppilaitosten tarpeita silmälläpitäen, vaan hankitaan pienempiä määriä ja vain sellaisia kurssikirjoja, joilla on myös yleisempää kysyntää.
Kannattaa tarkistaa yliopiston ja muiden oppilaitosten kirjastojen tilanne. Helsingin yliopiston kirjastoon saa kirjastokortin, vaikkei olisikaan yliopiston opiskelija.
Tähän kappaleeseen en löytänyt nuottia mistään kirjastosta. Suomenkieliset sanat löytyvät erillisestä vihkosesta "Toivelauluja : iskelmien aarreaitta", osasta 80 (Fazer, 1969). Laulu alkaa: "Koko viikon kiire painaa". Laulun on suomeksi levyttänyt Lea Lavenin lisäksi myös Bengt Huhta eli Kristian. Chordify-sivulta löytyvät kappaleen soinnut: https://chordify.net/chords/vapaapaiva-kristian-pioninkukka. Laulu löytyy myös karaoke-dvd-levyltä "Laulavakoira. 22 : 40 laulua" (Laulavakoira, 2012).
Laululla on useita säveltäjiä, joiden nimet on merkitty eri lähteissä milloin missäkin järjestyksessä: Jimmy Fontana (oikealta nimeltään Enrico Sbriccoli), Italo Nicola Greco (tai Italo Greco tai I. N. Greco) ja Mario Cantini. Alkuperäisen sanoituksen…
Hei,
Jyväskylän yliopiston opinto-oppaan mukaan kirja on Kontturi, Kuokkanen-Kekki, Palmujoki, ESPAÑOL 1, Finn Lectura; ISBN: 978-951-792-672-0
Tässä vielä linkki opinto-oppaaseen ja kurssiin Espanja 1: https://opinto-opas.jyu.fi/2021/fi/opintojakso/xes0005/
Tässä muutamia runokokoelmia, joista löytyy runoja keväästä ja luonnon heräämisestä: Runoja luonnosta (1989 Gummerus), etenkin kohta 2: Oi kuulautta näiden kevätöiden;Runon vuodenajat (W+G 1988), kokoelma jaettu kahteentoista osioon ja Runo puhuu luonnosta (1985 Kirjapaja)
Ruotsiksi käännettyinä löysin ainoastaan yksittäisiä Roineen satuja:
Fågel Fenix (Fenix-lintu)ja De tre önskningarna (Kolme toivomusta)kirjassa I sagolandet, osa 5. 2003, sekä Vattendropparnas äventyr. 1938 ja Myrbacka gummans kål. 1946. Kahdessa ensiksi mainitussa sadussa ei kerrota kuninkaasta , kahta jälkimmäistä en saanut käsiini, ne löytyvät molemmat Kansalliskirjastosta, mutta eivät ole lainattavissa.
Roineen "Suomalaiset sadut" selasin läpi, en kuitenkaan törmännyt mainitsemaasi "arvoitukseen". Roineellahan on lukematon määrä satuja, joten on valitettavasti melkein mahdotonta löytää etsimääsi "arvoitusta" näillä tiedoilla.
Network Readiness Indexistä (NRI) on käytetty suomennosta tietoyhteiskuntaindeksi eli verkkovalmiusindeksi (Liikenne- ja viestintämininisteriö, 2003), mutta ilmeisesti se ei ole sen suuremmin kielenkäyttöön juurtunut, vaan uutisoinneissa käytetään yleensä alkuperäistä englanninkielistä termiä.
Kainuusta ja Kajaanista on kirjoitettu varsin kattavia paikallishistorioita, ja nämä käsittelevät myös isovihaa ja sen jälkeistä aikaa alueella. Tässä muutamia kirjoja:Vartiainen, A. (1980). Kajaanin kaupungin historia. I: Isonvihan loppuun / kirjoittanut A. Vartiainen (Uusintapainos.). Kajaanin kaupunki.Tyrkkö, M. (1980). Kajaanin kaupungin historia. II: V. v. 1717-1809 / Martti Tyrkkö (Uusintapainos.). Kajaanin kaupunki.Huurre, M., Keränen, J., Mielikäinen, J., Huurre, M., Keränen, J., & Huurre, M. (1986). Kainuun historia: 1, Esihistoria. Kainuun maakuntaliitto.Turpeinen, O., & Mielikäinen, J. (1985). Kainuun historia. 2: Väestö ja talous 1721-1982. Kainuun maakuntaliitto.Heikkinen, A. (1986). Kainuun historia. 3: Hallinto ja…
Lammin historiasta löytyy jonkin verran tietoja Lammin kunnan kotisivuilla http://www.lammi.fi/ ,mutta saadaksesi kaiken mahdollisen selville kannattaa tutustua seuraaviin teoksiin:
Lammin pitäjän historia 1.Ruotsin vallan loppuun.(Lammin kunta, 1989) ja Lammi: kuvia ja kertomuksia pellavapitäjästä (Lammin kunta, 1989) sekä Stenius, Kirsti: Lammin kirkko: seurakunnan vaiheita (Lammin seurakunta, 1990).
Kiinnostavia ovat varmasti myös Uljas Kiurun kokoamat ja toimittamat Lammilaisia sotakuvatarinoita (Lammin kunta, 1997) ja Lammin henkilötarinat. Kysy kirjojen saatavuutta / kaukolainamahdollisuutta lähikirjastostasi.
Voltairen ajatuksen ” Ei kelpaa mihinkään, jos kelpaa vain itselleen” selvittämiseksi tarvittaisiin Voltaire-tutkijan apua. Seuraava vastaus koottiin kirjastonhoitajien yhteistyönä.
Sitaatti löytyy Voltairen tekstistä Septieme discours sur la vraie vertu, todellista hyveestä.
https://books.google.fi/books?id=ayoHAAAAQAAJ&pg=PA60&lpg=PA60&dq=Septi…
Siinä käsitellään uskonnollista kieltäymystä ja erakkoutta tai eristäytymistä. Siitä huolimatta, että on hyvä keskittyä uskonnollisiin ajatuksiin ja on hyödyksi itselleen, on kuitenkin parempi olla hyödyksi myös muille. Samassa yhteydessä Voltaire siteeraa "rakastakaa jumalaa, mutta rakastakaa myös kuolevaisia".
Ja edelleen: valistusaatteeseen kuuluu ajatus siitä, että ihmisen on…
Arabialainen opas Halef seikkailee Karl Mayn kirjoittamassa Kara ben Nemsi -kirjasarjassa.
Sarjan osat ovat: Aavikon halki, Linnoituksen vanki, Viimeinen karavaani, Afarahin jalokivet, Balkanin rotkoissa, Skipetaarien maassa ja Keltainen rosvopäällikkö.
Suoraa yhteyttä yhteenkään The Creamin kappaleeseen ei löytynyt. Sen sijaan sävellyksessä on havaittu yhtäläisyyksiä The Doorsin kappaleeseen "L'America". Alun kitara ja laulusäkeistöjen riffi ovat ainakin hyvin samanlaiset, vaikka laulumelodia ja muut osat ovatkin erilaisia.
Itsenäisyyden 75-vuotiskultarahaa lyötiin vain 35 000 kappaletta. Se oli tehty Kittilän kullasta. Nimellisarvona oli 1000 markkaa. Kotimaisen kullan riittävä saaminen oli ongelma kuten yleensäkin, ja kysyntä osoittautui huomattavasti suuremmaksi. Näin kerrotaan Tuukka Talvion vuonna 1993 painetussa teoksessa Suomen rahat, sen toisessa laajennetussa painoksessa.
Rahapaja Monetan verkkokaupan sivuilla http://www.rahapajamoneta.fi/fi/727/t_21 mainitaan rahan nykyarvoksi 795,00 euroa.
Moottoriurheilu: Suomen moottoriliiton virallinen äänenkannattaja-lehti ilmestyi vuosina 1948-1975. Helsingin Olympiastadionilla sijaitsevassa urheilukirjastossa on lehdestä vuosikerrat 1948-1968: http://www.urheilumuseo.fi/Default.aspx?tabid=2079
Kannattaa ottaa yhteyttä kirjaston tietopalveluun:
Aukioloajat: Tietopalvelu toimii arkipäivisin 8.30 - 17
Osoite: Suomen Urheilukirjaston Tietopalvelu
Olympiastadion
00250 Helsinki
puh. 09-434 22 531
faksi: 09-434 22 550
sähköposti: vesa.tikander(at)stadion
Pyytämääsi tilastoa en löytänyt.
Sen sijaan löysin ARAn eli asumisen ja kehittämisen keskuksen selvityksen asunnottomuudesta 2019. https://www.ara.fi/fi-FI/Tietopankki/Tilastot_ja_selvitykset/Asunnottomuus/Asunnottomat_2018(49593)
"Suomalaisten huumeiden kokeilu ja käyttö ovat yleistyneet 1990-luvulta lähtien (kuvio 2). Vuosituhannen vaihteen hieman tasaisemman jakson jälkeen kokeilut ja käyttö ovat edelleen yleistyneet. Näin on tapahtunut myös edellisen mittauskerran jälkeen vuosien 2014 ja 2018 välillä."
http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/137660/Suomalaisten_huumeiden_k%C3%A4ytt%C3%B6_ja_huumeasenteet_2018_tilastoraportti.pdf?sequence=3&isAllowed=y
Piikitystilaa varmaan suunnitellaan, jotta saataisiin…
Yhteystiedot löytyvät kuninkaallisen perheen verkkosivuilta:
Royal House of the Netherlands
https://www.royal-house.nl/
https://www.royal-house.nl/topics/government-information-service
Kielitoimiston sanakirjan mukaan piittaamaton on välinpitämätön, penseä tai häikäilemätön. Esimerkiksi teko voi osoittaa täydellistä piittaamattomuutta:
https://mot.kielikone.fi/mot/helkaukir/netmot.exe
