Tatuointistudio HelsINK -sarjaa on esittänyt TV5 vuonna 2013. Ei löytynyt tietoa, että tämän kanavan ohjelmia voisi katsoa jälkikäteen. Sarjan esiintyjistä kannattaa tiedustella kanavalta. Alla linkki yhteystietoihin:
http://discoverynetworks.fi/yritys-ja-kanavat/tv5/
Suomessa on erityyppisiä säätiöitä. Itsenäisten säätiöiden lisäksi on paljon ns. epäitsenäisiä säätiöitä ja rahastoja. Säätiöt rekisteröidään patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämään säätiörekisteriin. Säätiöiden enemmistö on pieniä säätiöitä, joiden hallituksessa saattaa olla usein vain lain vaatimat kolme henkilöä. Pienten säätiöiden hallinto perustuu usein täysin vapaaehtoisuuteen ja muun muassa hallituksen jäsenyydet ovat tavallisesti luottamustoimia, joista ei makseta palkkiota.
Suuri osa säätiöistä hoitaa varainhankintansa itse, osa taas on julkisen viranomaisen perustamia ja/tai rahoittamia. Säätiön vuosittaiset tulot voivat koostua sijoitusten tuotoista kuten koroista ja osingoista, vuokrista, lahjoituksista sekä…
Onnistuisiko kuvien siirtäminen pois toistensa päältä vetämällä? Libre officen ohje kertoo, että kuviin(objekteihin ) liityy aina ankkuri, jonka paikkaa siirtämällä siirtyy kuvakin. Linkki Libre offive ohjeeseen.
YouTubesta voi myös löytyä apua. Siellä on liuta Libre officen liittyviä ohjeita. Linkki YouTube
HelMet-kirjastoissa henkilökunta ei pääse asiakkaan lainaushistoriaan käsiksi. Ainoastaan asiakas itse pystyy tarkastelemaan lainaushistoriaa kirjautumalla sinne HelMetin kautta. Lainaushistoria muutenkin tallentuu vain silloin, jos asiakas haluaa tallentaa sen. Minkäänlainen profilointi lainaushistorian kautta ei siis olisi edes teoriassa teknisesti mahdollista.
Tietyn teoksen tietojen kautta voidaan nähdä vain kaksi viimeisintä lainaajaa. Se on tarpeen, jos aineisto palautetaan turmeltuneena ja täytyy katsoa, kuka on aineistoa viimeksi lainannut eli luultavasti sen turmellut. Mitään laajempaa listaa teoksen lainaajista ei pysty saamaan järjestelmästä.
Tiedustelin HelMet-kirjastojen asiakasrekisterin Helsingin-yhteyshenkilöltä Satu…
Tässä muutamia vanhempia oppaita lasten kasvatukseen (kyseisiltä tekijöiltä saattaa löytyä muitakin kasvatusoppaita):
Gordon Thomas, Viisaat vanhemmat (alkuperäinen painos 1970):
https://finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=%22viisaat+vanhemmat%22&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FBook%2F%22
Koch Jaroslav, Onnellinen lapsi: Vauvaikäisen kotikasvatus (alkuperäinen painos 1976):
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=%22onnellinen+lapsi+%3A+vauvaik%C3%A4isen+kotikasvatus%22&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FBook%2F%22&dfApplied=1&limit=20
Makarenko A.S., Lasten kotikasvatus (1950):
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=%22Lasten+…
Netflixin hakutoiminto ei ainakaan antanut tuloksia Search | Netflix Media Center Netflixin asiakaspalvelun yhteystiedot ja chat: Netflixin ohjekeskus
Ei myöskään HBO Nordicin haku Haku (hbonordic.com) HBO Nordic yhteystiedot: Ota Yhteyttä (hbonordic.com)
Veli-Heikki Uusituvan Kalevala World -draamasarjan verkkosivut The Bear Clan
Tv-sarjan facebook-sivut, lieneekö tällainen tulossa? KALEVALA - Kultainen aika | Facebook
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta löytyi tosiaan v. 2017 tieto, jonka mukaan tipitaari tarkoittaa tärpättiä. Asiaa voisi vielä tiedustella Kotimaisten kielten keskuksesta (https://www.kotus.fi/). Kysymyksen voi kirjoittaa lomakkeelle osoitteessa :https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/kysy_sano…
Löysin kolme eri tietokirjasarjaa, jotka ovat ilmestyneet 1980-luvun lopulla tai 1990 -luvulla, voisiko olla joku näistä:Giuseppe Zanini: Lasten tietokirjat 1-10 (Mestarikustannus oy)J.M. Parramón: Pikkuväen tietokirjasto (Lasten Keskus)Merkurius -kirjat (eri tekijöitä) (Helsinki Media)
Tämä Mary Rose Brucen laulu Ten thousand miles on julkaistu nuottina vuonna 1953 (Musiikki Fazer). Nuotissa on sanat englanniksi, suomeksi Jos luulet mun kaipaavan (Reino Helismaa) ja ruotsiksi Trot du att jag förlorad är? (Einar Molin). Valitettavasti nuotti on perin harvinanen, eikä sitä löydy yleisistä kirjastoista. Ainoat julkisten kokoelmien kappaleet ovat Kansalliskirjastossa ja Musiikkiarkistossa, joista jälkimmäisestä voinee saada kopion sanoista helpommin p. (09) 757 0040, info@musiikkiarkisto.fi.
Heikki Poroila
Mtv-uutiset uutisoi 13.6.2016, että suomen kieli on yksi vanhimmista kielistä, joita edelleen puhutaan maailmalla. Artikkelissa myös kerrotaan, että suomen kielen kirjakielestä on todisteita vasta 1500-luvulta:
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/10-vanhinta-kielta-joita-edelleen-puhutaan-maailmalla-ja-suomen-kieli-on-yksi-niista/5941982#gs.7b41ti
Löytyy myös listoja, joissa suomen kieli ei ole vanhimpien joukossa, esim. tämä:
https://www.k-international.com/blog/oldest-living-languages/
Kielten kehittyneisyyttä emme kykene arvioimaan.
Lastenkodit ovat tapahtumapaikkoina monissa eri kirjoissa. Kirjasampo-palvelussa voit hakea tällaisia kirjoja:
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/lastenkodit
Tästä linkistä löydät Helmet-kirjastojen kokoelmissa olevia teoksia, joissa on asiasanana 'lastenkodit':
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Slastenkodit__Ff%3Afacetmediatype%3A1%3A1%3AKirja%3A%3A__Ff%3Afacetlanguages%3Afin%3Afin%3Asuomi%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Löydät selkokielisiä kirjoja Papunet-sivuilta http://papunet.net/selko/kirjat-ja-esitteet/ ja kirjastojen aineistoluetteloista hakusanoilla historia ja selkokirjat/ yhteiskunta ja selkokirjat. Alla olevat on poimittu Papunetin sivuilta ja Helmet-tietokannasta:
Rajala Pertti, Suomen historia selkosuomeksi (uud. painos 2014)
Rajala Pertti, Tahtoa, taitoa ja sisua - Suomen historian merkkihenkilöiden elämäntarinoita selkokielellä. 2013.
Rajala Pertti, Talvisota. 2014.
Rajala Pertti, Hyvä Suomi! : Suomen itsenäisyyden ajan historia selkokielellä. 1993
Österback Mats, Oikeusvaltio Suomi (suomenkielinen käännös: Eeva-Liisa Järvinen). 2011.
Elomäki Mari, Kilkki Sakari, Österback Mats, Työelämän aakkoset. 2011.
Österback Mats, Perhe ja hyvinvointi…
Kyseessä näyttäisi olevan von Heidenstamin runo ”Åkallan och löfte”. Koko runon sanat löytyvät esimerkiksi osoitteesta http://www.svensklyrik.se/poeter/verner-von-heidenstam/kallan-och-lofte.
Runoa ei ole luultavastikaan suomennettu. Osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi löytyvässä Lahden kaupunginkirjaston runotietokannassa ei ole siihen sopivaa suomennosta, osoitteessa https://finna.fi olevasta Viola-tietokannasta ei löydy runosta suomennettua versiota laulun muodossa, eikä varsin hyvin runojen tietoja sisältävästä Piki-tietokannastakaan osunut silmiin ruotsinnosta muistuttavaa Haidenstamin runosuomennosta.
Ei ole aivan mahdotonta, että runon suomennos olisi ilmestynyt jossakin pienjulkaisussa tai lehdessä, jota ei…
Tarkistin asian Mynämäen pääkirjastosta.
Mietoisissa on wifi käytössäsi.
Siihen kirjautumiseen et tarvitse salasanoja ja verkon nimi on Wisi.
Asiaa tiedusteltiin jälkeen päin vielä kunnan mikrotukihenkilöltä ja hänen vastauksensa oli:
Kirjastossa ei tällä hetkellä ole vierailijaverkkoa, johtuen toimipisteen huonosta tietoliikenneyhteydestä.
Jos verkkoa ei edelleenkään löydy, siitä on hyvä kertoa Mynämäelle puh. 044 783 7257
Aihetta on tietysti käsitelty kaikissa historiankirjoissa, joissa käsitellään Suomen historiaa 1800-luvulta.
Toissa vuonna ilmestyi teos Tunteiden palo : Turku liekeissä 1827 , tekijänä Hannu Salmi. Kirja on erittäin perusteellinen ja käsittelee myös palon synnyttämiä tunteita ja siihen liittyviä tarinoita, mutta ennen kaikkea tosiasioita.
Kirjan kannen hahmot ja sommitelma näyttäisivät vastaavan "Satuaarteeni"-nimistä lastenkirjaa. Teoksen tunnistamisessa auttoi Tampereen Lastenkirjainstituutti, jonka kokoelmissa kirja on. Kyseistä teosta ja sen kansikuvaa on haastava löytää, joten mahdolliset lisäkysymykset teoksesta voisi suunnata Lastenkirjainstituuttiin. Instituutin yhteystiedot ja info löytyvät tästä linkistä: https://lastenkirjainstituutti.fi/info
Fono.fi-äänitetietokannan kautta löytyi muutama arkkitehtikappale. Fono.fi on kirjastokäyttöön muokattu versio Yleisradion äänilevystön Fono-tietokannasta. Se on vapaasti käytettävissä ja löytyy täältä:
http://www.fono.fi/
Nämä löytyivät:
- God save the architects (False start city / Ultrasport, 2006)
- Rakennustyömaalla vilisee (Sankarihommia / Loiskis, 2003)
- So long, Frank Lloyd Wright (aiheena samanniminen arkkitehti, Old friends / Simon & Garfunkel, 1997)
Alan Parsons Projectilla on kokonainen albumi Antonio Gaudin elämäntyön inspiroimaa musiikkia (Gaudi, 1987).
Muita aiheeseen liittyviä vaikkapa David Bowien Thru these architects eyes ja ehkä Ismo Alangon Laatikoita.
Mahtaisiko Arkkitehtiliitolla olla lisätietoa?
http://www.…
Karlssonin Siunatuissa seteleissä (WSOY, 1979) kaapataan lentokone. Kaapattujen joukossa ei kuitenkaan ole pääministeri, vaan presidentti. Ismo Kajasto selvittää - presidentin sanoin - "erittäin vaarallisen tilanteen esimerkillisen hienolla tavalla".
Kissa-, koira- ja hevosaiheisia tv-ohjelmia sekä elokuvia löytyy runsaasti niin YLE Areenasta kuin vaikkapa Elonetistäkin.
Uudempaa aineistoa löydettävissä YLE Areenasta esimerkiksi:
Kissat-sarja
Koiraperheet käytöskoulussa-sarja
Ystäväni hevonen-sarja
Vanhempaa aineistoa löydettävissä Elonet-palvelusta esimerkiksi:
Fazer Kiss Kiss-mainos
Koiranäyttely-mykkäelokuva
Suomalainen hevonen-lyhytelokuva
Edellä mainituissa palveluissa on hyvät hakuominaisuudet ja ohjelmia voi hakea kätevästi itsekin haluamillaan hakusanoilla.
Myös mainitsemaasi YLE Elävä Arkisto-palveluun kannattaa käydä tutustumassa.
Kansaneläkelaki säädettiin tosiaan vuonna 1937 punamultahallituksessa meluisien soraäänien saattelemana, kuten tuon ajan poliittiselle kulttuurille oli ominaista. Valitettavasti en pystynyt paikantamaan muistelmateosta, jossa kyseinen ajatus olisi ilmaistu. Tutkittuani ajan lehtikirjoittelua sekä eduskunnassa käytyjä keskusteluja tulin siihen tulokseen, että lakiesityksen suurin kritiikki koski kansaneläkkeen taloudellista vaikutusta: mikä taho maksaisi kulut ja kuka hyötyisi laista eniten. Lisäksi tulevan Kansaneläkelaitoksen valta-asema ja eläkkeiden keskittäminen herätti epäilyjä poliittisissa piireissä, varsinkin oikeistossa. En törmännyt maalaisliiton taka-ajatukseen Suomen asekuntoisen miesväestön kirjanpidosta, mikä ei tosin…
