Koska arvonimi on myönnetty 1950- tai 60-luvuilla, kirjasta Arvonimet Suomessa 1917-1985, joka löytyy myös paikkakuntasi kirjastoista, pitäisi löytyä vastaus kysymykseesi.
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.168648?sid=4471610163
Kaiku-nimeä ei löydy mistään tällä hetkellä saatavillani olevista etunimikirjoista, joten varman vastauksen antaminen on vaikeaa. Digi- ja väestötietoviraston mukaan Kaiku-nimi on annettu 2000-luvulla henkilöille alle 55 kertaa, joten kyseessä on hyvinkin harvinainen nimi.Kotimaisten kielten keskuksen kotisivuilta löytyy kuitenkin tietoja kaiku ja kaikua-sanojen alkuperästä: Kaiku-sanan alkuperäLinkin takaa löytyy aika tarkatkin tiedot kaiku-sanaan viittaavista eri kielten versioista. Esimerkiksi karjalan kielestä löytyvät sanat kaikuo ja kaiku. Viron kielestä taas kaiguda ja kaike ja ersämordvan kielellä kajgems. Nyttemmin on esitetty, että kyseessä voisi olla slaavilainen lainasana ja sen lähteenä sana, jota nykykielissä edustaa venäjän…
Koska kysymykseen löytyy vastaus arkistostamme, kopion sen tähän: Nimestä Tiiu ei löydy paljoa tietoa. Se on tosiaan virolainen nimi, jonka alkuperäinen muoto saattaa olla Dorotea. Virossa Tiiun nimipäivää vietetään 1.11. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kotisivulla http://www.kotus.fi/index.phtml?s=452 annetaan ohjeita siitä, milloin nimipäivää voi viettää, jos nimeä ei ole almanakassa. Ohjeiden mukaan nimipäivää voi viettää samana päivänä kuin kantanimen muut muunnokset, eli voitte hyvin juhlia Tiian päivänä 6.2. Voitte myös valita virolaisen nimipäivän 1.11.
Gunnar Ekelöfiltä on suomennettu kokoelmat Runoja (1968), Epätasaiset runot (1981) ja Trilogia (1994) (Lähde: Fennica-tietokanta: https://finna.fi
Näistä kirjoista Runoja-kokoelmassa on muutamia runoja Färjesång-kokoelmasta. Mikään runoista ei ole kysymäsi. Ekelöfiltä on myös suomennettu yksittäisiä runoja mm. Parnasso-lehteen ja eri antologioihin. Linkki maailman runouteen -tietokannasta (http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/) löytyy paljon lähteitä Ekelöfin yksittäisten runojen suomennoksiin, mutta kysymäsi runo ei löydy sieltäkään. Todennäköisesti runoa ei siis ole suomennettu.
Ilahduttavaa, että on uteliaita asiakkaita! Tiedustelimme asiaa Helsingin kaupunginkirjaston hankinnan asiantuntijoilta. Tässä heiltä muutamia faktoja:
Aasialaisten ja eurooppalaisten elokuvien suhteen hankintaa vaikeuttavat
1) hyvän jakeluportaan puuttuminen - näitä on yllättävän vaikea löytää
2) tekijänoikeusseikat sekä lainaoikeuksien saaminen. Lainaoikeuksien selvittäminen voi olla erittäin vaikeaa, ja näiden saaminen usein mahdotonta.
3) ikärajat - nämä pitäisi arvioida elokuvakohtaisesti ja virallisin kriteerein erikseen, jollei niitä ole.
Venäjänkielistä elokuva-aineistoa on helppo saada, ja meillä on hyvä asiantuntemus sekä toimittajat aineiston suhteen.
Venäjänkielistä aineistoa hankitaan nykyään enemmän kuin aiemmin johtuen…
Eleanor Hibbert -niminen kirjailija on käyttänyt nimimerkkinään Victoria Holtin ja Philippa Carrin lisäksi Jean Plaidya. Jean Plaidyn nimellä kirjoitettuja teoksia ei ole kuitenkaan suomennettu.
Fjodor Mihailovitš Dostojevskin teoksesta Zapiski iz podpol'â on kaksikin suomennosta. Valto Kallama suomensi teoksen vuonna 1959 nimellä Kellariloukko. Esa Adrianin suomennos Kirjoituksia kellarista vuodelta 1973.
https://www.kirjasampo.fi/fi
https://finna.fi/
Notes from Underground ja Letters from the underworld kuuluvat ainakin Helmet-kirjastojen kokoelmiin. Vanhempi englanninnos Notes from the Underground näyttäisin löytyvän Jyväskylän yliopiston kirjaston kokoelmista. Mikäli haluat lukea teoksen englanniksi, voit tilata sen kaukolainaan sitten, kun kirjastot taas aukeavat.
Suomen museoiden, kirjastojen ja arkistojen Finna-palvelun kautta löytyi joitakin kuvia haminalaisista silloista. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että mkään niistä ei ole etsimäsi. Alla linkki tulokseen:
https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=hamina+sillat&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%220%2FImage%2F%22
Haminan kirjaston kotiseutukokoelmasta voisi olla apua sinulle. Otatko yhteyttä: kirjasto@hamina.fi
Nathan Myhrvoldin ja Francisco Migoyan Modernist Bread -teoksen (osa 3, s. 421-423) mukaan leivän kuivuminen johtuu jauhoissa olevan tärkkelyksen uudelleenkiteytymisestä. Leivän lämmittäminen kumoaa ainakin osittain tätä uudelleenkiteytymistä, mikä ilmenee leivän pehmenemisenä. Lisätietoa tärkkelyksen kemiasta löytyy seuraavasta osoitteesta:
https://molekyyligastronomia.fi/ruokaverstas-seinajoella/tarkkelyksen-kemiaa/'
Myhrvold ja Migoya suosittelevat kirjassaan vesilasin laittamista mikroaaltouuniin, kun kuivunutta leipäpalaa lämmitetään.
Tilanteen varalta on olemassa SETI:n laatima julkilausuma tai protokolla, joka löytyy täältä:
https://www.seti.org/protocols-eti-signal-detection
Asiaa on pohdittu Ylen verkkosivuilla olevassa artikkelissa, johon kannattaa käydä tutustumassa:
https://yle.fi/uutiset/3-10603255
Artikkelissa kerrotaan, että "SETI:n mukaan kuka tahansa ei siis saisi vastata itsensä tai edes valtionsa puolesta, vaan vastaus pitäisi lähettää koko ihmiskunnan puolesta, ja sen tulisi tehdä kansainvälinen ryhmä." Uhkaavissa tilanteissa asiaa käsiteltäisiin ensin YK:n turvallisuusneuvostossa.
Espoon kaupunginarkistosta voit pyytää koulutodistuksia. Voit ottaa kaupunginarkistoon yhteyttä esimerkiksi sähköpostitse tai puhelimitse. https://www.suomi.fi/palvelut/palvelupiste/kaupunginarkisto-espoon-kaupunki/f4ef657e-d00d-44ae-ae5c-fb43c117d953Neuvolatietoja voit tiedustella Länsi-Uudenmaan Hyvinvointialueelta. https://www.luvn.fi/fiTiedoksi vielä, että Espoo-infosta saat yleisneuvontaa Espoon kaupungin palveluista ja tukea palveluihin hakeutumisessa. https://www.espoo.fi/fi/kaupunki-ja-paatoksenteko/asiakaspalvelu-ja-asiointi/espoo-info
Päivittyvä lista erilaisista kirjoituskilpailuista löytyy kirjoittaminen.fi-sivustolta: https://kirjoittaminen.fi/kirjoituskilpailut/
Runokilpailuja nuorille on järjestänyt ainakin Topelius-seura. Viime vuoden kilpailun tietoja pääset tarkastelemaan tältä sivulta: https://www.runo2022.topelius.net/
En löytänyt lehteä, joka julkaisisi harrastajakirjoittajien tekstejä ilmaiseksi.
Kyseisiin tuntomerkkeihin voisi sopia amerikkalaiselokuva "Dirty Dancing - kuuma tanssi" vuodelta 1987. Elokuvan ohjasi Emile Ardolino, sen käsikirjoitti Eleanor Bergstein ja tuottajana toimi Linda Gottlieb. Tämä pienen budjetin elokuva tuotti lopulta maailmanlaajuisesti 300 miljoonaa dollaria.
Elokuva on esitelty Netflix-dokumenttisarjan "Meille rakkaimmat elokuvat" ensimmäisellä kaudella.
Hei,voit tehdä elokuvasta myös kaukolainapyynnön Helmetin kautta. Aineistoa voidaan tilata sitä kautta myös ulkomailta, toki se on maksullista. Tässä suora linkki osoitteeseen:Kaukopalvelu | helmet.fiGooglettamalla löytyi myös tieto, että elokuva olisi mahdollista katsoa myös AppleTV+:n kautta. Tässä linkki siihen: Kalev - Apple TV (EE)
E-kirja on ensin saatava sopivaan tiedostomuotoon ja sitten jaetuksi lukijoille. Esim. Paperitehdas -blogista löytyy kattavasti ja selkeästi tietoa siitä, mitä kaikkea tähän sisältyy. Huomioithan, että mikäli kirjasi on jo julkaistu jonkin kustantajan toimesta,, kustannussopimus voi rajoittaa julkaisuoikeuksia.
Asiasta ei näyttänyt löytyvän lähteitä, mutta joitakin selityksiä asialle tulisi mieleen, ja keskustelin asiasta myös työkaverieni kanssa.
Yksi syy raskaisiin oviin voi olla kestävyys. Usein raskaasta materiaalista valmistettu ovi ei kulu helposti runsaassa käytössä, jota kirjastoilla yleensä on. Ulko-oven pitää kestää myös erilaisia sääolosuhteita, esimerkiksi vettä ja kylmyyttä.
Turvallisuus lienee toinen syy. Jykevästä metalliovesta ei murtauduta sisään kovin helpolla, kun taas kevyempi ovi lienee helpompi murtaa. Lisäksi yleensä kirjastojen ovissa taitaa olla sulkimet eli ovipumput, jotka vaativat ovelle jonkin verran painoa, jotta ne toimisivat kunnolla.
Varmasti rakennuksen arkkitehtuurillakin on merkitystä asiassa. Jykevä ovi on…
Voisivatko klassikot Michael Enden Tarina vailla loppua tai C.S. Lewis'in Narnia -sarja sopia? Niissä ei ole yhtä synkkiä ja pelottavia käänteitä kuin mainitsemissasi. Tästä vastauksesta löytyy lista suomalaisesta nuorten ja nuorten aikuisten fantasiasta, https://www.kirjastot.fi/kysy/mita-nuorten-ja-nuorten-aikuisten. Niistäkin moni voi olla liian pelottava, mutta Timo Parvelan Tuliterä, Teira, Louhi eli Sammon vartijat -sarja voisi ehkä olla kiinnostava. Myös Erin Hunterin Soturikissat voisi olla hyvä, se on suosittu sarja. Mytologia kaikkineen voisi olla kiinnostavaa ja aika turvallista luettavaa, tässä hakutulos sanalla mytologia https://outi.finna.fi/Search/Results?lookfor=mytologia&type=AllFields.
TEKIJÄ Hjelt, Marjut
TEOS Keijukaiset : totta ja tarinaa toisesta maailmasta / [tekstit:] Marjut Hjelt ; kuvitus Jaana Aalto
PAINOS 2. laitos
Julkaisutiedot Helsinki : Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2011 (Slovenia : Ednas Print)
ULKOASU 136 sivua : kuvitettu, karttoja, nuotteja ; 31 cm
Olisikohan tämä hakemasi kirja? Samoilta tekijöiltä löytyy Myös "Lumoava haltijakansa" ja "Tonttu".
Kannettavia, moniputkisia aseita, joilla ammutaan ohjaamattomia raketteja, oli jo rakettiaseiden alkuaikoina. Kiinassa rakennettiin 1000-luvulla kannettavia korimallisia lavetteja, joista ammuttiin nuolia ruutipanoksella. Pienimmät näistä olivat kannettavia, ja niiden laukaisuaukot olivat samaa kokoluokkaa kuin Fliegerfaustin 20 mm:n piiput. Vastaava kannettava rakettiase on esimerkiksi yhdysvaltalainen M202-sinko, jossa on neljä 66 mm:n laukaisuputkea.
Jos puhutaan ilmatorjunta-aseista, Luftfaust / Fliegerfaust oli ilmeisesti ensimmäinen ja viimeinen lajiaan. Aseesta saatu vähäinen kenttäkokemus viittasi siihen, ettei ase ollut kovin tehokas lentokoneiden torjuntaan. Liittoutuneet eivät nähtävästi vaivautuneet kehittämään…
