Hei,Kyseessä lienee Jon Amielin ohjaama Sommersby (1993). Pääosissa Richard Gere ja Jodie Foster. Juoni perustuu löyhästi tositapahtumiin 1500-luvulta. Tämä alkuperäinen kertomus on myös suomennettu: Martin Guerren paluu / Natalie Zemon Davis ; suomentanut Aulikki Vuola. Amielin elokuva perustuu ranskalaisohjaaja Daniel Vignen 1500-luvulle sijoittuneeseen elokuvaan Le retour de Martin Guerre (1982). Amiel on siirtänyt tapahtumat Yhdysvaltain sisällissodan aikaan, jossa sodasta palaavaa meistä epäillään huijariksi.
Cthulhu-tarinoita löytyy ainakin seuraavista teoksista:
Kirotun kirjan vartija: suomalaisia Cthulhu-tarinoita (toim. Nummelin, Juri)
Keskiyön Mato Ikaalisissa: Portin parhaita tieteisnovelleja (toim. Nikkonen, Raimo)
Shoredanin kellot (toim. Sadelehto, Markku)
Kultainen naamio: suomalaiset kauhukirjoittajat Lovecraftilaisissa tunnelmissa (toim. Hurtta, Boris)
Muita Cthulhu-vinkkejä löytyy Kirjasammosta: http://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/cthulhu
Suomalaista kauhukirjaillisuutta:
Hautala, Marko: Kuiskaava tyttö
Jääskeläinen, Pasi Ilmari: Sielut kulkevat sateessa
Nummelin, Juri: Haamu: kertomus Hollywoodista
Morre, Hanna: Tuonen tahto
Katajala, Jussi: Korpin silmät näkevät ja muita yöpuolen tarinoita…
Desmond Marwoodin ja Paricia Ludlowin teoksessa Lasten runojen aarteet (2000, Desmond The children's treasury of verse, toim. ja suom. Leena Mäkijärvi) on Leena Mäkijärven käänös runosta. Runon otsikko on suomeksi Kukka muurin kolossa ja se on teoksen sivulla 21.
Olisiko kyseessä tämä kirja?
TEKIJÄ Helakisa, Kaarina, kirjoittaja
TEOS Ainakin miljoona sinistä kissaa : saturomaani / Kaarina Helakisa ; kuvittanut Jori Svärd
PAINOS 2. painos 1984
Julkaisutiedot Porvoo : WSOY, 1978
ULKOASU 188, [1] sivua : kuvitettu ; 25 cm
Antti Salmelan runo Nauku, Vaak-vaak ja Hauku löytyy ainakin E. N. Setälän, A. Kohosen ja Alfred Salmelan toimittamasta yläkansakoulun lukukirjasta Uusi kotipiirin kirja 2 (Otava, 1931).
Portugalinkielisissä sukunimissä ovat peräkkäin äidiltä ja isältä saadut nimet (espanjankielisissä ensin on isän sukunimi, sen jälkeen äidin). Mendes on äidin sukunimi ja Campos isän. Nämä kaksoissukuimet kirjoitetaan pääsääntöisesti peräkkäin eli Mendes Campos, Paolo on oikea muoto. Toisaalta sekä espanjan- että portugalinkieliset ihmiset käyttävät usein pelkästään ensimmäistä kahdesta, ja joskus joku päättää käyttää vain jälkimmäistä, kuten taidemaalari Pablo Ruiz Picasso. Jos asiasta on epäselvyyttä, kannattaa aina tutkia, miten hakuteokset ovat asian ratkaisseet. Picasson valinta on yleisesti hyväksytty, kuten nimiasioissa muutenkin on tapana. Nimen käyttäjän tahto on vahvempi kuin kielellinen pääsääntö.
Heikki Poroila
1. "Kivi kirjoitti seitsemän veljestä, / Linna puoli joukkuetta, / -- ". - Juice Leskinen, Kutsumus. Kokoelmasta Äeti
2. "oikeastaan / tulit tavallaan äidikseni". - Kari Aronpuro, Sub cálla. Kokoelmasta Saa tulla : tulkintoja ("Marianpäivänä 1996" on runon loppuun liitetty ajanmääre)
3. "Puistossa tapahtui suunnattomia asioita. / Leikin siellä koiran kanssa, / jolla oli silmät kuin lautaset, sadun mukaan, / ja kaamean lautasen kanssa, jolla oli silmät kuin mustekalalla -- ". - Eeva-Liisa Manner, Lapsuuden hämärästä. Kokoelmasta Tämä matka
4. "Eeva-Liisa tuli Rongankadulla vastaan. / -- Varpajaistimme tuoretta lätkää." - Kari Aronpuro, Plejadien ja Haydien välissä. Kokoelmasta Gathandu
5. "Jänis istui maassa / maan tavalla. / -- " -…
Maailmassa on laskutavasta riippuen hieman vajaa kaksisataa valtiota. Jokaisella niistä on ainutlaatuinen ja omalaatuinen poliittinen järjestelmä. Vaikka valtiosääntöoikeudelliset periaatteet olisivat samanlaisia, kuten esimerkiksi Kansanyhteisön valtioissa, jokaisen maan omat historialliset kokemukset ja perinteet vaikuttavat ainutlaatuisella tavalla poliittisen järjestelmän toimintaan.
On tietenkin mahdollista laatia erilaisia luokitteluja tai taksonomioita maailman poliittisista järjestelmistä (system of government). Näissä luokitteluissa käytetään juuri tällaisia luokkia kuin presidentiaaliset, puolipresidentiaaliset tai semipresidentiaaliset valtiomuodot.
Yksikään näistä luokitteluista ei pysty täsmällisesti kuvaamaan tietyn…
Kyseistä lorua ei ole käännetty kaikissa löytämissäni sadun suomennoksissa. Löysin kuitenkin kaksi suomenkielistä versiota lorusta:
Hii hei hoo haa!
Pikkumiehen verta pian juoda saa!
Kuollut tai ei, siitä vaan,
hänet pistelen poskeeni kokonaan!
(suom. Oili Suominen, sisältyy teokseen Tie satulinnaan: Klassisia satuja, 1996)
-----
Huu, haa, hei, haistaa!
Ihmislihaa kai saan pian maistaa!
Nainen, missä ihminen on?
Missä on piilossa onneton?
(suom. Riitta Oittinen, teos Richard Walker: Jaakko ja pavunvarsi, 2000)
Kuvassa saattaisi olla esimerkiksi vyöihrakuoriaisen tai turkiskuoriaisen toukka. Voit verrata löytämiäsi toukkia Lajitietokeskuksen tietokannasta löytyviin kuviin. Turkiskuoriaiset löytyvät tämän linkin takaa: https://laji.fi/taxon/MX.192570/images Ja vyöihrakuoiriaiset löytyvät tämän linkin takaa: https://laji.fi/taxon/MX.192556/images. Toukkia on hankala erottaa toisistaan.Kuoriaisten ja niiden toukkien torjuntaan löytyy rutkasti vinkkejä esimerkiksi googlaamalla. Kirjallisuuttakin aiheesta löytyy jonkin verran, esim.: Jansson, L., Lindqvist, B., & Markkula, I. (2012). Sisätilojen tuhoeläimet ja niiden torjunta. [Kasvinsuojeluseura]; Putus, T., & Holopainen, J. (2013). Elinympäristömme pienet tuholaiset: Viihtyvyys- vai…
Lehtinen on levyttänyt Oscarina Hectorin kanssa yhden singlen (2 kappaletta). Single on julkaistu 1967, a-puolella on kappale Savu ja b-puolella Teräsmummo. Molemmat löytyvät Hectorin Hectobox-kokoelmasta.Savu/Teräsmummo-singlen tiedot DiscogissaHectobox Outi-verkkokirjastossa
Tee näin:
Mene netissä helmet-sivustolle www.helmet.fi. Klikkaa linkkiä vasemmassa ylälaidassa: perinteinen aineistohaku. Sivun hakusana(t) pitäisi avautua. Laita hakusanaksi "". Valitse aineiston valikosta bd-levy ja valitse kirjastoksi Sello. Saat listan Sellon kirjaston blu-ray -elokuvista. Jos valitset kirjastoksi kaikki, saat listan koko pääkaupunkiseudun blu-ray -kokoelmasta.
Laitan tähän valmiiksi linkin, josta näet Sellon kirjaston blu-ray -levyt:
https://kirjtuo1.helmet.fi/search~S9*fin/X?SEARCH=(%22%22)&searchscope=…
Erilaisia arkistoaineistoja voi hakea esimerkiksi VAKKA-arkistotietokannasta, joka on Kansallisarkiston ja maakunta-arkistojen yhteinen kokoelmatietokanta. VAKKA on käytettävissä arkistolaitoksen yksiköiden tutkijapalvelussa sekä arkistolaitoksen kotisivun yhteydessä (http://www.narc.fi) .
Sotakorvausteollisuuden valtuuskunnan ja sen eri osastojen arkistoja säilyttää Kansallisarkisto.
Sukunimikysymyksissä on yleensä hyvä lähdeteos Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan "Sukunimet" (2000). Leru-nimestä siinä on vain viitaus, jossa kerrotaan sen verran, että Äärinen-nimi on tuttu mm. Akaassa ja Köyliössä. Siihen on vaihdettu mm. sukunimeä Leru Suistamolla 1931.
Karjalan kielen sanakirja (1983) tuntee sanan "leru" lehmän puhuttelusanana:
leru, leru lehmäzie, laru, laru lambahazie
Tietoa voi etsiä lisää allaolevista linkeistä:
1) Suomen Sukututkimusseura http://www.genealogia.fi
2) Kotimaisten kielten tutkimuskeskus http://www.kotus.fi
Väestörekisterikeskuksen linkistä voit tutkia sukunimesi yleisyyttä Suomessa http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Helmet-kirjastoissa eli Espoon, Helsingin, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastossa kadonneen kirjan voi korvata hankkimalla samanlaisen kirjan tilalle, mutta asiasta täytyy aina sopia etukäteen kirjaston kanssa. Kannattaa siis ottaa ensin yhteyttä kirjastoon ja tiedustella, sopisiko kirjan korvaaminen uudella kappaleella.
Asiasta kerrotaan käyttösääntöjen maksuliiteosassa, joka löytyy osoitteesta http://www.helmet.fi/Preview/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaaja….
Kyseessä voisi olla suomalaisen merimiehen ja muukalaislegioonalaisen Ensio Tiiran tarina, joka tosin sijoittuu Intian valtamerelle. Tiira pakeni vuonna 1953 ruotsalaisen toverinsa Fred Ericssonin kanssa legioonasta ja päätyi ajelehtimaan pienellä lautalla 32 päivän ajaksi. Ericsson menehtyi 18. päivänä, ja Tiiran oli pakko pudottaa ruumis mereen, vaikka he olivatkin sopineet, että toisen kuollessa toinen kuljettaa ruumiin maihin haudattavaksi. Tiira kirjoitti koettelemuksestaan kirjan, joka julkaistiin suomeksi nimellä Epätoivon lautta vuonna 1954. Siitä on otettu toinen painos vuonna 2006.
Ensio Tiiran haastattelu YLEn Elävässä arkistossa: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/06/27/palkkasoturin-pakomatka
Ensio Tiira Wikipediassa: https…
Taatelikakkua pidetään perinteisenä joululeivonnaisena, mutta tarkemmin tutkien sen alkuperä on yllättävänkin hämärä. Nykyisen kaltaisen taatelikakun ohjetta ei löytynyt mistään vähääkään vanhemmasta Suomessa ilmestyneestä sanoma- tai aikakauslehdestä tai keittokirjasta. Yhdysvalloissa jonkinlainen taatelikakku on sanomalehtien perusteella kuitenkin tunnettu jo 1900-luvun alussa. Lehti-ilmoitusten perusteella taateleita on myyty myös Suomessa 1900-luvun alussa, ja vuoden 1908 Kotiruoka-kirjassa on monenlaisten maustekakkujen ohjeita (jotka kylläkään eivät sisällä taateleita).
Yhteenvetona voi siis todeta, että taatelikakku oli 1900-luvun alun Suomessa mahdollinen, mutta ei mitenkään tavallinen leivonnainen. Vaikuttaa myös siltä, että…
Kaikenkattavaa vastausta ei ole. Määrät vaihtelevat riippuen käytetyistä amalgaamis- ja suodatusprosesseista. Mittaustekniikat ja -mahdollisuudet vaihtelevat myös, joten kaikki arviot eivät ole yhteismitallisia. Pienimpien arvioiden mukaan jokaisen kultagramman tuottaminen vapauttaisi reilun gramman elohopeaa. Suurimmissa mittauksissa määrä on ollut seitsemänkertainen ja joissakin arvioissa puhutaan jopa kymmenkertaisesta.
https://www.unenvironment.org/explore-topics/chemicals-waste/what-we-do…
https://theconversation.com/gold-rush-mercury-legacy-small-scale-mining…
https://www.responsiblemines.org/wp-content/uploads/2018/05/Case_Study_…
https://www.nationalgeographic.com/magazine/2009/01/gold/
https://wwflac.awsassets.panda.org/…
Voisi kaiketi ajatella, että tässä on kyse eräänlaisesta negatiivisesta itsesuggestiosta. Siinä missä itsesuggestiolla pyritään vaikuttamaan mieleen positiivisesti, on negatiivisen itsesuggestion vaikutus kielteinen. Suggestioherkkyys on yksilöllinen ominaisuus, toiset ovat alttiimpia suggestiolle kuin toiset – oli se sitten positiivista tai negatiivista – eikä kysymykseen sisältyvää väitettä sen vuoksi voine pitää yleispätevänä totuutena.
Kirjallisuutta:
David Robson, Ennakko-odotusten vaikutus : miten ajattelutapasi voi muuttaa elämääsi
