Löydät Helmet-kirjastojen vieraskieliset lastenkirjat esimerkiksi näin. Kirjoita hakulaatikkoon lastenkirjallisuus ja valitse hakutulossivun vasemmasta laidasta kielirajoittimista haluamasi kieli. Kielet voi järjestää aakkosjärjestykseen klikkaamalla nuolesta. Voit myös käyttää tarkennettua hakua (linkki varsinaisen hakulaatikon alla). Voit kirjoita hakusanaksi lastenkirjallisuus ja valitse haluamasi kieli alla olevasta valikosta. Esimerkiksi liettuankielistä lastenkirjallisuutta näyttäisi olevan Helmet-kirjastojen kokoelmissa tällä hetkellä 205 nimekettä.
Kaikkea aineistoa voi varata myös kirjastoautoon. Tällöin sinun täytyy tietä, mille pysäkille aineiston varaat. Aikataulut ja pysäkit löydät alla olevasta linkistä.
Etsimäsi kuvakirja…
Tällaista laulua en onnistunut löytämään. Marjatasta kertovia lauluja on useita. Niitä voit etsiä esimerkiksi Yleisradion Fono-tietokannan avulla tarkennetussa haussa hakusanalla Marjatta tai Suomalaisia naisennimilauluja -luettelon avulla.
Ehkä joku lukija tunnistaa laulun!
Yleisradion Fono-tietokanta:
http://www.fono.fi/
Suomalaisia naisennimilauluja II : M-Ö:
https://www.vahvike.fi/sites/default/files/perussivu-pdf/Lauluja_naisen…
Suomalaisia naisennimilauluja A-L:
https://www.vahvike.fi/sites/default/files/perussivu-pdf/Lauluja_naiste…
Swanin suomennoksessa "I feared it might injure the brain" on "ma luulin, ettei aivoille vaill' ois se vaarojaan". Kunnas ja Manner ovat suomentaneet runon niin, että säkeen ajatussisältö alkaa jo edeltävän säkeen puolella: "[Kun olin nuori, sanoi ukko, niin] pelkäsin vaivoja/ joita kallon sisään voisi siitä tulla."
Kouvolan kirjastokortilla voi lainata kaikista Kymenlaakson kirjastoista, siis myös Kotkan kirjastoista. Toimii myös toiseen suuntaan, sillä muiden Kymenlaakson kirjastojen (Kyyti-kirjastot) korteilla voi lainata Kouvolan kirjastoista.
Kuvauksesi sopii John Gordon Davisin teokseen "Nälkäisen tiikerin vuodet" (WSOY, 1977). Voit lukea kuvauksen teoksesta Kirjasamposta (ks. linkki alla). Kirjasammossa on myös kuva teoksen kannesta.
http://www.kirjasampo.fi/fi
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au0b78199e-7e58-46a0-bf3d-e7…
Kyllä, Freddie Mercurylle on pystytetty patsas, mutta se ei ole Englannissa vaan Sveitsissä Montreux'n kaupungissa. Seuraava sivusto on omistettu Freddie Mercurylle ja siinä on kuvia vuonna 1996 pystytetystä patsaasta:
http://www.montreuxshopping.ch/bazarsuisse1/freddie.html
Englannissa näköjään jätetään kukkia Freddie Mercuryn muistopäivänä hänen Lontoon kotiaan reunustavan kiviaidan viereen. Tällä sivustolla on kerrottu asiasta ja mukana on kuvia:
http://ring_man.tripod.com/fm10/fm10.html
Freddie Mercuryn mukaan on nimetty ruusu:
http://www.mr-mercury.co.uk/rose_-_freddie_mercury.htm
Kaikille Freddie Mercuryn ihailijoille on "ystävä-sivusto", johon voi liittyä:
http://www.geocities.com/freddievtb/fmfg.htm
Merihaka ei näytä olleen kovin laajasti kaunokirjallisuuden kohteena, sillä siitä ei löydy oikein mitään kirjallisuutta asiasanalla ”Merihaka”. Paikallislehtien lisäksi ainoa hakutulos Helmetissä on Merihaka-opas (Merihaka-Seura, 1988), joka sekin löytyy vain Pasilan kirjastossa säilytettävästä Helsinki-kokoelmasta.
Lisäksi löysin tieteellisistä kirjastoista pari Merihakaa koskevaa tietoteosta:
‒ Mehu : Merihaan Urheilijat r.y. 1979-1989 (Merihaan Urheilijat 1989; löytyy Työväenliikkeen kirjastosta)
‒ Merihaka-raportti (Helsingin yliopisto, 1981; löytyy Kaisa-talon kirjastosta)
Saattaa olla, että kaunokirjoissa piipahdetaan myös Merihaassa, mutta se lienee niin vähäisessä roolissa, ettei tällaisia teoksia ole listattu mihinkään.…
Åbo stadsbibliotek har några formulärhandböcker på svenska.
Folke Grauers: Nordsteds formulärbok (Stockholm, 2007)
Rembe Annika: Wahlström & Widstrands formulärhandbok (Stockholm, 1998) och
Forss, Thomas: Handbok I vardagsjuridik (Helsingfors, 1998), som innehåller också formulär
På finska:
Juridiset asiakirjamallit (Helsinki, 2010)
Asiakirjamallit (Helsinki, 2008)
Av dessa rekommenderar jag Juridiset asikirjamallit, men den är bara på finska.
Du kan använda ämnesord som formulärhandböcker, asiakirjaoppaat, asiakirjat, mallit när du söker i nätbiblioteket Vaski http://www.turku.fi/vaski
Tämä tapahtuu 26. kauden jaksossa S26E154, joka on alun perin esitetty elokuun 8. päivänä 2013.
Soapcentral.com-sivusto: https://www.soapcentral.com/bb/recaps/2013/130805.php
Tvdb.com-sivusto: https://thetvdb.com/series/the-bold-and-the-beautiful/seasons/official/…
Löytämäsi kirjat vaikuttavat varsin hyviltä aihetta ajatellen (Huligaanit, Nuoruuden taikaa, Koskelan pojat, Koskelan jengi). Tässä on lisää teoksia tai artikkeleita aiheesta:
1) Sydänmaanlakka, Olavi: Jengistä Aseman lapsiin ja Walkersiin (Kirjapaja, 2000)
2) Nuoruuden vuosisata: suomalaisen nuorison historia, toim. Sinikka Aapola ja Mervi Kaarninen (Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2003)
(laaja, yli 500-sivuinen yleisteos)
3) Tirkkonen, Jarko: Imppaus nuorten ryhmätoimintana (Sosiaali- ja terveyshallitus, VAPK-kustannus , 1991)
(jengeistä huumeidenkäytön näkökulmasta)
4) Ruohonen, Sinikka: Nuorten pukeutuminen: erottautumista, elämyksiä, harkintaa (Joensuu University Press, 2001
(nuorten eri ”osakulttuureista”, pukeutumisen…
PressReader-palvelussa oli viime viikolla teknisiä ongelmia. Palvelu saatiin nopeasti toimintakuntoon, mutta sisältö ei ollut heti kaikilta osin ajan tasalla. PressReader päivittää uusinta sisältöä mahdollisimman nopeasti, painottaen ensin eurooppalaisia, afrikkalaisia ja Lähi-idän alueen lehtiä ja sen jälkeen amerikkalaisia ja aasialaisia julkaisuja.
Puomi-sanan genetiivimuoto on puomin.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/puomi?searchMode=all
Sana kuuluu taivutustyyppiin 5.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/info/reading-howto#reading-how…
https://kaino.kotus.fi/sanat/nykysuomi/taivutustyypit.php
Luulenpa, että olisi melkein helpompaa listata ne suomalaiset runoilijat, jotka eivät ole kirjoittaneet lainkaan luonnosta. Luonto on hyvin yleinen teema suomalaisessa runoudessa. Toisaalta esimerkiksi Eino Leinon runoudessa luonto on vain yksi teema. Vanhoista klassikkorunoilijoista luonnosta ovat kirjoittaneet paljon esimerkiksi J. L. Runeberg ja Aleksis Kivi.
Saattaisi olla melkein kätevämpää katsella kokoelmia, joihin on koottu luontoaiheisia runoja. Niitä ovat esimerkiksi ”Runo puhuu luonnosta” (Kirjapaja, 1985), ”Runon vuodenajat” (Weilin + Göös, 1988) ja ”Luonnonrakkauden ja viisauden kirja” (WSOY, 1997). Jo noista kolmestakin kokoelmasta löytyy melkoinen määrä suomalaisia runoilijoita, joiden tuotannossa on luontoteemoja.
Kahvilan miehille tiedoksi, että sanalla "pokka" on useita, toisiinsa liittymättömiä merkityksiä ja sen myötä alkuperiä.
Kielitoimiston sanakirja antaa sanalle merkitykset "pokeri" ja "pokerinaama":
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/pokka?searchMode=all
Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologinen sanakirja kertoo, että molemmat sanat on mainittu jo Elias Lönnrotin sanakirjassa 1880, mutta Lönnrotin pokeri merkitsi nyrkkeilyä, ja on mahdollisesti lainaa englannin kielen poker-sanasta sanan alkuperäisemmässä merkityksessä. "Pokka" taas on venäläisperäinen ja merkitsee sivua tai kylkeä.
Kolmas "pokka" on kylä Lapissa, Kitisenlatvalla Koillis-Kittilässä. Suomenkielinen nimi on mukaelma pohjoissaamesta, ja sen pohjana on ollut …
Mitään virallista vuosilukua en onnistunut löytämään, mutta sekä Ylen 2010 julkaistussa artikkelissa että Kalevan 2017 julkaistussa artikkelissa esiintyy sama vuosikymmen: 1970-luku. 70-luku näyttäisi olevan muuallakin mainittu ajankohdaksi, jolloin siirryttiin opettajan teitittelystä sinutteluun. Ylen artikkelissa ei ole lueteltu lähteitä, Kalevan lähteenä on haastattelu.
Yle: https://yle.fi/a/3-5644714
Kaleva: https://www.kaleva.fi/oppilaat-teitittelivat-opettajiaan-1970-luvulla-mi/1637507
Ainakin joitakin myös verkon kautta luettavia artikeleita ja tutkimuksia löytyy.
- ”Oon hiphop-lohikäärme, syljen tulta”: Suomiräpin poeettiset ja rytmiset piirteet suhteessa musiikin biittiin sekä niiden kehitys 2000-luvun alusta 2010-luvulle / Mira Willman. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto, 2015:
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/155202/oonhipho.pdf?se…
- Suomirockin matkailutarinoiden rakentuminen 1985-1999 / Susanna Laamanen. Väitöskirja. University of Eastern Finland 2021:
https://erepo.uef.fi/handle/123456789/24342
- "Tuhansien laulujen maa": maisema ja identiteetti 1980- ja 1990-lukujen suomenkielisessä rocklyriikassa / Susanna Laamanen. Artikkeli. Jyväskylän yliopisto,…
Hieno ajatus.
Käännösohjelma ehdottaa "Paras anteeksipyyntö on muuttunut käyttäytyminen"
Itse sanoisin ehkä " Paras anteeksipyyntö on muuttunut käytös"
Muuta suomennosta en fraasista löytänyt.
Alkukielisen Vanhan testamentin ja hepreankielisen Uuden testamentin käännöksen (erik. Luuk. 24:23) perusteella näyttää siltä, että tyypillisen tapa ilmaista tämä pääsiäisteksti olisi חי הוא hay/haj hu ’Elävä on hän’. (Naisesta puhuttaisiin חיה היא hayya/hajja hi). Sanat voisivat olla myös toisessa järjestyksessä. (Hepreaa luetaan oikealta vasemmalle).
