700-luvun Italiaan tai Roomaan sijoittuvia suomen kielellä saatavilla olevia historiallisia romaaneja ei haaviini tarttunut kuin yksi: Eyvind Johnsonin Hänen armonsa aika.
Jos kuningas Arthurin tarupiiriin kuuluvat ja viikinkiaiheiset romaanit jätetään laskuista, ensimmäiseen vuosituhanteen vuodesta 400 eteenpäin ajoittuvia Eurooppaan sijoittuvia kirjoja jää tarjottavaksi todella niukasti. Kotimaisilta kirjailijoilta löytyy jonkin verran muinaisen Suomen kuvauksia. Toiselle vuosituhannelle tultaessa valinnanvaraa alkaa olla huomattavasti enemmän - sitä enemmän, mitä pitemmälle ajassa edetään, mutta jo vuosilta 1000-1100 luettavaa on helpompi löytää kuin sitä välittömästi edeltäviltä vuosisadoilta. Vuosituhannen alkupuolelta…
Paavo Cajander suomensi William Shakespearen Loppiaisaaton vuonna 1899. Cajanderin suomennoksessa nämä rivit kuuluvat seuraavasti:
"Sun, aika, täytyy tämä selvittää:
On liian tiukka mulle solmu tää."
https://www.gutenberg.org/cache/epub/27708/pg27708.html
Pentti Saaritsa suomensi saman kohdan vuonna 2012 näin:
”Oi aika, voitko sotkun selvittää?
Minulta solmu avaamatta jää.”
William Shakespeare: Loppiaisaatto (2012, s. 71)
https://www.gutenberg.org/files/1526/1526-h/1526-h.htm
Opetussuunnitelmasta päättää korkeimmalla tasolla opetushallitus. Opetushallituksen määrittämien perusteiden pohjalta määrittyy kuntien omat opetussuunnitelmat ja lopulta koulukohtaiset opetussuunnitelmat. Ensisijassa siis ole yhteydessä kouluun, jonka opetussuunnitelmasta on kyse. Jos tämä ei ole riittävä, kysy seuraavan tason palautekanavaa kunnalle.
Suomen Nuorisokirjailijoiden nettimatrikkelissa, osoitteessa http://www.nuorisokirjailijat.fi/hauhiamarita.shtml on hyvä sivu Marita Hauhiasta, sivulta löytyy myös hänen sähköpostiosoitteensa.
Jo saapunutta varausta ei voi valitettavasti enää lukita. Yksi mahdollisuus on perua varaus, tehdä se uudestaan ja lukita uusi varaus. Se toimii, mikäli teoksessa ei ole paljon varauksia, mutta jos varauksia on runsaasti, teosta joutuu taas odottamaan pitkään.
Jos et ehdi hakea varausta ennen lähtöäsi matkalle, on mahdollista pyytää jotakuta perheenjäsentä tai tuttua hakemaan varaus kirjastosta. Hakija tarvitsee tiedot kirjasta eli kirjan nimen, tekijän ja viimeisen noutopäivän, jonka mukaan varaukset on järjestetty Helsingin kaupunginkirjastossa. Hakija voi lainata varauksen vain omalle kortilleen, jollet pysty toimittamaan hänelle allekirjoitettua valtakirjaa, jossa valtuutat henkilön lainaamaan kirjan sinun kortillesi.
Olisiko kyseessä Z.Topeliuksen näytelmä "Kuu kirkas"? Siinä ainakin tervetaan kuuta.
Tekstin löytää Topeliuksen Kootuista tai suoraan netistä Gutenberg-tietokannasta.
Tomas on muunnos Tuomaasta. Kun Jeesuksen opetuslapsen Tuomaan sanotaan olleen epäluuloinen Jeesuksen kuolleista nousemisen suhteen on hänen nimestään tullut epäilevien ja kriittisten ihmisten symboli. Toisaalta katolisessa kirkossa on yli 60 Tuomas -nimistä pyhimystä.
Stefan on muunnos Stefanuksesta, jonka merkitys on seppelöity, kruunattu.
Henri on vastine nykysaksan Heinrichille ja ruotsin Henrikille.
En löytänyt tällaista vertailua. Kultakaivosten ja kullan jalostamisen ympäristövaikutuksista löydät lisätietoa esimerkiksi seuraavista lähteistä:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/10/07/ulkolinja-vaarallinen-kulta-jalometalli-joka-liikuttaa-koko-maailmaa
https://www.smithsonianmag.com/science-nature/environmental-disaster-gold-industry-180949762/
Georgiankielistä kirjallisuutta on suomennettu varsin vähän.
Helmet-kirjastojen kokoelmista löytyvät seuraavat georgiankielestä suomennetut tai Georgiaan sijoittuvat teokset:
Tsabua Amiredzibi: Lainsuojaton, osat 1 ja 2 (suom. Esa Adrian, 1980)
Nodar Dumbadze: Ikuisuuden laki (1984)
Shota Rustaveli: Pantterintaljainen : Georgian kansallisrunoelma (Marjory Scott Wardropin englanninnoksesta suomentanut ja runomittaan sepittänyt Olavi Linnus, 1990)
Guram Pandzikidze: Kierre (Tuomo-Pekka Kalliomäki, 1991)
Kiittämätön ja muita gruusialaisia novelleja (suom. Anita Mitrosin, 1989)
Konstantin Paustovskin Kaukasialaisia kuvia (venäjän kielestä suom. Ulla-Liisa Heino, 1960) sijoittuu nimensä mukaisesti Kaukasukselle.
Voit lukea teoksista…
Katkelma on Rudyard Kiplingin kertomuksesta The cat that walked by himself kokoelmasta Just so stories (1902).
https://www.gutenberg.org/files/2781/2781-h/2781-h.htm
Kokoelmasta on kaksi suomennosta: Norsunlapsi ja muita veikeitä juttuja (suom. Yrjö Kivimies, 1954) ja Alkutarinoita (suom. Jaakko Anhava, 2013). Kummassakin tarinan nimi on Kissa joka kulki itsekseen.
Norsunlapsi ja muita veikeitä juttuja Helmetissä
Alkutarinoita Helmetissä
Valitettavasti olet vielä liian nuori Helsingin kaupunginkirjaston kesätöihin. Ikäraja on 18 vuotta.
P.S. kesätöistä on kysytty tämän palvelun kautta aiemminkin. Kysymykset ja vastaukset löytyvät palvelun arkistosta asiasanalla kesätyö.
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannasta (https://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/onnet-tietokanta) löytyi Kerttu-Kaarina Suosalmen satu Tule takaisin, Menninkäinen! jonka juonesta kerrotaan näin: "Satu, jonka kehyskertomuksessa kirjailija pelkää, että satu on jättänyt hänet, kunnes Sinimekkoinen Tyttö auttaa häntä kutsumaan jälleen Laatikko-Lottaa. Laatikko-Lotta alkaa kertoa tarinaansa, jolloin satu Tyttelistä ja Vanhan Talon pienistä haltijoista alkaa. Sadussa eri vaiheiden kautta saadaan tietää Avaimesta, jonka avulla häkkeihin vangitut eläimet voidaan vapauttaa aina yön ajaksi. Kadonneella menninkäisellä on ainoana tieto maan, metsän ja veden salaisuuksista, joten etsii kadonneen menninkäinen avukseen."
Kirja on julkaistu vuonna…
Metodistikirkossa on vuodesta 1956 lähtien voitu vihkiä myös naisia pastoreiksi.
Lähde: Metodistikirkon rakenne – Metodistikirkko
Suomen baptistit nimittävät vain miespastoreita.
Kielitoimiston sanakirjan mukaan meteoriitti on ”maan pinnalle pudonnut kosminen kappale”. Sana on kreikkalaisperäinen; adjektiivi μετέωρος (metéoros) tarkoittaa maan pinnalta nostettua, ilmassa olevaa.
Antiikin kreikassa substantivoitu metéoros-adjektiivi tarkoitti yleisemmin tähtitieteellisiä ilmiöitä. Esimerkiksi Aristoteles käsittelee Meteorologia-teoksessaan (n. 340 eKr.) muun muassa meteoreja, komeettoja ja revontulia.
Englannin kielessä meteoriittiä tarkoittava meteorite-sana alkoi Oxford English Dictionaryn mukaan yleistyä 1800-luvulla. Valitettavasti en löytänyt tietoa, milloin meteoriitti-sana tuli suomen kieleen.
Sagan om Achilleus -nimistä romaania en valitettavasti löytänyt. Voisikohan kyseessä olla Sången om Akilles, ruotsinnos amerikkalaisen kirjailijan Madeline Millerin romaanista The song of Achilles (suomeksi Akhilleen laulu)?
Kyseessä on nimimerkki Elli-tädin runo Leipuri Pulla, joka sisältyy Aino Öljymäen kirjaan Iloa ja juhlaa : esitystehtäviä koulun pienimmille. Ester Ahokaisen Oman juhlan ohjelmaa : nuorimmille juhlijoille sisältää saman nimisen kolmelle esiintyjälle tarkoitetun runon/laulun, mutta tässä alku kuuluu "Olen leipuri Pulla. / Kova on kiire mulla."
Alpo Tommolan cd-levyllä Sydämeni laulut (vuodelta 1994) on kappale nimeltä Kotiseutu Kouvola. Laulu on Vilho Oksan säveltämä ja Viljo Halmeenmäen sanoittama.
Levy löytyy Kouvolan kaupunginkirjaston kokoelmista. Valitettavasti levykotelossa ei ole laulujen sanoja, joten emme päässeet tarkistamaan, onko tämä etsimäsi kappale. Levyn saa lainaan Kouvolan kirjastosta, tai voit kysyä sitä kaukolainaan omasta lähikirjastostasi.
