Syy siihen, että Ähtäri päätyi esimerkkipaikkakunnaksi Juicen kulttuuripoliittiseen kannanottoon, lienee Juicen Grand Slam -yhtyeeseen 80-luvun alussa liittyneessä ähtäriläissyntyisessä basistissa Antti Tammilehdossa. "Hän -- esittää myöskin kitarasuorituksia. Totta kai Ähtärin pojalle pitää antaa tilaisuus loistaa." (Juice Leskinen kappaleesta Kulttuuri saapui Ähtäriin kirjassa Juice puhuu : kootut muistelmat. Vol II)
"Kulttuuri saapui Ähtäriin lähti siitä, että mä tulin Rällämiin helsinkiläisenä muusikkona ja puolihuolimattomasti havaitsin, että nää Tampereen miehet ei ihan diggaa stadimeiningistä. Sillonhan sitä piti saatana pistää puheeseen vielä ylimääräistäkin murrelisää, ja siihen aikaan tiiviisti meidän kuvioissa pyöriny…
Vanhojen ystävien jäljittäminen kannattaa varmaan aloittaa omalta paikkakunnalta. Jos löytyy yksi, hän voi tietää seuraavan jne.
Palvelu Koulukaverit löytyy verkosta. Tekemällä itselleen tunnukset ja kirjautumalla siihen, voi yrittää etsiä koulutovereita koulutietojen perusteella.
https://www.koulukaverit.com/
Kuhmon ja Hyrynsalmen kirjastosta löytyy Kukkosen sukututkimusta selvittävä kirja
Kukkonen, Eila : Pielisen rannalta ulos elämään / Eila Kukkonen.
[Hyrynsalmi] : [Eila Kukkonen], 2000.
Laajuus: 128 s. : kuv. ; 25 cm.
Sen voi lainata myös Kajaaniin (seutulaina, 3 €)
Kukkosen suvusta onolemassa myös teos
Yrjö Blomstedt, Kukkonen. Sukukirja 1959. Mikkeli 1959. 137 siv.
Sen voi lainata kaukolainaksi Kajaaniin (5 euroa).
Heikki…
Kysymyksessä esitettyä tekstikatkelmaa ei sellaisenaan löydy mistään muumikirjasta - "lainaus" on peräisin kahdesta erillisestä lähteestä.
Katkelman alkuosa on kirjasta Vaarallinen juhannus (Laila Järvisen alkuperäinen suomennos), kohtauksesta, jossa Muumimamma on kattanut iltateen uuteen kotiinsa hämmentävässä teatterilaivassa: "- Täällä on paljon sellaista mitä ei voi ymmärtää, Muumimamma sanoi itsekseen. Mutta miksi kaiken sitten pitäisi olla ihan samanlaista kuin se aina tavallisesti on?"
Loppu taas on peräisin Muumipapan muistelmista kirjassa Muumipapan urotyöt (jälleen Laila Järvisen alkuperäisen suomennoksen mukaan), sen neljännestä luvusta, "jossa kertomus valtameripurjehduksestamme huipentuu suurenmoiseen myrskynkuvaukseen ja…
Kaloilla ei ole silmäluomia, joten ne eivät voi sulkea silmiään eivätkä näin ollen myöskään räpytellä niitä.
http://www.tiede.fi/artikkeli/kysy/nukkuvatko_kalat_koskaan
Irlantilaisia kansanlauluja on levyttänyt suomenkielellä "Vilkurit" niminen yhtye. CD:n "Vilkurit veisaavat irlantilaista suomeksi" tiedot löytyvät kirjastomme tietokannasta osoitteesta www.helmet.fi. Viime kesänä Kaustisilla, kansanmusiikkifestivaaleilla esiintyi turkulainen, pääasiassa opettajista koostuva harrastajayhtye "Kuunari Tähti", jonka ohjelmisto koostuu tutuista irlantilaisista kansanlauluista suomeksi laulettuina. Teksktit on suomentanut yksi yhtyeen jäsen ja ainakin "Wild rover" taisi kuulua niihin. Valitettavasti "Kuunari Tähden" yhteystietoja en onnistunut löytämään. Mahdollisesti voisit saada ne Kaustisilta seuraavasta osoitteesta:
Kansantaiteenkeskus
PL 11
69601 Kaustinen
puh (06) 8604 111
fax (06) 8604 222
folk.art@…
Ihan aukottomasti asiaa on vaikea selvittää, sillä erilaisissa kirjastojen kokoelmia haravoivissa metahauissa tulee paljon vanhaa käsikirjastoaineistoa, jota ei lainata kirjaston ulkopuolelle. En pysty tämän vastauksen puitteissa selaamaan kaikkia niitä hakutuloksia läpi. Siksi tämä vastaus on vain arvelu eikä täysin varma.
HelMet-kirjastojen vanhin kotiin lainattava kirja näyttäisi olevan / J. D. Valeriuksen ”Visor och sångstycken 1” vuodelta 1811. Kirja sijaitsee HelMet-kirjavarastossa Pasilassa, ja sen tarkemmat tiedot löytyvät osoitteesta http://luettelo.helmet.fi/record=b1564931~S9*fin. Joitakin vuosia sitten kirjavarastossa oli vielä kotiin lainattavana teos ”Doctor Edvard youngs nätter 1” vuodelta 1787, mutta nykyään se on…
Laulun on selitetty liittyvän entisaikaisiin kosiomenoihin: Aleksi ja Julius ovat kumpainenkin kosineet talon tytärtä. Aleksi ei ole sulhoksi kelvannut, mistä hänelle on jätetty merkiksi taikinaa. Nätti poika Julius on ollut Aleksia menestyksekkäämpi ja voilla on viestitty kosinnan hyväksymisestä.
Kiri on Suomen ortodoksisessa kalenterissa mainittu kutsumamuoto Kyriakoksesta, joka on kreikkaa ja tarkoittaa "herralle kuuluva". Ortodoksissa kalenterissa 500-luvulla eläneen pyhittäjäerakko ja munkki Kyriakoksen muistopäivä on 29.9.
Lähde: Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja, WSOY 1997
Suomalaisia fraasisanakirjoja löytyy useitakin. Osa niistä keskittyy enemmän sanontojen merkitykseen kuin alkuperään, mutta toki niiden syntyäkin käsitteleviä kirjoja löytyy.
Tässä joitakin esimerkkejä:
- Outi Lauhakangas, Svengaa kuin hirvi : sanontojen kootut selitykset
- Pirkko Muikku-Werner, Jarmo Harri Jantunen, Ossi Kokko, Suurella sydämellä ihan sikana : suomen kielen kuvaileva fraasisanakirja
- Jukka Parkkinen, Aasinsilta ajan hermolla : 500 sanontaa ja niiden alkuperä
- Erkki Kari, Naulan kantaan : nykysuomen idiomisanakirja
- Päivä pulkassa, pyy pivossa : [suomalaisten sanontojen juurilla]
- Suomalainen fraasisanakirja
- Lentävien lauseiden käsikirja
Vaikuttaa siltä, että kysymääsi laulua ei ole suomennettu. Tässä muutamia englantilaisia kansanlauluja, jotka on suomennettu.
- Aikaisin aamulla (Early one morning): suomenkieliset sanat ovat ainakin kirjassa Laulumatti: lauluja arkeen ja juhlaan / [toimittanut] Paavo Alanne
- Lilja, ruusu ja kirsikkapuu (Scarborough fair): sanat esim. Suuri toivelaulukirja 5
- Sait multa kukkaset toukokuun (Greensleeves): sanat esim. Suuri toivelaulukirja 1, Kultainen laulukirja, 400 suosikkilaulua
Joissakin suomen murteissa, ainakin Etelä-Pohjanmaan ja joillakin alueilla lounaismurteissa, sanasta latva käytetään muotoa larva. Muotoa käytetään esim. kansanlaulussa, jossa lauletaan "Tuuli se taivutti koivun larvan". Sana voi myös merkitä takamaata rintamaan vastakohtana. Aiheesta on kirjoitettu kielenhuollon tiedotuslehdessä Kielikellossa (2/2016)
https://www.kielikello.fi/-/tuuli-se-taivutti-koivun-larvan-latva-suomen-murteissa
Larvamaa olisi siis esim. kotitalosta lähimaita kauempana oleva maa-alue.
Vouhka tarkoittaa melko laajasti Itä- ja Pohjois-Suomen murteissa touhottajaa, kerskailevaa, leuhkaa, hupsua ja houkkaa. (Lähde: Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja 3: R-Ö)
Äidillenne suositeltu humoristinen teos on Alan Bennettin Epätavallinen lukija (Basam Books, 2008). Sanat "Kaikki on koirien syytä" löytyvät kirjan takakannen esittelytekstistä.
Kirjastojen tai Kirjasammon tietokantoja ei ole optimoitu synnyinvuoden kaltaisia hakuja silmällä pitäen, joten yhtä kattavaa, yhtenäistä listaa hakutuloksista ei taida saada millään. Oikotietä onneen ei ole, mutta pienellä kikkailulla ja useammalla haulla tuloksia kuitenkin kertyy. Kirjasampo ja/tai Wikipedia ovat tällaisessa tiedonhaussa parhaat työkalut, joskin molemmilla sivustoilla joutuu hakemaan kirjailijoita yksi syntymävuosi kerrallaan, sillä luokituksissa ei yleensä ole käytetty kokonaista vuosikymmentä.
Kirjasammossa voi hakea esimerkiksi numerolla 1990, jolloin tulosten ryhmittelyssä kohdassa "Henkilö, kirjailija tai muu tekijä" näkyvät sekä vuonna 1990 syntyneet että kuolleet kirjailijat. Parhaiten tulokset saa esille, jos…
Töölön kirjastossa on maanantaisin klo 17.00-19.30 asianajajien maksuton asianajapäivystys. Kevätkauden viimeinen neuvontatilaisuus on 18.6.2001. Toiminta jatkuu taas syksyllä. Näillä näkymin ensimmäinen kerta on 3.9.2001.
Päivystyksessä neuvotaan kansalaisia lakiasioissa ja tarvittaessa ohjataan oikean viranomaisen luokse. Asiakirjoja tai toimeksiantoja ei päivystyksessä kuitenkaan tehdä.
Aikavarauksia ei oteta, vaan kahdellekymmenelle ensimmäiselle paikalle tulleelle, annetaan neuvontaa. Asianajajien vastaanotto on Töölön kirjaston pohjakerroksessa.
Neuvonnasta vastaa Helsingin asianajajayhdistys ja Suomen Asianajajaliitto.
Valitettavan usein katkenneet ihmissuhteet johtavat myös kirjastokatastrofeihin. Nykyään on kuitenkin sääntönä, ettei tyttö- tai poikaystävän tai edes muun perheenjäsenen kortilla saa lainata, vaan on aina käytettävä henkilökohtaista korttia. Ainoa mahdollisuutesi saada lainausoikeutesi takaisin on mennä lähimpään kirjastoosi, mieluiten kuitenkin pääkirjastoon Itä-Pasilaan selvittämään, mitä aineistoa mahdollisesti kortillasi on palauttamatta, ja palauttaa tai korvata aineisto. Asiaa ei tietosuojan takia voi hoitaa sähköpostitse tai puhelimitse. Lähde nyt vaan reippaasti kirjastoon asioita selvittämään, siinä et menetä mitään!
Kun teksti esitetään jollakin muulla, kuin alkuperäisellä kirjaimistolla, puhutaan translitteroinnista eli siirtokirjoituksesta.
Kielten translitterointia on pyritty yhdenmukaistamaan luomalla standardeja, mutta eri maissa ja/tai kielialueilla käytössä voi olla eri tapoja ja standardeja.
Suomessa kyrillisten kirjainten (slaavilaisten kielten) translitterointiin on käytössä SFS 4900 -standardi.
Kansainvälisesti on käytössä ISO 9 -standardi.
Kotimaisten kielten keskus (Kotus) on koonnut taulukon, jossa tarkastellaan venäjän translitterointien eroja kielittäin: https://www.kotus.fi/files/3919/Venajan_siirtokirjoitus.pdf
Kattavampi vertailu löytyy täältä: http://www.boutler.de/translit/trans.htm
Nimien translitteroinnista voi lukea…
Laulun nimi on Vihanneslaulu, säveltäjää tai sanoittajaa ei tiedetä. Se alkaa näin: Kukkuu, kukkuu pikkupottu nukkuu. Laulu on ainakin Armi & Lemmikit –äänitteellä (c-kasetilla vuodelta 1993), jolla on muitakin lastenlauluja. Nämä tiedot ovat peräisin Violasta, Suomen kansallisdiskografiasta (http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/viola.html). Laulua lauletaan samalla nuotilla kuin suomalaista kansanlaulua Kukkuu kukkuu kaukana kukkuu. Sen nuotit löytyvät muun muassa Kultainen laulukirja - 400 suosikkilaulua ja Laula, laula lapseni - 44 lastenlaulua -laulukirjoista.
Kasettia ei näytä kirjastoista löytyvän, eikä sitä ilmeisesti ole nuottinakaan kirjastoissa. Laulun sanat (ainakin pari erilaista versiota) löytyvät esim. Ylex…
