Julkaisu kuuluu Kansalliskirjaston Kansalliskokoelmaan https://finna.fi/Search/Results?lookfor=Pyh%C3%A4koulun+raamattukuvasto&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Eformat%3A0%2FBook%2F
Hinta-arviota kannattaa kysyä Luther-divarista http://lutherdivari.fi/kotisivu/
Maailmankaikkeuden laajenemisesta puhuttaessa ei tarkoiteta tilannetta, jossa jokin valtaa lisää tilaa jostakin tai joltakin. Laajenemisessa on kyse siitä, että avaruus itsessään laajenee. Tätä on havainnollistettu esimerkiksi kohoavalla pullataikinalla, jossa on rusinoita. Kun taikina paisuu, rusinat etääntyvät toisistaan, mutta eivät itse kasva kokoa. Samaan tapaan galaksit tai galaksijoukot etääntyvät toisistaan, mutta eivät itse laajene. Avaruuden laajeneminen ei siis muuta esimerkiksi Maan ja Auringon välistä etäisyyttä, koska niiden välinen painovoima on huomattavasti laajenemista vahvempi voima.
Pullataikina- tai muita vertauksia käytettäessä täytyy kuitenkin muistaa, että toisin kuin taikinalla, maailmankaikkeudella ei ole mitään…
Rainer Maria Rilken proosatekstin Erlebnis I ja II vuodelta 1913 englanninnos Experience sisältyy teokseen Where silence reigns : selected prose (1978, translated by G. Craig Houston, s. 34).
Suomessa teosta on ainoastaan Itä-Suomen yliopiston kokoelmissa.
https://finna.fi/Record/uef.99898193705966
Muissa Pohjoismaissa teosta on vain Tanskassa.
https://www.worldcat.org/
Voit tilata teoksen kaukolainaan omaan kirjastoosi.
Ruotsalainen luonnontieteilijä Carl von Linné (1707-1778) vaikutti suomalaiseen kasvitieteeseen perustavanlaatuisesti, ja voinee sanoa, että kaikki suomalaiset kasvioppikirjat 1900-luvullakin perustuivat Linnén luokitusjärjestelmään. Kansakoulussa 1950-luvulla on varmaankin ollut käytössä sekä 50-luvun vaihteen molemmin puolin että aiemminkin 1900-luvulla painettuja oppikirjoja. Näistä esimerkiksi voi mainita Finna-hakemistosta löytyvät teokset:Kivirikko, K. E. : Koulukasvio (useita painoksia 1910-1940-luvuilta)Hiitonen - Poijärvi: Koulu- ja retkeilykasvio (1944)Pulkkinen: Koulukasvio (1932, 1936)Muitakin teoksia löytyy esim. hakusanoilla 'kasviot' ja 'kansakoulu' Finna.fi:stä.Antikvariaattien verkkosivustoilta ja hakupalveluista voi…
Pauliine Koskelon ja Liisa Lehtimäen teos Yksityishenkilön velkajärjestely ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1993. Vuonna 1997 siitä otettiin toinen uudistettu painos.
Molemmat teokset kuuluvat Helsingin yliopiston kirjaston Kaisa-talon ja Eduskunnan kirjaston kokoelmiin.
Kumpikin kirjasto on kaikkien kansalaisten käytettävissä. Kirjastokortin saat paikan päällä.
Helmet-kirjastojen kokoelmissa teosta ei valitettavasti ole.
Yksityishenkilön velkajärjestely 1997 Helsingin yliopiston kirjastossa
https://finna.fi/
https://www.helsinki.fi/fi/helsingin-yliopiston-kirjasto/kirjaston-toim…
https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/Sivut/default…
Jaanos-nimeä ei löytynyt käyttämistämme etunimikirjoista tässä kirjoitusasussa. Sen lähin kirjoitusmuoto János on unkarilainen muunnos Johannes-nimestä.
Johannes on kreikkalais-latinalainen muoto heprean nimestä Jochanan 'Jahve on armollinen'. Foinikialais-karthagolainen Hannibal 'Baal on armollinen' on myös Johanneksen ikivanha rinnakkaisnimi.
Raamatun Johanneksen ”kaimoja” on kristityssä maailmassa runsaasti. Eri kielissä esiintyviä nimen muotoja ovat mm. saks. Hans, engl. John, esp. Juan, ransk. Jean, ven. Ivan, Vanja ja edellä mainittu unk. János.
Lähteet: Vilkuna, Kustaa: Etunimet, 4. uudistettu painos, 2005
Lempiäinen, Pentti: Suuri Etunimikirja, 1999
Kolikoiden ja seteleiden arvoon vaikuttaa ratkaisevasti se, miltä vuodelta ja missä kunnossa ne ovat. Hintoja voi etsiä esimerkiksi Suomen numismaatikkoliiton kustantamasta "Suomen kolikot ja setelit n. 1400 - 2012 : luettelo arvohintoineen" -oppaasta tai Suomen numismaattisen yhdistyksen laatimasta "Suomen rahat arviohintoineen 2008" -teoksesta. Em. yhteisöjen www-sivut http://www.snynumis ja http://www.numismaatikko.fi tarjoavat myös tietoa rahoista.
Tarkan hinnan saatte viemällä rahan rahaliikkeeseen arvioitavaksi.
Uusi aikuisten Helmet-kirjastokortti maksaa kolme euroa. Saat uuden kirjastokortin mistä tahansa Helmet-kirjastojen toimipisteestä odottaessasi. Ota mukaan henkilötodistus, passi, ajokortti tai kuvallinen Kela-kortti.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetkirjaston_…
Runo on Claes Anderssonin kokoelmasta Mina bästa dagar : dikter & prosadikter (1987, s. 19). Mainitsemasi rivit ovat nimeämättömän runon alusta.
Teosta on muutama kappale Helmet-kirjastojen kokoelmissa. Voit tarkistaa teoksen saatavuuden Helmet-haulla.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Suomeksi runon voi lukea Pentti Saaritsan kääntämänä kokoelmasta Parhaat päiväni (1989, s. 19).
Kyseessä lienee Sally Beaumanin Kohtalo. Kirja ilmestyi WSOY:n kustantamana 1987 ja seuraavana vuonna kahtena niteenä Suuren suomalaisen kirjakerhon kautta.
Kohtalo | Kirjasampo
Verkkosanakirja NetMot määrittelee yhteisöllisen yhteisölle ominaiseksi, yhteisöä koskevaksi. Yhteisöllisyyden tunne on tunne yhteisöön kuulumisesta. Politiikot varmaankin pääsääntöisesti tarkoittavat sillä samaa kuin muutkin ihmiset. Yhteiskunnallisesta yhteisöllisyydestä voi lukea vaikka näistä kirjoista:
- Seis yhteiskunta - tahdon sisään! / Tuula Helne, Sakari Hänninen ja Jouko Karjalainen (toim.)
- Luottamus modernissa maailmassa / Kaj Ilmonen & Kimmo Jokinen
- Yhteisö ja politiikka / Jussi Vähämäki
Laajempia suomenkielisiä yleisesityksiä antiikin attikismista eli attikalaisesta tyylistä eikä asianismista eli aasialaisesta tyylistä ei
valitettavasti löytynyt. Paavo Castrenin Antiikin käsikirjaan, (ilm. v. 2000), nämä hakusanat sisältyvät, ja niitä on lyhyesti selitetty mainiten tyylien tärkeimpiä edustajia. Myös Tieteen termipankki http://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:attisismi antaa attisismista lyhyen kuvauksen, jonka lähde on Yrjö Hosiaisluoman vuonna 2003 ilmestynyt Kirjallisuuden sanakirja. Teoksessa: Kivi - sakset - papyrus : kirjoituksia professori Jaakko Frösenin 70-vuotissyntymäpäivän kunniaksi (ilm. v. 2013), Paavo Castrenin artikkeli Disippos ja attikismi. Jaakko Frösenin lisensiaatintyö…
Virallista tietoa Suomen kaukaisuuden navasta ei valitettavasti löytynyt, mutta koitin itse mitata kaukaisimman paikan merestä. Vaikuttaisi siltä, että kaukaisin maa-alue merestä on Pieni Hiekkasaari, joka sijaitsee Pielisessä. Etäisyyttä Liminganlahteen Perämerellä on 281 km, Viipurinlahteen 282 km ja Vienanmereen 284 km. Kaukaisin piste itsessään on vedessä saaren vieressä.
viitteitä siitä, että Tabermannilla olisi Kompassi niminen runo en löytänyt. Selasin hänen teoksistaan muun muassa Kootut runot 1970-2006 ja Kootut runot 1970-2010, eikä Kompassi-ruonoa löytynyt. Myöskään internetin tutkinta ei antanut viitteitä Kompassi nimisestä runosta.
Kysyin asiaa lihakauppiaalta, joka suositteli vakuumipakatun kinkun säilytysajaksi noin neljää viikkoa. Verkkolähteissä suositeltu säilytysaika vaihteli noin kuukaudesta kolmeen kuukauteen. Luuton kinkku olisi paras säilyttää jääkaapissa esimerkiksi kelmuun, keittiöpyyhkeeseen tai tuotteen alkuperäiseen pakkaukseen käärittynä.
Lähteitä:
http://www.fsis.usda.gov/wps/wcm/connect/d1df4c79-ad2b-4dd4-a802-ed78cd…
http://www.orceserranohams.com/how-to-store-spanish-ham/
http://www.tienda.com/dons-travels/jamonslicing.html
Säkeet kuuluvat P. Mustapään (Martti Haavio) runoon Jäähyväiset Arkadialle vuonna 1945 ilmestyneestä samannimisestä kokoelmasta. Ensimmäinen ja toinen säkeistö ovat väärässä järjestyksessä, joitain yksittäisiä säkeitä puuttuu ja pari sanamuotoa poikkeaa hieman Mustapään alkuperäisestä tekstistä, mutta lähes kokonaisuudessaan ja lähes sellaisenaan runo tässä on.
