Suomen yleisten kirjastojen tilastot osoitteessa http://tilastot.kirjastot.fi kertovat, että Helsingin kaupunginkirjastossa oli vuonna 2015 henkilökuntaa 476. Se on tosin tarkalleen ottaen henkilötyövuosia mutta kuvannee kohtuullisesti henkilökunnan määrää. Varsinaisia kirjastoja oli yksi pääkirjasto ja 35 sivukirjastoa eli yhteensä 36 kirjastoa. Se tarkoittaisi keskimäärin noin 13 henkilöä yhtä kirjasto kohti.
Luku on selvästi todellisuutta suurempi, koska henkilökuntamäärään sisältyvät erilaisissa kirjaston sisältö- ja tukipalveluissa sisältyvät työntekijät, kuten hankintaosaston väki, tietotekniikkaosasto ja ylin johto, jotka eivät ole kirjaston asiakaspalvelutyössä. Mukana on myös kirjastoauton ja kotipalvelun sekä laitoskirjastojen…
Suomen laissa sanotaan näin:
Järjestyslaki TU 608 / 4 luku. Eläimet.
Tässä luvussa on käsitelty sekä koirat että kissat.
4 luku
Eläimet
14 §
Koirakuri
Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden säilymiseksi koiran omistajan tai haltijan on:
1) pidettävä koira taajamassa kytkettynä;
2) pidettävä huolta siitä, ettei koira pääse kytkemättömänä kuntopolulle tai muulle sen kaltaiselle juoksuradalle eikä lainkaan yleiselle uimarannalle, lasten leikkipaikaksi varatulle alueelle, toriaikana torille taikka yleiseen käyttöön kunnostetulle ladulle tai urheilukentälle, jollei se ole erikseen sallittua; (19.12.2003/1195)
3) pidettävä huolta siitä, että koiran uloste ei jää ympäristöön hoidetulla alueella taajamassa.
Mitä 1 momentin 1 ja 2 kohdassa…
Sarjassa Keräilijän aarteet on ilmestynyt vuonna 2011 Kaisa Koiviston teos Suomalaisia lasimaljakoita. Samassa sarjassa on ilmestynyt myös vuonna 2010 saman tekijän teos Suomalaisia juomalaseja. Kyseessä voisi olla jompikumpi näistä teoksista. Molemmat teokset ovat lainattavissa Helmet-kirjastoista. Tarkemmat saatavuustiedot voi tarkistaa sivulla www.helmet.fi
Tällä tarkoitettaneen "muna-asentoa", jonka ensimmäisenä esitteli ranskalainen syöksylaskun olympiavoittaja (1960) Jean Vuarnet. Kananmunan muotoa jäljitellyt aerodynaaminen laskuasento levisi alppirinteiltä myös hiihtoladuille.
Lisätietoa eri kielillä Wikipediasta:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Jean_Vuarnet
https://en.wikipedia.org/wiki/Jean_Vuarnet
https://fr.wikipedia.org/wiki/Jean_Vuarnet
Vastaus saatiin Urheilumuseon tietopalvelusta.
Hei!
Vastauksen alkuun on mainittava, että vastaajalla ei ole pätevyyttä vastata oikeustieteellisiin kysymyksiin, joten vastaus annetaan hyvin yleisellä tasolla, julkisiin lähdeaineistoihin viitaten.
Osakeyhtiölain 21.7.2006/624 kolmannen (3) luvun pykälässä 15 sanotaan osakasluettelosta seuraavasti:
"Osakasluettelo
Jos yhtiön osakkeita ei ole liitetty arvo-osuusjärjestelmään, hallituksen on pidettävä osakkeista ja niiden omistajista luetteloa (osakasluettelo), johon merkitään kunkin osakkeenomistajan nimi ja osoite sekä yksilöityjen osakkeiden tai osakekirjojen lukumäärä osakelajeittain ja osakkeiden antamispäivä. Osakasluetteloon on merkittävä myös muut erot osakkeiden tuottamissa oikeuksissa ja…
Kuopion ja Siilinjärven seudulla ohrarieskaa myy mm. Kuopion Kolmisopen K-Citymarket (Kurkelan tilan ohra 100 %). Ohrarieskaa voi kysellä myös paikallisista leipomoista ja konditorioista.
Ohrarieskaa voi valmistaa myös itse esim. seuraavalla ohjeella:
Röpörieska eli savolainen ohraryynirieska
Purkki luomupiimää
Kuppi rikottuja ohrasuurimoita
Puoli kuppia luomuohrajauhoja
2 tl suolaa
Reilu kourallinen luomukaurahiutaleita
Pari rkl voisulaa
Uuni 250 astetta
Kaada piimä kulhoon ja lisää joukkoon ohrasuurimot.
Peitä kannella ja laita turpoamaan jääkappiin yön yli.
Lisää aamulla muut aineet ja sekoita.
Kaada seos leivinpaperoidulle uuninpellille ja levittele noin sentin paksuiseksi.
Paista kullanruskeaksi, noin reilu puoli tuntia uunin…
Runon "Ranunculus" on kirjoittanut V. A. Koskenniemi. Runo alkaa: "Ranunculus, kultatukka, hän keväällä nosti nuoren pään." Runo sisältyy Koskenniemen kokoelmaan "Valkeat kaupungit ynnä muita runoja" (WSOY, 1908) ja esimerkiksi kirjaan Koskenniemi, V. A.: "Kootut runot" (17. painos; WSOY, 1998).
Näillä tiedoilla on vaikea vastata varmasti kysymykseesi, koulun historia vaikuttaa monimutkaiselta. Sinun kannattaisi tulla käymään Turun pääkirjastoon ja pyytää katsottavaksesi kotiseutukokoelman varastosta Turun tyttökoulun vuosikirjoja. Niissä annetaan myös oppilasluettelot, jospa sieltä löytyisi tuttu nimi? Turun tyttökoulun vuosikertomuksessa lukuvuodelta 1972 -1973 kerrotaan koulun historiasta näin:Turun tyttökoulu perustettiin Turun Tyttöopisto -nimisenä yksityiskouluna v. 1921 ja se muuttui asteittain neliluokkaiseksi koekouluksi ja samalla valtion oppilaitokseksi v. 1927 sekä kuusiluokkaiseksi tyttökouluksi v. 1952. Syksystä 1971 lähtien koulu muuttui asteittain viisiluokkaiseksi tyttökouluksi. Vuonna 1906 valmistunut…
Olet oikeassa! Oiva Lohtander esitti todellakin Rehtori Rummukaista Hannu Kahakorven erinomaisessa televisiota varten tehdyssä minisarjassa. Sarja valmistui vuonna 1979 ja sitä on esitetty Suomen televisiokanavilla useampaan otteeseen sen jälkeenkin. Varsinaista teatterilevitykseen tarkoitettua elokuvaa ei siis ole tehty tästä Arto Paasilinnan kirjoittamasta kirjasta. Lisätietoja minisarjasta, näyttelijöistä ja ohjaajista löytyy mm. seuraavasta linkistä:
http://www.imdb.com/title/tt0079670/
Sivut ovat englanninkieliset.
1600-luvulta 1800-luvun alkuun perinteisiin käsityöläisammatteihin kasvettiin Suomessa pääasiassa käytännön työelämässä. Tällöin ammatti periytyi yleensä isältä pojalle. Vähitellen kouluttautumisen lisääntyminen ja yleistyminen ja lisääntyvä muuttaminen paikkakunnalta toiselle muuttivat tilannetta. Edelleen kuitenkin noin viidesosa suomalaisista hakeutuu samaan ammattiin kuin vanhempansa.
Alla lisää tietoa Wikipediasta, Tilastokeskuksen sivuilta ja ammattiliitto JHL:n Motiivi-lehden sivuilta:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ammattikasvatuksen_historia_Suomessa
https://www.stat.fi/artikkelit/2009/art_2009-03-16_002.html?s=0
https://motiivilehti.fi/lehti/artikkeli/ammatit-periytyvat/
Joseph Schmidt pakeni Ranskasta Sveitsiin lokakuussa 1942. Sveitsiläiset sijoittivat hänet Girenbadin internointileirille (osassa lähteistä myös pidätyskeskus tai pakolaisleiri) Zürichin lähistölle. Leirille oli internoitu natseja paenneita pakolaisia odottamaan turvapaikkapäätöstä. Heikkenevän terveyden ja puutteellisen hoidon takia Joseph Schmidt menehtyi sydänkohtaukseen 16.11.1942.
Lähteitä:
www.josephschmidt-archiv.ch
https://de.wikipedia.org/wiki/Internierungslager_Girenbad
http://holocaustmusic.ort.org/places/camps/josef-schmidt/
https://en.wikipedia.org/wiki/Joseph_Schmidt
http://www.operanostalgia.be/html/Schmidt1.html
http://www.operanostalgia.be/html/Schmidt2.html
Eilistä paremmin ikävän tuntee Markus Salo kappaleessaan Ihmisen nielevä ikävä.
https://www.youtube.com/watch?v=gZI-wter-ps&list=RDgZI-wter-ps&start_radio=1
Eriytymistä kuvaavaa kaunokirjallisuutta löytänee helpommin, jos aihetta lähestyy esimerkiksi eriarvoisuuden ja luokkaerojen kautta. Kirjallisuustietokanta Kirjasampo antaa kelvollisia tuloksia esimerkiksi oheisilla hakusanoilla: sosiaalinen kerrostuneisuus, sosiaaliset ongelmat, lähiöt, luokkaerot, yhteiskunnalliset romaanit, yhteiskuntakritiikki, eriarvoisuus, erityisluokat, erityislapset.
Arvelan teoksen lajityyppiä lähinnä taitavat olla mustalla huumorilla kuorrutetut koulumaailman kuvaukset:
Aino Kontula: Rexi on homo ja opettajat hullui!
Aino Leppänen: Terkuin ope
Emilia Tala & Kati Rajasaari: Sadistiope ja hulluhoitsu
Kaunokirjallisempia teoksia, jotka kuvaavat syvemmin erilaisia sosiaalisia todellisuuksia ja…
Sillikalat (Clupeiformes) muodostavat viuhkaeväisten kalojen lahkon. Lahkon lajit ovat avorakkoisia ja useimmilla on hopeanvärinen, sivusuunnasta litteä ruumis ja ravintona plankton. Ne muodostavat yleensä suuria parvia ja elävät pinnan läheisyydessä.
Sillit (Clupeidae) muodostavat yhden sillikalojen heimoista. Lajeilla ei ole suomuja pään kohdalla ja osa on täysin suomuttomia. Niillä on pienet hampaat tai ei niitä lainkaan. Suu on aivan kuonon kärjessä.
Lähteet:
Maailman luonto: Kalat, sammakkoeläimet ja matelijat. WSOY, 2000. S. 78 - 83.
https://en.wikipedia.org/wiki/Clupeiformes
https://en.wikipedia.org/wiki/Clupeidae
Vuoden 2008 Helsingin Sanomia voi lukea Pasilan kirjastossa, jossa ne ovat mikrofilmattuina. Mikrofilmin lukulaitteen voi varata omaan käyttöön osoitteesta https://varaamo.hel.fi. Joiltain lukulaitteilta voi myös tulostaa.
Singerin ompelukoneiden sarjanumeroluettelo löytyy osoitteesta https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-y-series-serial-numbers.html
Luettelon mukaan tuo ompelukone on valmistettu 8.1.1930.
Ompelukoneen arvon määrittely onkin sitten vaikeampi kysymys. Sitä kannattaisi tiedustella antiikki- ja huutokauppaliikkeistä. Jos on myymässä tavaraa, niin silloinhan oikea hinta eli arvo on se, joka sekä myyjälle että ostajalle sopii.
Isommalla fonttikoolla painetut teokset löytyvät hakemalla "isotekstiset kirjat". Venäjäksi näitä ei juurikaan julkaista, joten emme ole voineet myöskään hankkia niitä kirjaston kokoelmiin. Kovakantisissa kirjoissa on yleensä suurempi fonttikoko kuin pehmeäkantisissa. Haku Kuolleet sielut venäjäksi Helmet-kokoelmastaIkävä kyllä kansallisessa e-kirjastossa ei näyttäisi ainakaan tällä hetkellä (10.1.2025) olevan Gogolin Kuolleita sieluja, vaikka siellä useita klassikoita löytyykin venäjäksi. E-kirjoissa fonttikoon voi säätää itselleen sopivaksi.
Kysymykseen on vaikea vastata, koska tietomme varhaisimmista kulttuureista on sirpaleista ja uskonnon kaltainen ei-aineellinen ilmiö jättää aniharvoin arkeologisesti tutkittavissa olevia jälkiä. Jos kuitenkin pohtii minkä tahansa tunnetun uskonnon (ei siis yksilön subjektiivisten tuntemusten vaan järjestäytyneen toiminnan) olemusta, voi perustellusti kysyä, eikö niissä aina ole ja ole ollut mukana yhteiskunnallisen vaikutusvallan ja vallankäytön aspekti?
Tuntemissamme yhteisöissä papeilla ja muilla uskontoihin liittyvillä toimihenkilöillä tuntuu olevan aina merkittävä valta-asema, koska he toimivat tulkkeina jumalten ja tavallisten ihmisten välillä. Näin on ollut ilmeisesti jo niissä muinaisissa yhteiskunnista, joista on jäänyt vain…
Hei!
Pääkaupunkiseudun kirjastoilla ei ole olemassa yhteistä poistettavien kirjojen listaa. Lastenkirjojen kysyntä on suurta ja kirjat poistetaan usein vasta siinä vaiheessa, kun ne ovat täysin loppuunkuluneita. Sellaiset kirjat, joista uusia painoksia ei ole otettu, pidetään mielellään kokoelmissa mahdollisimman pitkään.
Oletko kysynyt antikvariaateista? Helsigissä Antikvaarinen Kirjakauppa Johannes Yrjönkadulla myy myös lastenkirjoja. Yrjönkatu 1, 00120 Helsinki. Puh. (09) 605 675.
Esimerkiksi seuraavissa tietokirjoissa kerrottiin Medusasta.
Forsman, Kaarlo: Kreikkalaisten ja roomalaisten mytologia eli jumalaistarut ja sankarisadut
Salakirjat 2008
Lindskog, Claes: Kreikkalaisia jumalaistaruja ja satuja
WSOY, 1984
Bellingham, David: Kreikan mytologia
Gummerus, 2002
Gibson, Michael: Jumalia ja sankareita
WSOY, 1984
Arthur, Cotterell: Maailman myytit ja tarut
WSOY 1991
Philip, Neil: Suuri myyttikirja
WSOY, 1995
