Kielitoimiston sanakirjan mukaan karva-sana tarkoittaa "lankamaisia, taipuisia nisäkkäiden orvaskeden sarveismuodostumia; myös selkärangattomien samantapaisista (kitiini)muodostumista."
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/karva
Artikkelissaan "On the Strength of Hair across Species" Wen Yang, Yang Yu, Robert O. Richie ja Marc A. Meyers tutkivat eri nisäkäslajien karvojen vahvuutta.
https://www.cell.com/matter/fulltext/S2590-2385(19)30234-6
Tutkimuksessa verrattiin ihmisen, karhun, hevosen, villisian, kirahvin, norsun, kapybaran ja pekarin karvoja. Ihmisen osalta karva tarkoitti 30-vuotiaan naisen ja 9-vuotiaan tytön hiuksia. Tutkijoiden mukaan karvan paksuus on käänteisesti verrannollinen karvan…
Kirjaston aineistoa poistetaan pääasiassa huonon kunnon takia. Uudempia ja ehjiäkin kirjoja poistetaan, kun alun suuri kysyntä hiipuu ja kappaleita on liikaa lainauslukuihin nähden. Osa vähän lainatusta aineistosta varastoidaan. Jos kirjaston viimeinen kappale poistetaan, se lähetetään usein Varastokirjastoon Kuopioon, josta kirja on edelleen lainattavissa kaukolainana. Hyvin harvoin kirja siis poistuu kokonaan saatavilta.
Varsinais-Suomen alueella jokainen kirjasto hoitaa itse poistokirjojensa myynnin. En ole tietoinen, että muuallakaan Suomessa olisi järjestelmällisempää poistokirjojen myyntiä. Turussa poistokirjoja on jatkuvasti myynnissä osastoilla. Joidenkin tapahtumien yhteydessä…
Kyseessä on yhden ja saman laulun kaksi eri versiota eri ajoilta. Bogart Co -yhtye julkaisi kappaleen Princess vuonna 1985 albumillaan Dance Station. Laulun kertosäe alkaa "Princess I'll always love you".
Yhtyeen laulusolisti Ressu (Reddie) Redford levytti kappaleen uudelleen vuonna 2009 Jussi Rainion kanssa. Rainio teki sanat tähän suomenkieliseen versioon, jonka nimi on Prinsessa.
Tietoa Princess-kappaleesta Nuorgam-sivustolla
Ressun haastattelu IS-verkkolehdessä
Dance Station -albumin tiedot Discogsissa
Tästä listauksesta löydät teoksia, joiden teemana ovat sekä luokkaerot että yhteiskuntakuvaus.Mällinen Jarno (2017): Käpylän idylliKallio Natalia (2022): KotileikkiTakkunen Tommi (2022); KaukovainioKivikko Natalia (2021): PunavuoriefektiKuvauksesi perusteella henkilökuntamme vinkkasi myös seuraavista teoksista, jotka saattaisivat olla sinulle kiinnostavia.Vaarla Suvi (2019): WestendNousiainen Miika (2012): MetsäjättiBackman Fredrik (2018): Kiekkokaupunki (sijoittuu tosin Ruotsiin)Jenni Linturi (2024): Äärimmäisellä laidallaHannu Paloniemi (2023): LumiluolapoikaPääskysaari Jenni (2021): Mielen maantiede
Tässä on joitakin esimerkkejä suosituista nuortenkirjoista:
Fantasiakirjallisuus:
Colfer, Eoin: Artemis Fowl -kirjat
DiTerlizzi, Tony: Spiderwickin kronikat -sarja
Jordan, Robert: Ajan pyörä –sarja
Rowling, J. K.: Harry Potter -kirjat
Terry Pratchettin nuortenkirjat
Jännityskirjallisuus:
Remes, Ilkka: Piraatit, Musta Kobra, Pimeän pyöveli
Stine R. L.: Nightmare room -sarja
Scifi:
Applegate, Katherine: Animorphs- ja Remnants –sarjat
Star Wars –sarja
Lisäksi suosittuja ovat mm.
Jacqueline Wilsonin ja Tuija Lehtisen kirjat.
Kannattaa tutustua myös vaikkapa Helsingin kaupunginkirjaston Nuortensivuille kerättyihin lukuvinkkeihin http://pandora.lib.hel.fi/lastensivut/nuoret.shtml .
Sellon kirjaston tietokoneilla Sinun on mahdollista käyttää Helsingin sanomien aikakonetta. https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/HS_Aikakone_kaytossa_kirjastoissa(161585)
Palvelu toimii tietenkin myös muissa Espoon kirjastoissa.
Sieltä löytyvät uusimmat uutiset sekä Helsingin Sanomien ja sen edeltäjän Päivälehden numerot vuodesta 1889.
Henkilökunta neuvoo mielellään aikakoneen käytössä.
Väestöennusteita on tehty jo 1930-luvulla, jolloin Viipuri vielä kuului Suomelle, mutta vain koko maan väestönkehitystä koskien. Tilastollinen päätoimisto julkaisi ensimmäisen koko maata koskevan väestöennusteen vuonna 1934. Seuraavatkin ennusteet koskivat koko maata. Ensimmäinen tilastoalueittainen väestöennuste tehtiin vasta 1964 ja kunnittainen väestöennuste 1969. Voit tutustua Suomen väestötilastoinnin historiaan Tilastokeskuksen julkaisussa Väestötilastoja 250 vuotta: katsaus väestötilaston historiaan vuosina 1749-1999.
Internet-osoitteesta http://www.ksk-clausthal-zellerfeld.de/fre/bbe/jacq.html löytyi kirjailija Christian Jacqin syntymävuosi 1947. Päivämäärää ei löytynyt.
Muumilaaksoa edeltävästä asuinpaikasta ei kirjoissa kerrota tarkasti mitään. Se tiedetään, että varhaisina aikoina muumit ovat asustelleet kaakeliuunien takana. Ensimmäisen muumikirjan "Muumit ja suuri tuhotulva" (1945) Muumipeikko ja Muumimamma seikkailevat pimeässä metsässä Muumipappaa etsiskelemässä. Kirjan lopussa perhe ja Nipsu muuttaa Muumipapan rakentamaan Muumitaloon.
Seuraavassa kirjassa "Muumipeikko ja pyrstötähti" (1946) he tapaavat ensimmäistä kertaa Niiskun, Niiskuneidin, Hemulin ja Nuuskamuikkusen. Kohtaamisia ei kirjassa pohjusteta tai selitetä sen syvällisemmin. Kirjassa (ja kirjasarjassa) moni asia jää hämärän peittoon, kuten juuri muumiperheen aiempi asuinpaikka.
Wikipedian muumeja käsittelevissä…
Keskustakirjasto Oodi Helsingissä näyttää olevan tällä hetkellä ainoa A0-tulostus paikka."Roland TrueVIS SG 540Suurkuvatulostin tulostaa laadukasta täysvärikuvaa. Laitteella voi tulostaa jopa 130 cm leveitä ammattilaistasoisia julisteita, tarroja ja kuvasuurennoksia.Huomaa, että pieniresoluutioiset kuvat, kuten verkkokuvat ja kännykkäkuvat pikselöityvät isoina tulosteina. Asiakas on itse vastuussa tulostamansa kuvan laadusta ja resoluutiosta. Materiaalimaksu peritään myös epäonnistuneista tulosteista. Tulostin on tarkoitettu isoihin printteihin, ja minimikoko on 0,5m eli 7,5€.Isojen kuvien tulostaminen vie aikaa, joten otathan tämän huomioon varauksesi pituudessa. Huomioithan myös, että varausaika tarkoittaa tulostusaikaa. Tiedoston…
Tähän on aika vaikea antaa vastausta. Sitä ehkä ei ole tutkittu tutkimuskirjallisuudessakaan, https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0…. Kohta näyttää aivan siltä, että Ville ehdottaa rautatielle työhön lähtöä muuten vain tai ehkä koska Matti on vahva ja tunnettu kovana työntekijänä. Matti ei näytä haluavan "ruunun" töihin eli käsittääkseni valtiolle, mutta voihan olla kyse jostain muustakin, vaikkapa siitä, että Matilla on töitä tarpeeksi omassa torpassansa ja hän pärjää ilman "ruunun" töitä.Rautatie, https://www.gutenberg.org/cache/epub/10481/pg10481-images.htmlUuden matkassa Modernin ilmentymiä Juhani Ahon teoksissa Rautatie, Helsinkiin ja ”Kello”, https://www.utupub.fi/bitstream/handle/…
Olisiko kyseessä voinut olla joku seuraavista?Matti Hannukselan Peikko Pompeli : tarinoita Kantturanniemen satuvaltakunnastaJosef Čapekin Kissa ja koira : Kertomuksia kissasta ja koirastaEduard Uspenskin Fedja-setä, kissa ja koira
Nimet Carmela, Carmelia, Carmelina, Carmelita ja Carmen (joita näkee kirjoitettavan myös K-alkukirjaimella) perustuvat kaikki Palestiinassa sijaitsevan Karmelin vuoren nimeen. Siitä on saanut nimensä myös katolinen karmeliittojen sisaristo. "Karmeliitta" onkin Carmelita-nimen sananmukainen käännös. Yleisemmin Carmel-/Carmen-nimipesyeen voisi tulkita tarkoittavan "tyttöä Karmelin vuorelta". Nimi Karmel puolestaan tulee heprean puutarhaa merkitsevästä sanasta "(hak-)karmel".
Lähteet:
Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja
Aapeli Saarisalo, Raamatun sanakirja
Luultavasti Rääkkylään asettautuneet siirtolaiset löytyvät kirjasta 4. Karjalan liiton luettelointitiedoissa kerrotaan:"Osassa 1 Länsi-Suomen alueella asuvat siirtokarjalaiset, osassa 2 etelärannikolla asuvat, osassa 3 kapealla kaistalla Lahden korkeudelta itärajalle saakka asuvat ja osassa 4 koko muualla Suomessa asuvat siirtokarjalaiset.
4-osainen teossarja osoitehakemistoineen sisältää henkilötiedot elämänvaiheineen n. 140000 Karjalasta siirtyneestä henkilöstä." Viides osa on ilmeisesti tuo osoitehakemisto. Linkki Finna-hakutulokseen
Marja Kurkelasta ei kovin paljon löydy tietoa. Meillä on kuitenkin täällä Tampereen kaupunginkirjastossa hänestä kerättynä lehtileikkeitä, jotka saa lainaan viikoksi. Lehtileikkeitä voi pyytää virkailijalta.
Marja Kurkela on kirjoittanut myös teoksen Toinen nainen vasemmalta, 1977.
Suomen kirjailijat -matrikkelista Kurkelasta löytyy myös lyhyt selostus.
Ilta pimenee on kansansävelmä, jonka sanoittajaksi on merkitty Anne tai Pus Brodal. Suomenkielinen sanoitus on Marjatta Haapasen. Kappale löytyy esim. cd-levyltä Tilkkutäkki : 30 suosikkia:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2040632__Silta%20pimenee_…
Anne Margarethe "Pus" Brodal oli norjalainen, ja suomennos on tehty hänen norjankielisestä sanoituksestaan (I den mørke kveld)
Pus Brodal – Speiderhistorisk leksikon (speidermuseet.no)
Englanninkielisestä versiosta emme löytäneet tietoa.
Helmet-kirjastojen käyttösääntöjen mukaan lainat voi uusia viisi kertaa, ellei niihin ole varauksia.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetkirjaston_…
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
Samuli Paulaharjun Suomenselän wieriltä (1930) on luettavissa Kansalliskirjaston digitoiduissa aineistoissa. Pääsette lukemaan teoksen alla olevasta linkistä.
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/59688/1930_f470727.pdf?sequ…
Kansalliskirjaston digitoimia aineistoja voi etsiä kansallisbibliografia Fennicasta tai Kansalliskirjaston digitoiduista aineistoista.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi
https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu
Uusintapainos teoksesta vuodelta 1981 on lainattavissa Keski-kirjastojen kokoelmista.
https://finna.fi/Record/keski.16562
