Sanaa jööna ei löydy suomen murteiden sanakirjasta eikä etymologisesta sanakirjasta, joten vaikuttaisi, että se ei ole ollut kovin yleisessä käytössä. Voit halutessasi kysyä asiaa Kotimaisten kielten keskuksesta Kysy sanojen alkuperästä -lomakkeella: https://kotus.fi/kysy-sanojen-alkuperasta/ Suomen murteiden sanakirja: https://kaino.kotus.fi/sms/?p=mainSuomen etymologinen sanakirja: https://kaino.kotus.fi/ses/?p=main
Osoitejärjestelmän valmistelu, toteuttamisen ohjaaminen ja pääosin myös toteuttaminen
on kunnan tehtävä. Osoitejärjestelmän hyväksyy kunnanvaltuusto. Kuntaliitto on julkaissut oppaan Kunnan osoitejärjestelmän ohjeet ja suositus, https://www.kuntaliitto.fi/julkaisut/2020/2064-kunnan-osoitejarjestelma…
Siitä käy ilmi, että kunta ilmoittaa tiennimen muutoksista ainakin
seuraaville tahoille:
• Maanmittauslaitos
• Posti
• Hätäkeskus
• energia- ja vesiyhtiöt/-laitokset
• teleoperaattorit
• Digi- ja väestötietovirasto
Lisäksi todetaan, ettei vastaa osoitejärjestelmän tai yksittäisen osoitteen muuttamisen yrityksille tai asukkaille aiheuttamista kustannuksista.
Oikea taho pyytää tietoja on siis oma kunta.
Ukrainalaista kaunokirjallisuutta on suomennettu varsin vähän.
Kirjallisuuspalvelu Kirjasammossa on lista ukrainalaisesta kirjallisuudesta.
Ukrainalaista kirjallisuutta
Myös Helmet-kirjastojen palvelusivustolle on koottu lista, jossa on suomenkielistä, alun perin ukrainan kielellä kirjoitettua kaunokirjallisuutta tai Ukrainasta kertovaa kauno- tai tietokirjallisuutta. Tästä listasta voit myös helposti tarkistaa teosten saatavuuden Helmet-kirjallisuudessa.
Ukraina kirjallisuudessa
Toivottavasti näistä listoista löytyy sopiva teos kirjallisuuspiiriinne.
Laitoinkin jo toiseen kysymykseesi listaa kirjoitusoppaista.
13-vuotiaan mahdollisuuksista kirjan julkaisuun on vaikea sanoa mitään tilastollisesti tarkkaa, mutta kyllä nuoretkin ovat saaneet kirjojaan julki ihan kaupallisilta kustantajiltakin. Esimerkiksi suosittu dekkarikirjailija Leena Lehtolainen oli 12-vuotias, kun Kustannusosakeyhtiö Tammi julkaisi hänen esikoisteoksensa ”Ja äkkiä onkin toukokuu”.
Mahdollisuudet saada kirja julkaistua paranevat, jos kirja on annettu luettavaksi useille esilukijoille – esimerkiksi vanhemmille tai kavereille – ja muokattu käsikirjoitusta saadun palautteen mukaan. Kieliasu kannattaa tarkistuttaa jollakulla, joka osaa tarvittaessa laittaa pilkut paikalleen ja havaita mahdolliset kirjoitusvirheet tai muut…
Spontaanisti tulevat ensimmäiseksi mieleen ainakin nämä naiskirjailijat:
Virginia Woolf
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175902283678
Marguerite Duras
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Acharacter_123175932425876
Clarice Lispector
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175906602571
Uudemmasta kirjallisuudesta voisi mukaan ottaan ainakin Maggie Nelsonin:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Tilastokeskuksen keräämien vuositilastojen mukaan vuoden 2023 lopussa 74-vuotiaita eli vuonna 1949 syntyneitä oli 67891. Lähde: Tilastokeskuksen ilmainen tietokanta Stat Fin https://stat.fi/tietokantataulukot
Täsmällisiä lukuja – sen paremmin kuin epätäsmällisiäkään – on käytännössä mahdoton esittää. Tutkimuksia asiasta on tuskin tehty – ja vaikka olisikin, on enemmän kuin luultavaa, että pohjoiskorealaiset oman etunsa nimissä kiistäisivät kaikki mahdolliset yhteydet Elviksen tai John Lennonin kaltaisiin länsimaisen rappion apostoleihin.
Yleisesti ottaen kaikki länsimainen ja muu vierasperäinen kulttuuri on Pohjois-Koreassa "ei-toivottua". Sitä paitsi, omaan maailmanjärjestykseensä ja omiin idoleihinsa tottuneet pohjoiskorealaiset eivät välttämättä ole edes kiinnostuneita läntisen maailman merkkihenkilöistä ja heidän tekemisistään. Eräs popmusiikin asemaa Pohjois-Koreassa luotaava artikkeli nimeää sen ykskantaan "maaksi, jossa ei…
Näistä amerikkalaisista näyttelijäveljeksistä on ilmestynyt suomeksi
kahden elämäkerta:
-Marx, Grouco: Groucho ja minä: omaelämäkerta. Love 1990 ja
-Marx, Harpo: Harpo puhuu. Pequod 1995
Lisäksi heistä kerrotaan jonkin verran Peter von Baghin kirjassa
Elokuvan historia. O 1998. Veljesten tärkeimpiä elokuvia on käsitelty myös Antti Alasen Elokuvaoppaassa. O 1995.
Kirjastojen verkkopalveluista löytyy tarpeisiisi sopivia kirjavinkkilistoja, joihin kannattaa käydä tutustumassa.
Ensimmäisenä olisi kirjastojen ylläpitämästä Sivupiiri-palvelusta löytyvä lista "Mitä lukea Potterin ja Percy Jacksonin jälkeen?". Osa listan kirjoista menee kyllä nuortenkirjallisuuden puolelle ja saattavat olla 9-vuotiaalle vielä liian hankalia, mutta kannattaa poimia listasta sopivat. Kansikuvaa klikkaamalla löydät kuvauksen kirjan sisällöstä:
https://www.kirjasampo.fi/fi/sivupiiri-mita-lukea-potterin-ja-percy-jac…
Sivupiiristä löytyy myös hyviä kirjalistoja, jotka on jaettu koululuokkien mukaisesti. Sivulta löytyy myös aiheen mukaisia kirjalistauksia:
https://www.kirjasampo.fi/fi/node/7199
Helmetistä löytyy vinkkilista…
Tässä muutama esimerkki ystävyyteen ja ihmissuhteisiin liittyvistä kirjoista:
Energiavaras uuvuttaa ihmissuhteet / Ingalill Roos
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1823987
Meidän kesken : naisten ystävyyssuhteiden arkea / Arja Mäkinen
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1959575
Naisten kesken : rakkaus, kateus ja kilpailu naisten keskinäisissä ystävyyssuhteissa / Susie Orbach ja Luise Eichenbaum
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1439883
Lisää löytyy kirjastojen verkkokirjastosta mm. seuraavilla hakusanoilla: ihmissuhteet, ongelmat, ristiriidat vuorovaikutus, tunteet
Helmet-kirjastojen kokoelmissa on muutama albanian kielen sanakirja, joissa toisena kielenä on suomi. Alla olevista linkeistä aukeavat tarkemmat tiedot näistä sanakirjoista ja niiden saatavuudesta Helmet-kirjastoissa.
Suomi-albania-suomi : taskusanakirja
Shqip-Finlandisht-Shqip : fjalor = Albania-suomi-albania : sanakirja
Lisäksi on olemassa myös kolmekielinen keskustelusanakirja:
Cross-reference conversation & terminological dictionary : Albanian-Finnish-English
Valitettavasti en näillä tiedoilla löytänyt tyhjentävää vastausta kysymykseesi. Usein numeroiduissa painoksissa on jotain erikoista, kyseessä voisi olla juhlapainos tai esim. hyvin pieni painos, josta olisi mahdollista tulla keräilyharvinaisuus.
Mainitsemaltasi vuodelta 1990 löysin kolme mainintaa Seitsemästä veljeksestä, romaanin ovat kustantaneet silloin ainakin Karisto, Gummerus ja Weilin+Göös. Kustantajalla olisi varmasti tietoa numeroinnista, tosin Weilin+Göösiä ei enää sellaisenaan ole olemassa, mutta sen viimeksi omistaneelta WSOY:ltä voisi ehkä tiedustella asiasta.
Ainoa painos josta löysin tietoa numeroinnista 2000 kappaleeseen, oli suurikokoinen nahkakantinen juhlalaitos vuodelta 1984. Siitä pyydettiin Antikkanetissä…
Hei,
Kaikki painokset näyttäisivät olevan samalla ISBN-tunnuksella, mikä pitäisi tarkoittaa, että sisältö on identtinen. Samasta syystä kirjan tiedoissa on lisäpainokset, ja ne on kirjastoissa samassa tietueessa, koska siinä ei näin ollen pitäisi olla muutoksia.
Koska kirja ei ole rutinoituneen ja vakiintuneen kustantamon julkaisema, tästä ei voi olla täysin varma, koska silloin tällöin kirjalle ei ole muistettu hakea uutta ISBN-tunnusta, mikä erottelisi kirjan muista painoksista. Kirjassa pitäisi silloin olla maininta, että kyseessä on uudisatettu painos. Meillä ei ole kirjoja paikalla, että voisin tarkistaa, mutta lähtökohtaisesti painokset lienevät samansisältöisiä.
Keikkatyötä tekeviä kirjastonhoitajia on melko vähän, sillä he työskentelevät yleensä organisaatioiden palveluksessa. Voit kuitenkin julkaista hakuilmoituksen esimerkiksi rekrytointipalvelussa tai muulla ilmoitusalustalla, josko sitä kautta löytyisi sopiva henkilö järjestämään kotikirjastosi.
1900-luvun kirjailijoista löytyy kirjastoista runsaasti tietoa niin painetussa muodossa, eli kirjoista, kuin Internetistäkin. Tietoja kirjailijoista voit etsiä eri hakuteoksista tai määrätystä kirjailijasta tehdyistä tutkimuksista. Kaikista kirjailijoista ei kuitenkaan ole tehty laajoja tutkimuksia eikä näistä kirjailijoista siksi löydy yksittäisiä monografioita.
1900-luvun suomalaisia kirjailijoita käsitteleviä hakuteoksia ovat mm.
- Suomen kirjallisuus 5 ja 6 (ilmestyneet jo 1960-luvulla, joten eivät käsittele vuosisadan lopun kirjailijoita, mutta vanhempia kirjailijoita ja heidän tuotantoaan käsitellessään ovat erinomaisia)
- Suomen kirjallisuushistoria 2. Järkiuskosta vaistojen kapinaan (käsittelee 1870-1940-l.)
- Suomen…
Päättelin, että kyse on Helmet-tietokannasta. Kaikkien kirjastojen lumikenkien kokoja ei ole valitettavasti merkitty tietokantaan. Saatavuustietoja katsomalla näet, että esimerkiksi Etelä-Haagan, Jakomäen ja Pitäjänmäen kirjastojen lumikenkien tuumakoot on merkitty lumikenkien tietoihin. Joidenkin kirjastojen tiedoissa lukee, onko kyseessä aikuisten vai lasten kengät. Jos mitään tietoa ei ole, kannattaa soittaa kirjastoon. Helmet -- Lumikengät [Esine]
Tarkoittiko jälkikirjoituksena oleva toive sitä, että esinelainoja käsittelevät kysymykset koottaisiin linkin alle samalla tavoin kuin Ukrainaa käsittelevät kysymykset nyt? Hyvä idea. Voin välittää toiveen. Linkkiä odotellessa, esinelainoja koskevat kysymykset voi hakea hakusanoilla…
Kansakoulut saivat vuoden 1964 koulu-uudistuksen yhteydessä mahdollisuuden ottaa pysyviksi oppiaineikseen kaksi vierasta kieltä, joista toinen oli toinen kotimainen kieli. Tätä ennen kieliä oli opetettu vapaaehtoisena aineena joissakin kansakouluissa, mutta vain noin joka neljäs kansakoululainen opiskeli vieraita kieliä. Ennen vuotta 1964 kieliä opiskeltiin siis pakollisina vain oppikoulussa, johon oppilaat voivat pyrkiä kansakoulun neljänneltä luokalta ja joka avasi tien jatko-opintoihin.
Vuonna 1955 syntyneet kuuluvat siis vuosikertaan, jonka kouluaikana uudistus tuli voimaan ja vieraiden kielten opiskelusta tuli näin ollen pakollista ja vähitellen yhä yleisempää kaikkialla Suomessa paikkakunnasta riippumatta.
Suku- ja paikannimien Monto– on lähtöisin sellaisista moni-sanaan perustuvista pakanuudenaikaisista yksilönnimistä kuin Montaneuvo ja Montapäivä. Vanhaa Montaneuvoista ei sukunimistössämme enää tavata, Montoja, Montoloita ja Montosia kyllä. Yhden tulkintavaihtoehdon mukaan myös nimi Mononen on voinut muotoutua nimestä Montaneuvonen. Isäntien nimistä on sitten muotoutunut talojen nimiä ja niistä edelleen paikannimiä.Lähde: Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, Sukunimet
Kysymyksessä esitetyssä muodossa tämä Augustinus-sitaatti tosiaankin löytyy Jarkko Laineen toimittamasta Suuresta sitaattisanakirjasta (Otava, 1982 - 4. p. 1989), sivulta 212, kohdasta "Matka". Muut löytämäni saman tekstikatkelman (tai sen osan) suomennokset eroavat tästä, joten otaksuttavasti käännös on Laineen oma. Kirjan ulkomaisten sitaattien lähteinä on Laineen saatesanojen mukaan ollut "alun viidettäkymmentä erikielistä sitaattisanakirjaa", eli on mahdollista, että käännöstä ei ole tehty suoraan alkukielestä.
Augustinuksen tekstin alkuperäinen lähde on hänen vuosina 397-400 kirjoittamansa teos Confessiones, joka ilmestyi kokonaisuudessaan suomeksi nimellä Tunnustukset Otto Lakan kääntämänä vuonna 1947 ja uutena laitoksena…
Hei
Löysin OntarioTech Universityn sivulta koosteen Hoornweg ja Popen tutkielmasta (https://sites.ontariotechu.ca/sustainabilitytoday/urban-and-energy-systems/Worlds-largest-cities/population-projections/city-population-2100.php). Listan mukaan väkiluku vuonna 2100 olisi Lontoossa 9 560 249, New Yorkissa 30 193 444, Pariisissa 11 862 250 ja Tokyossa 25 630 537.
