Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelun kautta voi tilata teoksia, joita ei ole saatavissa Helsingissä. Kaukopalvelusta peritään maksu ks. Kaukopalvelu | Helmet
Kaukopalvelupyynnön voi jättää kirjastossa, jolloin kirjastovirkailija samalla tarkistaa, että teosta ei saa Helsingistä. Itsekin voi tarkistaa teoksen saatavuuden esim. www.finna.fi -tietokannasta.
Finna-aineistohakuun tehty "Lappeenrannan lastenkoti" -haku johdatti Lappeenrannan kaupungin kuva-arkiston valokuvaan Pienen Lamposaaren lastenkodista 1930-luvulla. Kansalliskirjaston digitoiduista sanomalehdistä löytyi Koditon lapsi -lehden artikkeli, jossa mainitaan Lappeenrannan Lamposaaressa olleen lastenkodin vuosina 1932-1937. Sen jälkeen lastenkoti muutti Myllymäelle.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/895303?term=lastenk…
Lappeenrannan kaupunginarkiston asiakirjaluettelossa ei näyttäisi olevan mainintaa lastenkodin aineistoista. https://www.lappeenranta.fi/fi/kaupunki-ja-paatoksenteko/tietopalvelu/k…
Ehkä aluksi voisi kuitenkin lähestyä Lappeenrannan kaupunkia ja kysyä ovatko asiakirjat kaupungin arkistossa…
Aiheeseen liittyviä kirjoja ei näytä olevan kovin paljon, mutta ehkäpä näistä olisi hyötyä:
Sirén, Martti: Suklaakarkkeja Sammosta : lisää matemaattisia taikatemppuja ja työkaluja hauskempaan opetukseen (MFKA-kustannus, 2019)
Schrøder, Michael: Pikalaskenta kuuluisan Trachtenbergin menetelmän avulla (WSOY, 1963)
Superprof-blogista löytyy artikkeleita aiheesta:
https://www.superprof.fi/blog/matematiikka-paassalaskenta/
https://www.superprof.fi/blog/matematiikan-laskutavat/
Hei! Olisiko etsimäsi kirja tämä? Kyseistä kirjaa voi päästä katsomaan vain Jyväskylän yliopiston kirjastossa tai Kansalliskirjastossa Helsingissä. Antikvariaateistakin se näyttää olevan loppuunmyyty.
Helsingin Sanomien kyseisiä vuosikertoja löytyy mikrofilmattuna ainakin Pasilan kirjastosta (lisätietoja p. 09-31085426) ja Kansalliskirjastosta (mikrofilmilukulaitteiden varaukset p. 02941 22743).
Ilmeisesti kyseessä on vanha sammutin. Suutinosa on kartion kapeassa päässä ja kahvasta on pidetty käsin kiinni. Finnan kuvahaulla tällaisista löytyy useita esimerkkejä hakusanalla "sammutin" tai "sammuttaja". Kotimaisen Lux-sammuttimen kuvateksti mainitsee laitteen jauhesammuttimeksi ja esimerkiksi saksalainen Pluvius oli vesikäyttöinen: "Laukaisu avaan säiliön, josta vapautuva kemikaali aiheuttaa veden ylipaineen säiliössä ja saa veden suihkuamaan ulos." Kysyjän lähettämän kuvan laitteen kyljessä oleva teksti ei oikein näy kunnolla. Se voisi antaa osviittaa sammuttimen toimintaperiaatteesta.
Emme varsinaisesti ole päteviä antamaan antiikkiesineille hinta-arvioita. Huutokauppa Bukowskin verkkosivuilla vanhalle…
Suosittelemme tutustumista Opetusministeriön nettisivuihin.
Linkistä:
http://www.minedu.fi/opm/kulttuuri/kirjastot/perustietoa/kmka.html
voit valita Koulutuksen hankinta ja kelpoisuus -linkin ja samasta linkkilistasta löydät myös koulutusta antavat tahot.
Koska sinulla on jo tradenomin tutkinto, kannattaisi harkita 35 ov:n kirjasto-opintoja. Silloin voisit hakea aikanaan osaan kirjastonhoitajan paikkoja. Osaan edellytetään ylempää korkeakoulututkintoa ja 35 ov kirjasto-opintoja. 20 ov yhdistetään yleensä kirjastovirkailijan tehtäviin.
Opetusministeriön sivuilta löytyy linkit myös ammattitutkintoon opetusta antaviin oppilaitoksiin. Niistä voi tiedustella, onko heillä nyt tulossa erikseen 20 ov:n ammattiopintokoulutusta.
Ruotslaisen O-ringen suunnistuskilpailun voittivat vuonna 1973 Ulla Lindkvist (naiset) ja Bengt Gustafsson (miehet):
https://fi.wikipedia.org/wiki/O-Ringen
Jos muistolautaset jaettiin voittajille, kaiketi nämä kaksi saivat ne vuonna 1973.
Vuoden 1985 O-ringenin muistolautanen on Ruotsin kansallismuseossa:
http://emp-web-22.zetcom.ch/eMuseumPlus?service=ExternalInterface&modul…
Mahtaisivatko tietää siellä enemmän muista lautasista?
Kyseessä on todennäköisesti venäläinen kansansatu Pakkanen (Морозко, Morozko). Kuvaamallasi tavalla kuvitettuna se voisi olla alla oleva kuvakirjapainos vuodelta 1971 (Weilin+Göös).
Finna.fi: Pakkanen https://finna.fi/Record/vaari.905289
Kirjasampo: Pakkanen https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Alla olevasta listasta voitte lukea Helsingin kaupunginorkesterin ohjelman tammikuussa 1963. Konsertit pidettiin yliopiston juhlasalissa, mutta viikonpäivä oli torstai. Ehkä ohjelma ja esiintyjien nimet auttavat teitä palauttamaan mieleen, missä konsertissa kävitte.
11.1.1963
Jorma Panula, kapellimestari
Hans Leygraf, piano
Erkki Salmenhaara: Crescendi (ke.)
Ludwig van Beethoven: Pianokonsertto nro 3 c-molli op. 37, solistina
Sergei Prokofjev: Sinfonia nro 7 cis-molli op. 131
18.1.1963
Aarre Hemming, kapellimestari
Johanna Martzy, viulu
Antonin Dvorák: Viulukonsertto a-molli op. 53,
Robert Schumann: Sinfonia nro 3 Es-duuri op. 97, "Reiniläinen"
Osmo Lindeman: Sinfonia nro 1
25.1.1963
Georg Ludwig Jochum, kapellimestari
Erika Babucke,…
"Visuaalinen" ei ole ihmisen ominaisuuksia kuvaava sana, vaan sillä viitataan ilmiöihin, jotka liittyvät kuviin ja katsomiseen. Puhutaan mm. visuaalisesta lukutaidosta, visuaalisesta kulttuurista, audiovisuaalisista tallenteista, visuaalisista tehosteista ja visuaalisesta esitystavasta. Ihmisestä voidaan kyllä sanoa esimerkiksi, että joku on poikkeuksellisen "kuvauksellinen" eli antoisa valokuvattava, mutta se on jo eri asia.
Jos joku toteaa olevansa "visuaalinen sadunkertoja", hän todennäköisesti tarkoittaa käyttävänsä sadunkerronnan tehostamiseksi kuvien näyttämistä. Tällöinkin olisi parempi puhua "visuaalisesta sadunkerronnasta", joska piirre ei liity satuja kertovaan ihmiseen itseensä vaan hänen käyttämäänsä esiintymistapaan.…
Suomalaisen kirjallisuuden seuran Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannan mukaan kirjaa ei ole käännetty muille kielille ollenkaan.LähdeKäännöstietokanta: http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN
Muisteltu ranskalainen alkuperä ja keskustelijoiden sukulaisuussuhde saavat ajattelemaan Jean-François Revelin ja Matthieu Ricardin kirjaa Munkki ja filosofi (Basam Books, 1999), vaikka muut annetut ehdot eivät – buddhalaisuutta lukuunottamatta – toteudukaan. Keskustelijat ovat isä ja poika; Revel filosofi, Ricard buddhalainen munkki.
Kyseessä lienee Ei rantaa ole, oi Thetis -kokoelman runo Täydellisyyden maassa. Mustapään täydellisyyden maassa "Se, mikä on täällä väärin-, / on siellä oikeinpäin -- ". Runo päättyy sanoihin: "ei ykskään lintu siellä / laulua virittänyt."
Suomessa yleiset kirjastot Helsingin kaupunginkirjastoa lukuun ottamatta käyttävät aineiston luokittelussa yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmää (YKL). Monissa Suomen tieteellisissä kirjastoissa on käytössä UDK eli yleinen kymmenluokitus. Molemmat on kehitetty Melvil Deweyn vuonna 1876 patentoiman kymmenluokituksen pohjalta (Dewey Decimal Classification). UDK on nk. univeraaliluokitus, joka on käytössä useissa maissa. YKL puolestaan on suunniteltu Suomen kirjastoja varten.
Ilkka Mäkisen toimittamassa Suomen yleisten kirjastojen historiassa (BTJ Kustannus) kerrotaan, että Deweyn kymmenluokitus tuli Suomeen 1910-luvun taitteessa, kun kirjastoliikkeen ammattilaiset lähtivät hakemaan oppia Yhdysvalloista. Ennen YKL:ää käytössä olivat…
Vesa Sisätön kirjassa 100 klassikkoa tunnissa (2018) on referaattien referaatteja tunnetuimmista kirjallisuuden klassikoista. Se myös esitellään ja saa miniarvostelun. Sen kerrotaan olevan tarkoitettu "kiireisille data-ajan ihmisille, jotka haluavat antaa itsestään sivistyneen kuvan: somettajille, bisnesleijonille, ruuhkavuosien raatajille, muuten vaan hätäisille, laiskoille boheemeille ja keskustapuolueen kunniapuheenjohtajille. Ihan vähän kirja on tarkoitettu myös niille vastarannan kiiskille ja luddiiteille, joiden mielestä internetin ja muun atk:n pitäisi kuolla pois viemästä aikaa hyvien kirjojen lukemiselta." Alla linkki kirjan esittelyyn
http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789523041868&qtype=b…
Oletan, että tarkoitat Helmetistä löytyvien käännöskirjojen tietoja. Käännöskirjoissa kyllä pitäisi olla alkuperäinen nimeke aina näkösällä.Helmetissä alkuteokset näkyvät merkinällä 'muu nimeke'. Esimerkkinä tässä vaikka uutuuskirjan linkki
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2531433?lang=fin . Kirjan alkuteoksen nimen löydät asiasanakenttien yläpuolelta.
On totta, että joistakin kirjoista alkuteoksen nimi saattaa puuttua. Kyse on silloin joku hyvin vanhasta tai aivan uudesta kirjasta. Vanhojen luettelointien, etenkin varastokirjojen, tiedot saattavat olla kaikin tavoin puutteellisia. Kirjojen tiedoista saattaa puuttua muutakin tärkeää kuin vain alkuteoksen nimi. joiden tiedot kaiken kaikkiaan ovat…
Nokkakärryjä on lainattavissa joissakin Helsingin ja Espoon kirjastoissa. Kärryjä ei voi varata.Nokkakärryjen sijainnit löytyvät Helmet-haulla sanalla nokkakärryt.https://helmet.finna.fi/Alla olevasta linkistä näet, missä nokkakärryjä on tällä hetkellä vapaina.Nokkakärryt Helmet-kirjastoissa
Kööpenhaminan yliopiston tutkijat julkaisivat artikkelin Golfvirran tilasta Nature-lehdessä: https://www.nature.com/articles/s41467-023-39810-wLisää aiheesta The Guardian-lehdessä: https://www.theguardian.com/environment/2023/jul/25/gulf-stream-could-collapse-as-early-as-2025-study-suggests#:~:text=A%20collapse%20of,Antarctic%20ice%20sheets.Suomessakin asiaa on tutkittu Climateguide.fi -sivustolla: https://www.climateguide.fi/artikkelit/atlantin-merivirrat-hiipuvat
Aika vähäinen on vuoden 1918 tapahtumiin keskittyvä vuonna 2018 julkaistu kaunokirjallisuustuotanto. Tässä on listaa HelMet-kirjaston haun perusteella:
Markku Nikunen: Punaisten lukkari (omakustanne); Pirjo Tuominen: Itkevät syvät vedet (Tammi); Tapani Heinonen: Ja satakieli lauloi Fellmanin pellolla (Minerva); Laura Lähteenmäki: Yksi kevät (WSOY), Mike Pohjola: Sinä vuonna 1918 (Gummerus).
Vuonna 2017 julkaistiin seuraavat vuoden 1918 tapahtumiin liittyvät romaanit: Veli-Matti Hyttinen: Vituiksi mennyt vapaussota : kertomus kapinasta (Etulinja-Kustannus; Juha Vakkuri: Mannerheim ja saksalainen suudelma (Like); Jenni Linturi: Malmi 1917 (Teos); Antti Tuuri: Tammikuu 18 (Otava); Enni Mustonen: Verenpisara ikkunalla (Otava).
Heikki Poroila
