Useiden lähteiden mukaan näyttäisi siltä, että suosio olisi jonkin verran laskussa.
Asiasta voi lukea tarkemmin esimerkiksi näistä lähteistä:
https://www.marmai.fi/uutiset/miljoonat-jattivat-facebookin-varsinkin-nuorten-kayttajien-maara-vahentynyt-parissa-vuodessa-selvasti/3345533e-6b30-36ca-a6bd-873ecaabd2a3
https://www.iltalehti.fi/digiuutiset/a/716265ce-0039-482f-a2e1-2a7a5267d7d7
https://www.socialmediatoday.com/news/internal-research-shows-that-facebook-usage-is-in-decline-in-favor-of-inst/559366/
Vuoden 1963 setelien hinta on riippuvainen sen sarjanumerosta. Sarjanumerot, jotka alkavat kirjaimilla Z, Å, Ä, Ö, AA ja AI ovat käytännössä yhden euron arvoisia. Jos sarjanumero alkaa jollain muulla merkillä, hinta nousee jopa sataankin euroon asti.
Lisäksi setelien hinnat ovat aina riippuvaisia niiden kunnosta.
Apua setelien hinta-arvioihin voi saada myös täältä: https://www.oulunnumismaatikot.fi/
Kyseessä on todennäköisesti ollut pelkkä sattuma, ainakaan mitään mainintaa mistään seurauksista ei tullut vastaan. Ulla-nimi on ollut suosituimmillaan vuosina 1940-59, jolloin nimeä on annettu yli 13 000 naiselle - eli 1970-luvulla nimi on voinut vaikuttaa samaan aikaan yleiseltä mutta trendikkäältä nuoren naisen etunimeltä. Kouluympäristökään ei sinällään ole sellainen idea, että sen kohdalla voisi puhua tekijänoikeuksien loukkaamisesta. Kahden sattuman yhdistyminen voi siis saada ajattelemaan, että kyse olisi joko idean vuotamisesta tai yhteistyössä tehdystä saman idean varioimisesta, mutta vastaan ei ole tullut tietoa, joka antaisi syytä olettaa sellaista. Tietyt aiheet tuppaavat puhuttelemaan ihmisiä tiettynä aikana ja siten…
Lasiesineistä on erilaisissa tuoteluetteloissa mainittu yleensä vain tuotteen valmistusvuosi/valmistusvuodet, ei määrää. Emme siis valitettavasti pysty vastaamaan kysymykseesi tässä. Voit kuitenkin koittaa tiedustella pullon valmistusmäärää esimerkiksi seuraavista paikoista:
Suomen lasimuseo (yhteystiedot löydät osoitteesta: https://www.suomenlasimuseo.fi/otayhteys)
Designmuseo Nuutajärvi (yhteystiedot löydät osoitteesta: https://www.designmuseum.fi/fi/museot/#nuutajarvi)
Kaj Franck on tuottanut Nuutajärven lasille useita erilaisia lasiesineitä. Voit koittaa halutessasi etsiä hallussasi olevan pullon tarkkaa mallia verkosta tai painetuista tuoteluetteloista. Kirjastoissa on lainattavissa erilaisia tuoteluetteloita.…
Oman tunnusluvun saat, kun käyt seuraavan kerran kirjastossa. Voit miettiä tunnusluvun/salasanan valmiiksi,
niin virkailija tallentaa sen tietokantaan.
Koska henkilöllisyys täytyy pystyä todentamaan, ei tietosuojan vuoksi tunnuslukuja puhelimitse eikä sähköpostin välityksellä.
Catal Huyuk kaupungin ympärillä ei ilmeisesti ollut muuria, vaan talot oli rakennettu niin, että ne antoivat muurivaikutelman.
Lisää tietoa Catal Huyukistä löytyy m.m. näistä osoitteista (valitettavasti ainoastaan englanniksi):
http://www.smm.org/catal/home.html
http://www.focusmm.com/civcty/cathyk00.htm
http://www.bartleby.com/65/ca/CatalHuy.html
Teoksesta Kulacoglu, Belma, Gods and goddesses : Museum of Anatolian Civilizations / prepared by Belma Kulacoglu ; [translated by Jean Öztürk]. Ankara : Turkish Republic Ministry of Culture, 1992. löytyy tietoa alueelta löytyneestä arkeologisesta materiaalista.
Astmalääkkeitä on kahdenlaisia: tulehdusta poistavia ja keuhkoputkia laajentavia. Niitä käytetään lääkärin ohjeen mukaan. Avaavaa eli keukoputkia laajentavaa voidaan ottaa ennakoivasti ennen liikuntaa, jotta astmaoireilta vältyttäisiin. Näin menetellään ainakin, kun on kyse tavallisesta kuntoliikunnasta. Siitä, miten astmalääkkeitä huippu-urheilussa mahdollisesti käytetään, ei löytynyt tietoa.
Alla tietoa astmalääkityksestä urheilussa Suomen urheilun eettisen keskuksen SUEK ry:n sivuilta:
https://www.suek.fi/sv/astmalaakitys
Etsitty lastenruno on tsekkiläisen Jan Čarekin Lammikossa hänen Iloisesta riimikirjastaan (Otava, 1963), jonka runot on saksankielisestä käännöksestä suomeksi riimitellyt Eeva-Liisa Manner. Runon voi löytää myös sellaisista lastenrunoantologioista kuin Pikku Pegasos (Otava, 1980), Suomen lasten runotar (Otava, 1994) ja Tunteellinen siili ja muita suomalaisia eläinrunoja (WSOY, 1994). Näissä runon tekijäksi on merkitty yksin Eeva-Liisa Manner.
Jos arvelet, että merkeillä on rahallista tai keräilyarvoa, kannattaa ottaa yhteyttä paikallisiin tai valtakunnallisiin harrastajiin ja asiantuntijoihin.Suomen Filatelistiliiton artikkeli Mitä tehdä perimälläni kokoelmalla? antaa joitakin vinkkejä.https://www.filatelisti.fi/tietoa/mita-tehda-peritylle-kokoelmalle/Paikallinen postimerkkikerho voisi ehkä auttaa. Heillä saattaisi olla tietoa myös aloittelevista keräilijöistä siinä tapauksessa, että merkeillä ei ole arvoa.https://www.hmlpmkerho.fi/Myös postimerkkiliikkeet, jotkut antikvariaatit ja huutokaupat ostavat ja myyvät merkkejä.https://www.philabid.fi/Näistä kirjoista (löytyvät Hämeenlinnan kirjastosta) voisi olla hyötyä, vaikka ne onkin suunnattu keräilijöille:Postimerkkeilijän…
Korkein Saksassa toisen maailmansodan aikana myönnetty kunniamerkki oli rautaristin suurristi (Großkreuz des Eisernen Kreuzes), joka myönnettiin ainoastaan marsalkka Hermann Göringille 19.7.1940.Kirjallisuutta:Brinkmann, J. (1976). Orden und Ehrenzeichen des Dritten Reiches. J. Brinkmann.Littlejohn, D., Dodkins, C. M. (1969). Orders, decorations, medals and badges of the Third Reich: (including the free city of Danzig). R. James Bender Publishing.Sawicki, J. A. (1958). Nazi decorations and medals, 1933-1945. L. L. Babin.Kuva merkistä ja lisätietoja saksankielisessä Wikipediassa:https://de.wikipedia.org/wiki/Gro%C3%9Fkreuz_des_Eisernen_Kreuzes
Valitettavasti runon tekijää ei saa selville.
Se ei näytä olevan Julia Donaldsonin. Hän olisi varmasti ominut tekijänoikeudet ainakin omalla virallisella nettisivullaan.
http://www.juliadonaldson.co.uk/index.php
Tämän yhden runon löysin nimimerkillä kirjatoukka. Muut ovat joko nimetty tuntemattoman tekijän runoiksi tai jätetty kokonaan ilman tekijää.
https://theslytherinworld.tumblr.com/post/149424083949/fog-on-her-glasses-from-the-still-steaming-tea-a
Kaunis runo, jota ilmeisesti voi käyttää vapaasti.
Fog on her glasses
From the still steaming tea
A book in her hands
As she causally reads.
A catch in her breath
As the climax grows near
She is deaf to the world:
The book’s all she can hear.
She's completely lost now,…
Mauri on lyhennetty versio Mauritiuksesta (maurilainen, marokkolainen, maurilaisen näköinen), joka oli thebalaisen legioonan päällikkö. Veera- ja Sirkka-nimistä löytyy vastauksia tämän palvelun arkistosta http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkisto/ hakusanalla "Veera" ja "Sirkka". Lisätietoa nimistä löytyy mm. Pentti Lempiäisen kirjasta Suuri etunimikirja.
Jos teos on peräisin EU:n tai ETA:n alueelta on tekijänoikeus on voimassa 70 vuotta tekijän kuolemasta. Muualta peräisin olevien teosten tekijänoikeudet ovat yleensä voimassa 50 vuotta tekijän kuolinvuoden päättymisestä. Jos tekijöitä on useita (esim. useampi artikkelin kirjoittaja) lasketaan suoja-aika viimeisenä kuolleen tekijän kuolemasta. Jos teoksen tekijä on tuntematon, on tekijänoikeus voimassa kunnes 70 vuotta on kulunut siitä vuodesta, jona teos julkistettiin.
Lisätietoa tekijänoikeuden suoja-ajoista:
Tekijänoikeuslaki 404/1961
https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404
- Katso 4. luku
Tekijänoikeuden syntyminen /Tekijänoikeus.fi
https://tekijanoikeus.fi/tekijanoikeus/syntyminen/
Madoille eivät varmaan maassa itävät siemenet maistu. Kenties pellon lannoitteet ja kasvinsuojeluaineet karkottavat ne. Ne syövät mielellään hajoavaa kasvijätettä, mutta olosuhteiden on hyvä olla silloin lämpimän kosteita. "Lieroilla on myös makuaisti, aina ensin ne syövät sokeri‑ ja valkuaispitoiset kasvijätteet. Lopulta niillä on myös erityinen kemiallinen aisti, jolla ne voivat havaita mm. maan happamuutta, myrkkyjä ja lannotteita." Naturalehti 3.3.2017
7.7.2022 Lab.fi sivustolla oleva artikkeli kehuu matoja viljelijän tärkeiksi yhteistyökumppaneiksi.
Kysymys kannattaa vielä lähettää vaikkapa Luontoiltaan. https://yle.fi/aihe/s/luonto/luontoilta-osallistumisohjeet
Varastoituun viljaan iskevät monetkin tuholaiset, jotka voivat…
Hei!
Riihimäen kirjastossa varatut kirjat löytyvä sisääntuloaulasta. Ovesta tullessasi näet vasemmalla oven Alasaliin, ja sen oven vierestä alkaa aulan puolella hyllykkö, jossa varatut kirjat ovat noutonumeron mukaisessa järjestyksessä. Noutonumerosi näkyy saamassasi saapumisilmoituksessa. Varatun teoksen voi lainata alakerrassa olevilla lainausautomaateilla, tai toisen kerroksen palvelupisteellä, silloin kun kirjastossa on palveluaika. Kirjastoon pääsee myös omatoimiajalla (aamulla 7-9, illalla 19-21) kirjastokortin ja PIN-koodin avulla. Kortinlukija löytyy vasemman ulko-oven karmista ja se avaa hetkellisesti lukituksen, jolloin oven voi avata sähköoven painikkeella. Omatoimiajalla pääsee vain kirjaston alakertaan, jolloin lainaus…
Hei!
Nils Kristian Packalénista ei tietoa paljon löytynyt. Sopivia matrikkeleitakaan ei löytynyt, joista olisi voinut etsiä hänestä tietoa. Tampereen kaupunginkirjastossa on pieni kirjanen nimeltään Eräitä tietoja valtion omistamasta Lepaan kartanosta. Kirja on varastossa ja se on painettu vuonna 1909. Kirjassa on pieni maininta Nils Kristian Packalénista, mutta se ei kerro paljon mitään muuta kuin, että kenraalimajuri Packalén kuoli 17.3. 1902 Neapelin (Napoli?) kaupungissa Italian kuningaskunnassa. Hänelle ei jäänyt rintaperillisiä. Kirjasessa on C.F. Packalénin testamentti kokonaisuudessaan ruotsin kielellä.
R. R. Ryynäsen sanoitus ”Bublitški”-nimiseen lauluun sisältyy ”Suuren toivelaulukirjan” osaan 25 (F-Kustannus, Kustannusosakeyhtiö Otava, [2022], s. 51). Laulu alkaa: ”Yö melun poistavi”. Toinen säkeistö alkaa: ”Voi isä-renttua, kun ryyppää tenttua... Äit' ylimalkanen, sisko yöjalkanen". Nuotin tietojen mukaan laulun on säveltänyt Sergej Bogomazov tai sävelmä on kansansävelmä. Kanto – kansalliset toimijatiedot -palvelun mukaan säveltäjästä on tiedossa vain sukunimi Bogomazov.
R. R. Ryynäsen sanoituksen ovat levyttäneet Theodor Weissman, Lasse Kuusela ja Henry Theel.
Laulun nimi kirjoitetaan monella eri tavalla eri lähteissä, esimerkiksi ”Bublitski”, ”Bublitshki”, "Boublitski" ja ”Boublitshki”. Lauluun on olemassa myös toinen…
Tapaoppaat eivät valitettavasti anna korrektille hautajaispukeutumiselle paljonkaan poikkeuksellisiin lämpötiloihin perustuvaa liikkumavaraa.
"Meidän kulttuurissamme surupuku on tyypillisesti musta. Miehille sopiva valinta on tumma puku, valkoinen paita ja musta solmio. Taskuliina on valkoinen. Arkunkantajien kaulahuivi on valkoinen, kun taas muilla miehillä se on hillityn tumma. Jos hautajaisten aikaan on paukkupakkaset, miesten on syytä valita tilaisuuteen hillitty päähine, kuten tumma huopahattu."
"Naisten asu on peittävä ja usein täysmusta. Tummansinistä ja -harmaata ei myöskään nykyään karsasteta. Vaatekappaleista leninki tai jakkupuku toimivat hyvin. Jälkimmäisen alle voi pukea valkoisen tai rauhallisen värisen, esimerkiksi harmaan…
