Arthur Haileyn romaaniin perustuvan televisiosarjan "Hotelli" aloitusjakso esitettiin TV1-kanavalla 6.12.1984 . Pertti Avola luonnehti tuolloin Helsingin Sanomissa tätä lauantaisin esitettyä sarjaa "lemmenlaivaksi kuivalla maalla".
Helsingin Sanomat
https://en.wikipedia.org/wiki/Hotel_(American_TV_series)
Vöyrin Koskenkylässä (ruotsiksi Koskeby) on alun perin ollut 12 taloa/sukua, joista yksi oli Kamis, suomeksi Kaminen. 17.12.1921 julkaistussa ruotsinkielisessä Wasa-Posten lehdessä on otsikolla ”Brev från Koskeby” jonkin verran lisätietoa näiden talojen perustamisesta. Linkki artikkeliin: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1515554?term=Koskeby&term=Kamis&page=3Nykyään Kamis näyttää olevan harvinainen sukunimi. Digi- ja väestötietoviraston mukaan sukunimeä käyttää vain 13 henkilöä.
Kysymääsi kohtaa ei löydy kirjoista. Tuon repliikin sanoo Benjen Tyrionille.
Löydettyäni klipin tv-sarjan kohtauksesta etsin sitä niin tekstihaulla kuin selailemallakin englanninkielistä kirjaa, mutta tuloksetta.
Helmet-kirjautumisessa ei näytä tällä hetkellä olevan ongelmia. Ehkä kyse on hetkellisestä häiriöstä, joten kannattaa kokeilla hiukan myöhemmin uudelleen.
Mikäli kirjautumisongelma jatkuu, voit uusia lainasi myös soittamalla mihin tahansa Helmet-kirjastoon ja antamalla kirjastokorttisi numeron.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Teksti Liisa Tavin levyttämään Syksyisemmät päivät -kappaleeseen sisältyy Itkosen sanoituksia sisältävään kirjaan Miljoonan markan pakarat : laulutekstejä vuosilta 1973-2007.
Tavin Naamioita on edelleen saatavilla kirjastoista eri puolella Suomea LP-levynä.
Kyllä, nämä kirjastosidoksiksi nimitetyt kirjat tehtiin nimenomaan kirjastokäyttöä varten. Helsingin kaupunginkirjaston kysy.fi-palvelussa on selvitelty kirjastosidosasiaa perusteellisesti (10.11.11). Vastauksen mukaan kirjastot teettivät aluksi sidokset kirjansitomoissa, ja myöhemmin Kirjastopalvelussa, joka on kirjastomateriaalien ja
-palveluiden toimittaja. Uusista, painosta tulleista kirjoista poistettiin kannet, ja sidottiin niihin uudet, kestävämmät kannet kirjastokäyttöä varten. Koko vastauksen voi lukea alla olevasta linkistä:
http://www.kysy.fi/kysymys/heipa-heikirjastossa-kaydessani-olen-kiinniittanyt-huomioni-eraitten-kirjojen
Vanharuokala-blogin sivuilla esitellään yhdenlaisen kirjastosidoksen tekoa: …
Verkosta löytyy kultasepänliike J. A. Tarkiaisen pieni historiikkikirjanen, jossa kerrotaan myös liikkeen varhaisista vaiheista. Kirjasen mukaan liike on toiminut Mikonkadulla kolmessa eri osoitteessa: ensin Mikonkatu 4:ssä 22 vuoden ajan alkaen joskus sodan jälkeen, sitten Mikonkatu 1:ssä, johon oli siirrytty vuoteen 1974 mennessä, ja lopuksi Mikonkatu 3:ssa vuodesta 1991 alkaen.
Asia on kirjasessa ilmaistu epämääräisesti, mutta laskemalla selviää, että liike muutti Mikonkadulle viimeistään 1950-luvun alussa, mutta on siis toiminut Mikonkadulla kolmessa eri osoitteessa.
https://issuu.com/testaus/docs/tarkiainen
Lisäksi Helsingin Sanomissa 25.9.1957 mainitaan Tarkiaisen kultasepänliikkeeseen osoitteessa Mikonkatu 4 tehty murto.
Kysymyksestä ei selvinnyt, kuinka yleinen virhe on. Kuvattu virhe ruututekstityksessä voi syntyä monella tapaa riippuen katsotusta kanavasta, palveluntarjoajasta ja katseluun käytetystä laitteesta tai sovelluksesta.
Vain osa televisiokanavista käyttää enää kuvaan kiinteästi poltettuja tekstejä. Useimmilla teksti tulee kuvaan mukaan koodattuna erillisenä singaalivirtana. Teksti muodostuu siis kuvaan vasta vastaanottajan televisiovastaanottimessa, digiboksissa tai katselusovelluksessa, joka tulkitsee koodatun tekstin. Teksti voi olla kuvamuodossa, kuten esimerkiksi valtaosassa Yleisradion ohjelmista, jolloin sen pitäisi näkyä aina lähettäjän haluamassa muodossa ja kirjaintyypillä. Tämä ei kuitenkaan toimi aina esimerkiksi joissain…
Perinteistä punasavea saadaan Suomessa eri puolilta maata. Paraslaatuiseksi arvioidut esiintymät sijaitsevat läntisessä Suomessa. Esimerkiksi Somerolla on satojen vuosien historia punasaven kaivamisesta ja käytöstä.
Erilaisia keramiikkamateriaaleja löytyy eri puolilta maailmaa. Posliinin tärkeintä raaka-ainetta, kaoliinia, louhitaan mm. Saksassa ja Englannissa.
openlearning.aalto.fi. Keramiikan käsikirja.
visitsomero.fi. Kultela – Punasaven kylä 530 vuotta.
Kirjastojen valikoimista löytyi kaksi nuottikokoelmaa, johon kyseinen laulu kuuluu:
Tytöt ei soita kitaraa / Urban Dahlberg, NotPoolen, Ari Leskelä . Otava, 2016 (laulumelodia, sanat, sointumerkit)
Naisten vuoro / Chisu, Erin, Laura Närhi ... . F-kustannus, 2018 (sanat, melodia, sointumerkit, kitaran sointiotteet ja kosketinsoittimien sointutaulukko)
Yliopiston nimipäiväalmanakassa 2013 Nimma mainitaan yhtenä 2000-luvun tyttöjen uniikkinimistä, joka saattaa olla analoginen uudismuodoste eli muiden nimien mallin mukaan muodostettu uusi nimi. Almanakka tosin huomauttaa, että "joillekin nimille voi toki löytyä muitakin tulkintoja". Nimmankin tapauksessa saattaisi olla juuri ja juuri mahdollista ajatella sen pohjautuvan ortodoksisesta kalenteristamme löytyvään Nimfodoraan. Nimfodora kärsi perimätiedon mukaan marttyyrikuoleman yhdessä kahden sisarensa Minodoran ja Mitrodoran kanssa Bityniassa Vähässä-Aasiassa 300-luvun alussa. Suomen ortodoksisessa kalenterissa nimi on 10.9., muistopäivä on sama katolisessa kirkossa.
Suomessa Nimma-nimi on ollut hyvin harvinaisena käytössä jo ennen 2000-…
Kyseessä on varmaankin Alfred Hitchcockin ohjaama Noiduttu (Spellbound) vuodelta 1945. Pääosissa ovat Ingrid Bergman ja Gregory Peck.
Elokuvan tiedot IMDB:ssä: http://www.imdb.com/title/tt0038109/.
Suomi on tunnustanut Baltian maiden itsenäisyyden vuonna 1919/1920. Uudelleen itsenäistymisen yhteydessä Suomi ei tunnustanut valtioita uudestaan koska katsotaan, että aikaisempi tunnustaminen on edelleen voimassa. Diplomaattiset suhteet Baltian maiden kanssa solmittiin uudelleen 29.8.1991. Alla linkit ulkoministeriön maasivuille, joista löydät maiden osalta tarkemmat päivämäärät itsenäistymisestä.
Viro:
http://um.fi/Public/default.aspx?nodeid=17365&culture=fi-FI&contentlan=1
Latvia:
http://um.fi/Public/default.aspx?nodeid=17231&culture=fi-FI&contentlan=1
Liettua:
http://um.fi/Public/default.aspx?nodeid=17233&culture=fi-FI&contentlan=1
Neuvostoliiton hajoamisen yhteydessä…
Carl Carltonin She's a Bad Mama Jama oli iso R&B-hitti, joka julkaistiin vuonna 1981. Kappaleen sanoitus on ylistys kauniille, kurvikkaalle naiselle. Urban Dictionary -sanakirjan mukaan Bad mamma jamma on nainen, jonka vartalon mittasuhteet ovat täydelliset.
https://www.urbandictionary.com/define.php?term=Bad%20Mamma%20Jamma
Eino Leinon ”Trubaduurin laulun” on säveltänyt Perttu Hietanen. Kappale löytyy Vesa-Matti Loirin levyltä ”Eino Leino 4: Päivän laskiessa” (Warner Music Finland, 2001).
Viola-tietokanta tietää kertoa, että laulun on säveltänyt myös Erik Melartin, luultavasti 1900-luvun alussa. Melartinin säveltämä laulu on ilmestynyt viisisivuisena partituurina, jonka on julkaissut Apostol. Tarkkaa julkaisuvuotta ei ole tiedossa. Viola-tietokantaan partituuri on listattu nimellä ”Hiiden miekka, op39. Nro 20, Trubaduurin laulu”.
Sävelletyistä Larin-Kyöstin runoista ei ole tietääkseni olemassa kattavaa luetteloa, joskin osoitteessa http://www.recmusic.org/lieder/k/kyosti/ on niitä jonkin verran listattu. Periaatteessa saat Larin-Kyöstin runojen pohjalta…
Ainakaan kustantamoiden tähän mennessä kirjastolle tulleissa syksyn 2023 ennakkotiedoissa ei ole näkynyt Mourlevat-suomennoksia.
Asiaa voi tiedustella myös suoraan kustantajilta. Yhteystietoja on koottu mm. Suomen Kustannusyhdistyksen sivuille (https://kustantajat.fi/jasenkustantamot) sekä Wikipediaan (https://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Suomalaiset_kirjankustantamot).
Yhdistyksen pöytäkirjan laatimisesta säädetään Yhdistyslaissa ja sen 31§:ssä.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1989/19890503#L5P31
Mahdollisia lisätietoja voi pyytää täältä
https://www.yhdistystoimijat.fi/yhteystiedot/yhteystiedot/
Vene-lehden numero 6/2020 näyttää löytyvän Oodin, Pasilan, Suomenlinnan, Entressen, Ison Omenan, Lippulaivan ja Tikkurilan kirjastoista. Pasilan kirjaston lehtiä ei lainata kotiin.
Voit varata haluasi lehden ja se toimitetaan valitsemaasi kirjastoon. Tässä ohjeet lehtien varaamiseen.
Voit valita varattavan lehden numeron vasta, kun olet antanut muut varaustiedot, esimerkiksi näin:
Etsi haluamasi lehden nimeketiedot ja napsauta joko painiketta Varaa tai painiketta Lisää koriin. Syötä omat tietosi, valitse noutokirjasto ja napsauta painiketta Jatka. Nyt näytölle ilmestyy luettelo valitsemasi lehden numeroista. Valitse haluamasi numero ja napsauta painiketta Varaa valittu lehden numero.
Voit varata useita saman lehden numeroita…
