Vastaus kysymykseen 2: Wikipediassa asia on selitetty seuraavasti: Sanan Suomi etymologiasta ei ole täyttä varmuutta. Se on ilmeisesti ollut alun perin Suomenlahden ympäristöä ja sittemmin lähinnä Varsinais-Suomea koskeva nimitys ja laajentunut vasta myöhemmin tarkoittamaan koko maata. Sanaa on käytetty jo Pähkinäsaaren rauhansopimuksessa nimen Somewesi osana, jolloin se on kuitenkin merkinnyt Suomenlahden pohjukkaa. Vanhastaan sana on selitetty suon tai suomun johdokseksi, mutta uudempien tulkintojen mukaan se on lainasana. Lainan yhdeksi mahdolliseksi lähteeksi on arveltu kantabaltin sanaa *zemē, josta myös nimet Häme ja saame olisivat peräisin. Toisen selityksen mukaan sana olisi lainattu indoeurooppalaisesta ihmistä tarkoittavasta…
Helsingin Sanomien Kysy Kirstiltä -palstalla julkaistusta aineistosta koottu kirja Kirsti vastaa : Kirstin parhaat kysymykset ja vastaukset (Nemo, 1999) kertoo syntymästään saakka sokeiden unennäöstä seuraavaa:
"Ehkäpä syntymästään saakka sokeiden kohdalla pitäisi puhua pikemminkin unien kokemisesta kuin näkemisestä. Sokeiden kuvaukset omista unistaan ovat hyvin samanlaisia kuin näkevienkin, niistä vain puuttuvat näköaistimukset. Unessa voi kokea asioita, joista pystyy muodostamaan mielikuvan, eli ne pohjautuvat käytettävissä olevaan elämysmaailmaan. Unien aistimukset siis perustuvat niihin aisteihin mitä on. Syntymästään saakka kuurokaan ei 'näe' ääniunia."
Kysyin ohjeita kollegaltani, joka toimii it-tukihenkilönä. Hän kertoi seuraavaa:
Uudella Wordilla luodut asiakirjat tallentuvat tiedostotyyppinä, jota vanhemmat versiot eivät osaa täysin lukea. Siksi ohjelma herjaa ja kiukuttelee, esimerkiksi juuri sillä tavalla kuin sinulle. Muitakin herjauksia ohjelman valikoimassa kuulemma on...
Sinun täytyy nyt aukaista dokumentti Wordin 2007 versiossa ja tallentaa se uudelleen niin, että vaihdat tallennusmuodon sellaiseksi, jonka ymmärtävät sekä uusi Word että vanhemmatkin versiot. Omalla koneellani tallennusmuodon oletuksena on Word-asiakirja, jota vanhemmat ohjelmat eivät siis oikein ymmärrä. Kollegani mukaan tallennusmuodoksi kannattaisi pudotusvalikosta valita esimerkiksi Word 98 - 2003 -asiakirja…
Suomessa kuljettajantutkintojen järjestämisestä vastaa Ajoneuvohallintokeskus. Heiltä kannattaa kysyä aineistoista kokeeseen, yhteystiedot http://www.ake.fi/AKE/Yhteystiedot
Suomen Autokoululiittolla tai yksittäisillä autokouluilla voi olla materiaalia myös espanjaksi. http://www.autokoululiitto.fi
Helmet-kirjastoista ei löydy ajo-opetusmateriaalia espanjaksi. Englanninkielinen kirja Helmet-hausta löytyy: Driving school manual http://www.helmet.fi/record=b1882980~S9*fin
Liikenneturvan kirjastosta ei myöskään löydy ajo-opetusmateriaalia espanjaksi. He kehoittivat ottamaan yhteyttä Ajoneuvohallintokeskukseen.
Valitettavasti Finlex-säädöstietopankista ei löydy tieliikennelakia tai -asetusta käännettynä. http://www.finlex.fi/fi/laki/…
Turkulaiseen Rettig-yhtymään kuuluva Strengberg osti oululaisen Merijalin vuonna 1970. Merijalin toiminta jatkui Oulussa itsenäisenä toimintayksikkönä. Rettig puolestaan myi makeistuotantonsa Huhtamäelle vuonna 1992 ja Merijal Oy fuusioitiin Huhtamäen omistamaan Leafiin (vuoteen 1989 Hellas). Merijalin tehdas Oulussa suljettiin vuonna 1996, kun Leaf keskitti makeistuotantonsa Turun ja Auran tehtaisiinsa.
Vuonna 1999 Leaf-makeisryhmä myytiin hollantilaiselle CSM-konsernille. Pääomasijoitusyhtiöt CVC Capital Partners ja Nordic Capital ostivat CSM:n makeisdivisioonan vuonna 2005 ja sen nimeksi tuli Leaf International. Leaf ja ruotsalainen Cloetta fuusioituivat 2012, ja seuraavana vuonna Leaf Suomi Oy vaihtoi nimensä Cloetta Suomi Oy:ksi.…
Eino Leinon runo Hymyilevä Apollo julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1898 kokoelmassa Sata ja yksi laulua.
Voit lukea koko runon Kansalliskirjaston digitoimasta kappaleesta.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1907466?term=Hymyilev%C3%A4%20Apollo&page=30
Etsimäsi säe on sivulla 20 (digitoidun teoksen sivulla 37).
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1907466?term=Hymyilev%C3%A4%20Apollo&page=37
Sivulta http://www.uta.fi/koskivoimaa/kulttuuri/1940-60/makelanp.htm
löydät Mäkelän piirin perustajat. Kulttuuripiirin jäseniä olivat alussa Tampereen kirjaston johtajan Mikko Mäkelän lisäksi Ilpo Kaukovalta (fil.maisteri), Aladar Valmari (kartanpiirtäjä) ja Veikko Pihlajamäki (varastomies). Pian myös Lauri Viita liittyi piiriin ja myöhemmin Väinö Linna. Sivulta löydät muutakin tietoa piiristä.
Lisätietoa aiheesta löytyy mm. Yrjö Varpion kirjasta Mäkelän piiri (Wsoy, 1975). Aleksanteri Ahola-Valo ei ollut Mäkelän piirin jäsen.
Kuopion kaupunginkirjaston aineistotietokannasta löytyy pari lupaavaa teosta: Nikkaroi vanhaan malliin –kirjassa (2007) on ohjeet kustavilaisen lipaston tekoon. Suuressa puutyökirjassa (2004) on valmistustekniikoita ja ohjeita vanhojen huonekalujen valmistukseen. Kirjasta löytyy kuvamateriaalia sekä kirjoituslipastosta että lipastokaapista. Pääkirjastossa on myös lainattavissa yksittäinen työpiirustus peilipiirongista (1965), missä on kaavat ja mittasuhteet. Voitte tehdä näistä kaukolainapyynnön lähimmässä kirjastossa. Tattari, Juho, Puusepän oppikirja kotiteollisuus- ja maamieskouluja ym. puutyön opetusta antavia laitoksia sekä itsekseen opiskelijoita varten, sisältää erittäin tarkat teko-ohjeet lipaston tekemiseen.
Osakaavioiden,…
Genissä hänen kohdallaan on merkitty death: ja sen jälkeen asuinpaikka eikä päivämäärää. Periaatteessa siis voisi päätellä, että hän on kuollut. Tuossa sivussa oikealla on mahdollisuus ottaa yhteyttä profiilin ylläpitäjään. Sitä kautta voisit saada enemmän tietoa.
Svensk Damtidning on kirjoittanut kuningasparin vierailusta Skotlantiin vuonna 2021. Silloin vapaaherra ainakin on vielä ollut elossa.
Hakemalla nimellä löytyy mrkoll-nimisestä ruotsalaisesta palvelusta samanniminen herra, jonka mainitaan muuttaneen Tukholmaan vuonna 2022. Tämä henkilö näyttäisi olevan syntynyt samana päivänä ja vuonna kuin tuo Genin henkilö. Mrkoll kertoo hakevansa tiedot valtion rekisteristä ja samainen osoite löytyy myös Eniro.se:stä. Vaikuttaisi siis,…
Kyseinen tv-elokuva on lainattavissa Espoon Leppävaaran kir-
jastosta tai kirjasto Omenasta. Varauksen voi tehdä myös Helsingin kaupunginkirjaston lähimmästä toimipisteestä ja pyytää lähettämään tallenteen sinne.
Tallennetta myy Yleisradion Tallennemyynti. Soitto YLE:n
asiakaspalvelunumeroon (09)1480 4033 voi paljastaa, vieläkö
sitä on myynnissä.
Ollin eli Väinö Nuortevan haastattelussa käy ilmi, että antiikin hahmot ja suomen kieli olivat erityisen rakkaita hänelle, https://yle.fi/aihe/artikkeli/2008/02/07/ollin-pakinoita. Hänen pakinoissa pilaillaan myös "liian juhlavasta ja keikaroivasta kielenkäytöstä". Siitä varmaan on tuossakin lauseessa kyse.Lauserakenne tässä on johtolause keskellä referaattia, Iso Suomen kielioppi, §1481.https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=1481. Latinan kielessä johtolause sijaitsee usein keskellä lausetta, jota se määrittää.Latinan kieli on synteettinen kieli, substantiivit ja adjektiivit taipuvat eri sijamuotoihin (nominatiivi, genetiivi, akkusatiivi, datiivi, ablatiivi ja jopa lokatiivi ja vokatiivikin tietyillä tilanteissa), verbimuotojakin on…
Paavo Cajander on suomentanut kysymyksessä siteeratun Hamlet-katkelman näin:
Mikä mestariteos ihminen on! kuinka ylevä järjeltään! kuinka ääretön taidoltaan! kuinka elävä ja ihmeteltävä muodoltaan ja liikunnoiltaan! toimissaan kuinka enkelin näköinen! ajatuksissaan kuinka Jumalan kaltainen! maailman kaunistus! olentojen alkukuva!
Teksti on Martti Lindqvistin esseekokoelmasta ”Pidot peilisalissa” (Helsinki: Kirjapaja, 1989), luvusta ”Itsensä hukkaamisen taidosta” (s. 35–36). Lindqvist esittää lukijalle kymmenen käskyä, ”pystyynkuolemisen taidon aakkoset”. Ensimmäinen käsky alkaa: ”Älä koskaan pyydä keneltäkään mitään. Et kuitenkaan saisi sitä.”
Animorphs-sarja päättyy osassa 54, mutta sarjaan kuuluu lisäksi 4 Megamorphsia, 2 Alternamorphsia ja 4 kronikkaa (hork-bajir, andaliitti, Visser ja Ellimisti-kronikat), yhteensä 64 osaa.
Suomeksi on ilmestynyt 20 osaa.
Tammi -kustantamolla ei ole tällä hetkellä aikeita suomentaa lisäosia tähän sarjaan.
Pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista (www.helmet.fi) löytyvät englanninkielisenä osat 23, 29, 30, 51 ja 53.
Mahtaako kyseessä olla Martti Haavion "Iloisessa eläinkirjassa", s. 104,kertoma suomalainen kansansatu "Taivas putoaa", jossa esiintyy Kukko Kuukernuppi.
Valitettavasti kirjastoissa ei ole saatavilla valmiita tilastoja eri kirjallisuuslajien lainausluvuista. Yksittäisten teosten kohdalla sen voisi kyllä työläästi laskea, mutta kattavaa genretilastointia ei ole. Näppituntumalta voi kyllä sanoa, että fantasiakirjallisuus on erittäin suosittua ja luettua. Fantasiakirjallisuutta luetaan paljon niin nuorten kuin aikuistenkin keskuudessa. Usein sama kirja on saatavilla isoissa kirjastoissa niin nuorten kuin aikuistenkin osastolla.
Voit tehdä pienimuotoista tilastollista tutkimusta itse. Kokeile aineistohaku Plussaa http://www.libplussa.fi . Laita nimekekenttään tutkimasi kirjan nimi, esim. Hopeinen nuoli. Tarkistamalla kirjan saatavuustiedot voit nähdä, kuinka monta kappaletta kyseistä kirjaa on…
Emma Dahlqvistin kirjassa Tuohi : punonta, levytekniikka, taittelu (Gummerus, 2020) sivulla 148 annetaan ohjeita kuivuneen tuohityön pelastamiseen. Ensin tuohiesine pyyhitään haaleassa vedessä kostutetulla rievulla kauttaaltaan sisä- ja ulkopuolelta. Käytetty riepu ei saa olla liian karkea, ettei tuohi naarmuunnu. Kun tuohiesine on puhdas ja kuivunut, se voidaan käsitellä. Käsittelyyn suositellaan ensisijaisesti mehiläisvahaöljyä. Mikäli sitä ei ole, voi käyttää tavallista ruokaöljyä kuten auringonkukkaöljyä. Öljyyn kostutetulla rievulla sivellään varovasti tuohen pintaa. Öljyä ei kannata käyttää liikaa, ettei tuohen pinta jää tahmeaksi. Käsitellyn tuohityön annetaan seistä yön yli ja sitten imeytymättä jäänyt öljy…
Tuomas Anhavan suomentamana kysymyksen William Blake -sitaatti kuuluu seuraavasti: "Jos mieltämisen portit puhdistettaisiin, kaikki ilmenisi ihmiselle sellaisena kuin on, loputtomana."
ISBN tunnus hankitaan kaikille julkaisuille ISBN keskuksesta joka on Kansalliskirjastossa http://www.lib.helsinki.fi/julkaisuala/isbn/
Kustantajaa voit etsiä ISBN-keskuksen kustantajarekisteristä:
http://rinkka.helsinki.fi:7778/isbncodes/isbn_luettelot.runko.alkusivu
Kustantajatunnus on ISBN numerossa maatunnuksen 951 tai 952 jälkeen. Tunnuksen pituus vaihtelee kustannustoiminnan laajuuden mukaan, tilapäisissä julkaisuissa tunnus on 5-merkkinen.
Tietoa siitä, erottuuko omakustanne isbn-numerosta vai ei, ei löytynyt verkkosivuilta, joten lienee parasta tiedustella asiaa suoraan Isbn-keskukselta. Sähköpostiosoite on isbn-keskus@helsinki.fi.
Lappeenranta-sarjaan kuuluva Koivu ja
tähti (2002) sai vielä kaksi jatko-osaa: Siellä jossakin (2003) ja Kallis kotimaa (2004). Tieto löytyy teoksesta Aikuisten jatko- ja sarjakirjat, BTJ Kustannus 2007, ss. 63-64.
