Kaunokirjallisuus on rakkaustarinoita pullollaan, mutta mikäli haluat lukea jotakin korkeasti arvostettua ja samalla ehdottoman viihdyttävää, niin suosittelen lämpimästi vanhoja hyviä klassikoita, eli Jane Austenin romaania Ylpeys ja ennakkoluulo, sekä Charlotte Bronten Kotiopettajattaren romaania. Myös L.M. Montgomeryn Sininen linna on oma kestosuosikkini, olen lukenut sen useaan kertaan, se on samanaikaisesti sekä hirveän hauska että ihana kirja.
Nykyaikaisemmista kirjoista tulee mieleen Anna Gavaldan Kimpassa, Carlos Ruiz Zafónin Tuulen varjo, Maxence Ferminen Lumi, Laura Esquivelin Pöytään ja vuoteeseen, Audrey Niffeneggerin Aikamatkustajan vaimo (fantasiaa!), Isabel Allenden Henkien talo...
Nykyinen ajantasainen poliisilaki löytyy tästä (menee 14§n kohdalle)
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110872#L2P14
ja liitteenä 14§ vuoden 1990 Suomen laki-kirjasta.
Juhannuksena aurinko laskee Jyväskylän korkeudella luoteeseen. Osoitteessa http://www.suncalc.net/#/63.2331,25.8906,1/2023.06.24/09:53 pystyy määrittämään sekä paikkakunnan että päivämäärän, joiden perusteella ohjelma laskee auringon nousu- ja laskuajat sekä ilmansuunnat pyydetyllä paikkakunnalla.
Kyseessä on varmaankin Timo Kalevi Forssin teos Unohtumattomia kirjeitä Suomesta (Like, 2020), jota hän esitteli Ylen Ykkösaamussa 24.4.20.
https://finna.fi/Record/outi.2164235
https://areena.yle.fi/audio/1-50463964
Rissasten suvusta on kirjoitettu useitakin kirjoja. Mikään niistä ei taida liittyä Nilsiään, alla kuitenkin luettelo:
- Anneli Rissanen, Tulli-Rissaset Iisalmesta (2011)
- Jussi Rissanen, Hipanlahden ja Vehkalahden Rissasten suvut (1966)
- Tyyne Rissanen, Lauri Rissanen ja hänen sukunsa vv. 1541-1755 Juvalta Tavisalmen/ Kuopion pitäjään (1983)
- Pentti Rissanen, Koostelma Toivalan kylän ja Uuhtaipaleen Rissasten syntysijoilta (1991)
- Helvi Lönnblad, Eeva Pajari, Mittee se pellavapiä? : Mykkästen, Zacheusten ja Rissasten vaiheita Pohjois-Savossa 1600-luvulta lähtien sekä kuvaus nuoruudesta 1930- ja 40-lukujen Tuovilanlahdessa (2010)
- Ilkka Virta, Viipurin Vilkka : ylietsivä V. J. Rissasen suku, työ ja perhe-elämä (2008)…
Lokomotiv Jaroslavlin viimeinen ottelu ennen tuhoisaa lento-onnettomuutta (7.9.2011) oli 3.9. kotiareenalla Jaroslavlissa pelattu harjoituspeli Torpedo Nižni-Novgorodia vastaan. Lokomotiv voitti ottelun 5–2 (3–1, 1–0, 1–1). Pavol Demitran tehopisteet olivat 1+0. Hän teki Lokomotivin 4–1-johtomaalin peliajassa 39.03.
Vastauksen antoi
Urheilumuseon tietopalvelu
Ensimmäinen naispuolinen avaruusturisti oli Anousheh Ansari vuonna 2006.
Lähteet
A Brief History of Space Tourism https://www.gozerog.com/article/a-brief-history-of-space-tourism/
Wikipedia Space tourism https://en.wikipedia.org/wiki/Space_tourism
Google Maps -kartan mukaan Säveltäjänpuistossa sijaitsee ainakin MLL Perhetalo Unikko ja Säveltäjänpuiston monitoimisali. Mahtaisitko kuitenkin tarkoittaa Pukinmäen kartanoa, joka sijaitsee osoitteessa Rälssintie 15 eli muutama sata metriä etelään Vantaanjoen suuntaan? Kartano on punainen puurakennus.
Kyseessä voisi olla turisti. Tunnetaan myös nimillä turistipulla ja turistileipä. Kaustislaisen Pesolan leipomon verkkosivulla on kuva. https://pesolanleipomo.fi/tuotteet/turisti/Verkosta löytyy myös ohjeita kotileipojille:https://herkkusuut.vuodatus.net/lue/2009/10/turistipullathttps://www.kotikokki.net/reseptit/nayta/63309/Turistileipi%C3%A4%20/Turistbr%C3%B6d/https://rakkaudellapaula.blogspot.com/2013/01/turistipullat.html
Voisikohan kyseessä olla Laila Kohosen kirja Linnavuoren Joho? Lisätietoa esim. Kirjasammosta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Audba11602-a9bf-4d5b-8fe5-3….
Laulua on kysytty aikaisemminkin palvelussamme, ja se on Ilja Shatrovin säveltämä ja Reino Helismaan (Rainer Kiskon salanimellä) sanoittama ja sovittama laulu Kun kesä on mennyt. Laulettuna sen ovat esittäneet ainakin Metro-tytöt, Viljo Vesterinen ja Veikko Ahvenainen taas haitariversioina. Tässä linkki aiempaan kysymykseen: https://www.kirjastot.fi/kysy/laulun-sanoja-tavaillaan-mutta-loput?language_content_entity=fi Kappale näyttäisi löytyvän muutamasta nuottijulkaisusta ja äänilevyiltä Suomen kirjastoissa (mukaan lukien Kansalliskirjasto): https://finna.fi/Search/Results?lookfor=%22kun+kes%C3%A4+on+mennyt%22&type=AllFields&limit=20&sort=relevance Valitettavasti näyttää siltä, että kirjastojen nuottijulkaisuissa ei ole…
tyovaenliike.fi-sivustolle, joka on työväenperinnelaitosten (Työväenmuseo Werstas, Kansan Arkisto ja Työväen Arkisto) verkkopalvelu on tietoa mm. sisällissodan vankileirien haastatteluista ja muistelmista. Sivu löytyy alta. Joihinkin muisteluihin pääsee sivun kautta, mutta kannattaa ottaa yhteyttä myös suoraan näihin työväenperinnelaitoksiin. Alemman linkin kautta pääsee laitosten sivuille ja yhteystietoihin.
http://www.tyovaenliike.fi/tyovaenliikkeen-vaiheita/alasivu-3/sisallissodan-jalkinaytos-vankileirit/
http://www.tyovaenliike.fi/keitameolemme/
Ylen Elävässä arkistossa voi myös kuunnella sisällissodan muisteluja:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2008/01/24/he-olivat-mukana-sisallissodassa-1918
Hakupalvelu Finnan…
Kyse lienee ollut viisumianomusten käsittelystä ajan poliittisen ilmapiirin mukaisesti. Kylmän sodan aikana kaikenlaista yhteyttä toiseen osapuoleen saatettiin pitää mahdollisena vakoiluna. https://www.jfklibrary.org/learn/about-jfk/jfk-in-history/the-cold-war
https://fi.usembassy.gov/wp-content/uploads/sites/243/2016/11/history-fi_049_076tt8393.pdf
Nykyiset viisumiohjeet eivät mainitse mitään erityistä maata tai mielipidesuuntaa ei toivotuksi.
Paremminkin huomio kiinnittyy riittävään kielitaitoon, opiskelu- tai työpaikkaan ja oleskelun määräaikaisuuden takaamiseen. Opiskeijoiden halutaan palaavan kotimaahansa. https://www.ustraveldocs.com/fi_fi/fi-niv-typefandm.asp#section2 sekä https://studies.helsinki.fi/ohjeet/…
Tarkoitatko passin numeron alussa olevia kirjaimia? Ne ovat osa passin numeroa, mutta niillä ei ole mitään merkitystä, vaan ne ovat satunnaisia samaan tapaan kuin numerotkin. Passeissa ei enää puhuta sarjanumerosta, koska kirjain-numeroyhdistelmät eivät nykyään muodosta mitään sarjaa.Lisätietoa esim. Euroopan unionin neuvoston julkaiseman sanaston kohdasta "numerointi": https://www.consilium.europa.eu/prado/fi/prado-glossary/prado-glossary.pdf#nameddest=070
Ruoan pureskeleminen ja sylkeminen voi olla syömishäiriön oire. Sivuvaikutuksena tällaisesta tavasta saattaa seurata esimerkiksi hampaiden reikiintymistä tai vatsahaava.
Aivotutkija Shelly Fan kirjoittaa blogissaan, että ruuan pureskeleminen nielemättä tuottaa lisää greliiniä. Se on hormoni, joka lisää näläntunnetta ja ruokahalua.
Lisätietoa: Wikipedia (englanninkielinen)
Linkitetyissä keskusteluissa arvellaan, että tällä kytkennällä patterin lämpö jakautuu paremmin ja lämpötehokkuus paranee. Vapaakiertoisessa järjestelmässä tarvitaan paine-ero riittävän virtauksen luomiseksi. Kuuma vesi nousee, tiheämpi kylmä vesi vajoaa. Siksi on luonnollisempaa käyttää alempaa liitäntää poistoon. Jos kuuma vesi tulisi alemmasta liitännästä, se nousisi suoraan ylös poistoliitäntää kohti, ja lämpö jakautuisi patterissa epätasaisemmin, varsinkin sen alaosassa.
Lähteet:
https://diy.stackexchange.com/a/243542
https://groups.google.com/g/uk.d-i-y/c/vviibmmytT4
https://web.archive.org/web/20080110220530/http://www.plumbingpages.com…
Olisiko tähän yksinkertaisin ratkaisu vain mainita kuoressa jokainen kutsuttava etunimellään.
Esim. Matti, Maija, Liisa ja Lasse Virtanen / Matti ja Maija Virtanen
Kollega ehdotti Iwamura Kazuon Käpymetsä sarjaa, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/Iwamura%20Kazuo ja toinen kollega Alain Gréen kirjaa Oskari Orava. Se on osa 80-luvulla käännettyä Metsän veitikat -sarjaa, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f….
