Hei ja kiitos kysymyksestä!Ja pahoittelut, että vastaaminen on kestänyt kauan. Suomen metsissä humuskerros on usein ohut useista syistä. Suomen kylmä ilmasto hidastaa orgaanisen aineksen hajoamista, mikä johtaa hitaampaan humuksen kertymiseen. Suomen maaperä on usein hiekkaista tai kivistä, mikä ei suosi paksun humuskerroksen muodostumista. Metsien aktiivinen käyttö ja hoito, kuten hakkuut ja maanmuokkaus, voivat myös vähentää humuskerroksen paksuutta.Lähteitä: Metsä: monikäyttö ja ekosysteemipalvelutBiologia 7-9, Metsäekosysteemi
Paavo Cajanderin suomentamana kysymyksessä siteerattu Loppiaisaatto-näytelmän ensimmäinen säe kuuluu seuraavasti: "Soitelkaa, jos on lemmen ruokaa soitto."
Kyseessä on mitä ilmeisemmin Aila Nissisen kirjoittama Myyrä Matikaisen malliauto. Myyrä Matikaisen auto on Peugeot, nimeltään Farmari Pesonen (koska Peugeot on vähän vaikea sana lausua) ja auton matka suuntautuu mm. Ranskaan.
Kattavin apuraha-aiheinen sivusto lienee Suomen ylioppilaskuntien liiton apurahatietokanta:
http://apurahat.syl.fi/
Muita apurahatietokantoja ylläpitäviä sivustoja ovat mm. Suomen kulttuurirahasto ja Säätiöpalvelu.
http://skr.fi/
http://www.saatiopalvelu.fi/apurahan-hakijalle.html
Tunnetuin venezuelalainen kirjailija on Romulo Gallegos, jolta on suomennettu kaksi kirjaa, Donna Barbara (1961) ja Pahan valta (1961). Turun kaupunginkirjastosta löytyy häneltä kirjoja myös ruotsiksi ja espanjaksi. Miguel Otero Silvalta löytyy kirja ruotsiksi ja espanjaksi ja Arturo Uslar Pietriltä ja Juan Liscanolta vain espanjaksi. Runoilija Victor Valera Moran runoja löytyy kokoelmasta Aavistuksia rituaalipuvussa: runoutta Latinalaisesta Amerikasta (2000).
Telepatiaa kappale löytyy J.Karjalaisen cd:iltä Tähtilampun alla ja Suurimmat hitit. Saatavuustiedot voit tarkistaa aineistotietokannastamme osoiteessa http://www.libplussa.fi
Jos haluat myös nuotit ko. kappaleeseen, ne löytyvät esim. teoksista Kasper, Eira: Opus--Suomalaisena musiikin maailmassa Sis.laajan nuottiosaston (sanat, melodia, kitaran soinnut)
ja Rokkivihko 92
CD-levyillä musiikkia on hankalampi löytää.
Helmet-kirjaston hausta löytyi kolme levyä (tosin kokoelmateoksia)
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb1796663__Spropaganda__Ff%3Afacetmediatype%3A3%3A3%3ACD-levy%3A%3A__Ff%3Afacetfields%3Aauthor%3Aauthor%3ATekij%C3%A4%3A%3A__Ff%3Afacetlanguages%3Arus%3Arus%3Aven%C3%A4j%C3%A4%3A%3A__P0%2C2__Orightresult__U__X3?lang=fin&suite=cobalt
Ostamalla levyjä voi saada käsiinsä esim. Ruslania-verkkokaupasta
https://ruslania.com/site/search?q=Propaganda&e=22
Youtubessa ryhmällä on laajat fanisivut:
https://www.youtube.com/user/PROPAGANDABANDRUSSIA
Vakiintuneita suomenkielisiä nimiä ei näille intialaisille todennäköisesti ruokalajeille ole. Hakuja haittaa myös se, että nimien kirjoitusasu voi vaihdella.
Sooji-tomaatti upma on jonkinlaista manna- ja riisipuuroa, jossa on tomaatteja.
Kheera tarkoittaa kurkkua, tikki on öljyssä paistettu pieni (peruna)kakkunen.
Dal tai dhal on linssejä tai linssisose, masool dalissa on tietynlaisia punaisia linssejä ja moong dal vihreitä. Toover dhal, toor dal tai tur dhalissa taas käytetään kyyhkynhernettä. Kulthi dalissa on käytetty jotain herneensukuista kasvia, jolle en löydä suomenkielistä nimeä ollenkaan.
Daliya, dalia on makeaa puuroa, joka tehdään vehnästä tai ohrasta. Idli on kakkuja, joita tarjoillaan ilmeisesti…
Helmet-haku tuottaa tulokseksi lähinnä vain teoksen:
Kolmasti kuningas : historiallinen romaani / Ursula Pohjolan-Pirhonen
Itse muistan, että Mika Waltarin romaanissa Mikael Karvajalka todistetaan teloitusta Raaseporin linnassa, aika lailla kirjan keskivaiheilla.
On myös lastenkirja: Kauppaleikki muuttuu todeksi : jännittäviä seikkailuja Suomen linnoissa / Saana Saarinen.
Tässä palvelussa on aikoinaan vastattukin samanlaiseen kysymykseen, tässä linkki vastaukseen. Kielitoimiston ohjekirjan mukaan sanaa muutama (tai muutamia) käytetään ilmaisemaan "vähäistä määrää; yleensä tarkoitetaan useampaa kuin kahta". Tämän tarkempaa virallista määritelmää tuskin on, ja kannattanee kiinnittää huomiota ilmaisuun "vähäinen määrä".Mitä tulee kysymykseen oikeuden määrittelystä, niin en ainakaan onnistunut löytämään mitään oikeuden päätöstä asiasta. Useissa eri nettikeskusteluissa pyörii kyllä tarina hyväuskoisesta metsänomistajasta, "muutamasta" kaadetusta puusta ja oikeuden päätöksestä, jonka mukaan muutama tarkoittaisi (tarinan kertojasta riippuen) maksimissaan 99:ää. Tarina lienee urbaanilegenda, koska kukaan ei…
Kirjaston käytettävissä olevista lähteistä ei valitettavasti löytynyt vastausta kysymykseesi. Asia kuitenkin selvinnee, kun otat yhteyttä Suomen sarjakuvaseuraan puh. 6856100, soite PL 927, 00101 Helsinki ja internetissä http://www.kupla.net (Vastaavat kysymyksiin myös verkon kautta.)
Simpanssille nimeltä Washoe opetettiin viittomakieltä. Voit lukea siitä Roger Foutsin kirjasta Simpanssini Washoe: yhteinen matkamme... ja mitä simpanssit opettivat meistä ihmisistä (1999).
Kirjan sisäkannessa kuvataan kirjaa "Simpanssini Washoe-teoksen kuvaus alkaa Renon kokeellisen psykologian laitoksen puutarhasta, jossa innostunut assistentti Roger Fouts kärsivällisesti opettaa villiä simpanssivauvaa puhumaan. Viisivuotiaana Washoe käyttää luotettavasti jo toistasataa viittomakielen sanaa ja ymmärtää satoja muita viittomia."
Kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasammosta löytyy koko kuvaus: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aub64ef0d5-482f-41f4-87d8-b…
Hei,
ainakin Kirsi Kunnaksen lastentuotannosta löytyy joitakin talveen liittyviä runoja. Esimerkiksi teoksesta Tiitiäisen tuluskukkaro löytyvät runot:
Kummallinen talvi
Uni
Luistelua, uistelua ja muistelua
Jäniksen jäljet
Voit katsoa teoksen saatavuuden täältä:
https://piki.finna.fi/Record/piki.370232
Olisikohan kyseessä tämä kuunnelma?TEKIJÄ Vainio, Väinö, dramaturgi.TEOS Ruohometsän kansa / sovittanut ja ohjannut Väinö Vainio ; suomentanut: Kersti Juva.Julkaisutiedot Helsinki : YLE Tallennemyynti, 2006ULKOASU 2 CD-äänilevy (2 h 3 min)
Kirja on Suomen maatalouden historia. 1, Perinteisen maatalouden aika esihistoriasta 1870-luvulle (Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2003). Sivulta 598 alkaa jaksoon Vuosisataisia kehityslinjoja kuuluva Ismo Björnin artikkeli Muuttuva maalaismaisema.
Minkä tahansa laulun löytäminen pelkästään "avainsanojen" eli tässä tapauksessa oletettavasti laulutekstistä muistinvaraisesti poimittujen säkeitten perusteella on vaikeaa. Kirjastojen tietokannoissa toimitaan ensisijaisesti laulun nimen perusteella ja vain joissakin tapauksissa on mahdollista hakea esimerkiksi kertosäkeen alulla.
Parhaassa tapauksessa joku on ladannut laulun kaikki sanat verkkoon, jolloin ne sopivalla tavalla etsittynä voivat löytyä. Yritin googlaamalla tavoitella mahdollisesti kyseessä olevaa laulua, mutta mitään sellaista, johon kaikki esitetyt avainsanat olisivat sattuneet, ei valitettavasti löytynyt. Viikunapuu-nimisen yhtyeen esitys otsikolla Vain sinun luonas kallis armahtaja löytyi YouTubesta (https://www.youtube.…
Kysymyksessä ei täsmennetä, etsitäänkö kaunokirjallista teosta vai tietokirjaa, joten tarjoan parhaiten annettuja vihjeitä vastaavaa kirjaa kiinnittämättä huomiota kirjallisuuslajiin: Minna Anderssonin Seitsemän tytärtä : äidiksi tulon tunnelmia 1840-luvulta nykypäivään (Karisto, 2007).
"Tämä lämminhenkinen kotimainen teos kertoo erään kuvitteellisen suomalaisen suvun seitsemän tyttären syntymän. Äidit kertovat kukin vuorollaan, mitä ajattelevat ennen synnytystä, saadessaan lapsensa ensi kertaa syliin ja miten arki asettuu jälleen omiin uomiinsa. Päällisin puolin arkisen oloiset tarinat tulevat huomaamattaan kertoneeksi jotakin väkevää ja ainutlaatuista suomalaisen äidin luonteenlaadusta. Ajallisesti liikutaan vuodesta 1840 vuoteen…
Kyseessä on englantilaisen Cicely Mary Barkerin (1895 - 1973) runo Lumikello (The Snowdrop Fairy), jonka on suomentanut Eila Kivikk'aho.
Runon loppu menee hiukan toisin. Voit lukea runon esimerkiksi teoksista Talven kukkakeijut (1991) ja Kukkakeijujen kultainen kirja (1998).
Teosten saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://flowerfairies.com/the-snowdrop-fairy/
https://en.wikipedia.org/wiki/Cicely_Mary_Barker
Tähän mielenkiintoiseen kysymykseen ei ole yksiselitteistä vastausta. Jos vaarallisuutta mitataan kuolleiden määrällä, on huomioitava, ettei covid-19 ole ollut kuolemansyytilastossa läsnä vielä yhtäkään kokonaista tilastovuotta. Covid-19 tuli vasta vuoden 2020 aineistoon, ja Suomessa epidemia alkoi kesken vuotta (maaliskuussa 2020). Koronakuolemien tulevasta kehityksestä emme tiedä vielä mitään.
Tilastokeskuksen kuolemansyytilaston mukaan covid-19 oli vuonna 2020 peruskuolemansyynä 558 ja influenssa 58 henkilöllä. Luvut eivät varsinaisesti ole vertailukelpoiset, koska vuonna 2020 suomalaisia ei ollut rokotettu covid-19:ää vastaan, mutta monilla oli influenssarokotus. Osalla väestöstä oli myös aiempien sairastumisien kartuttamaa…
