Valitettavasti ulottuvillamme ei ole mitään koottua tiedostoa kouluissa käytetyistä oppikirjoista, liekö sellaista koottukaan.
Jotain viitteitä varmaan kuitenkin voi saada kansallisbibliografian
https://finna.fi
tiedoista kirjojen ensi- ja viimeisistä painoksista.
Iloinen aapinen / Martti Haavio, Aili Konttinen, Ohto Oksala
1. p. 1933, 14. p. 1955 (15. näköispainos 2004 tuskin enää koulukäytössä)
Aapinen / Aatto Kaljunen, Britta Karemo, Taimi Metsikkö
1. p. 1959, 7. p. 1969
Aapiskukko : alakoulun ensimmäinen lukukirja / Aarni Penttilä
1. p. 1938, 25. p. 2007
Aapinen / Saini Knuuttila, Hillevi Kääriäinen, Maija Turunen, Touko Voutilainen
1. p. 1967, 4. p. 1971
Karjalan lasten aapinen / Aarni Penttilä
1. p. 1942, näköispainos 2004
[…
Lappi –sana on merkinnyt yksinäistä, syrjäistä seutua sekä sellaisen seudun asukasta, lappalaista. (Lappalainen) Lappi-, Lapin-alkuisia paikannimiä on ympäri Suomea. Sukunimenä Lappi on esiintynyt ainakin Virolahdella, Suonenjoella, Pieksämäellä, Pielavedellä, Juvalla, Iisalmessa ja Lestijärvellä. Voit lukea lisää Pirjo Mikkasen kirjasta Sukunimet, 2000.
Autamme asiakasta parhaan kykymme mukaan Helmet-kirjastojen asiakastietokoneiden käytössä. Aina eivät kuitenkaan paikalla olevan henkilökunnan tiedot ja taidot tai aika riitä. Helmet-kirjastojen asiakastietokoneiden käyttösäännöissä sanotaan näin: "Muista kuitenkin, että olet itse vastuussa nettiasioimisestasi." Käyttösäännöt kokonaisuudessaan löytyvät täältä:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Asiakastietokone…
Kirjastojen työtehtävät vaativat hyvin monenlaista osaamista ja ammattitaitoa. Asiakkaiden välillä hyvinkin vaativiin tietotekniikkaongelmiin ei valitettavasti aina löydy ratkojaa.
Kirjankierrätyshyllyjä tai "bookcrossing-hyllyjä" löytyy ainakin pääkirjastosta, Palokan ja Vaajakosken aluekirjastoista sekä Kortepohjan, Halssilan ja Korpilahden lähikirjastoista.
Tilastokeskuksen mukaan peruskouluissa oli 593 451 oppilasta vuonna 2000. Peruskouluja oli yhteensä 4 022. (http://stat.fi/til/pop/2000/pop_2000_2004-05-31_tie_001.html, taulukko: http://stat.fi/til/pop/2000/pop_2000_2004-05-31_tau_001.xls)
Lukioita oli 477 (määrässä ovat mukana perus- ja lukioasteen käsittävät lukiokoulutusta antavat koulut - varsinaisia lukioita oli varsinaisia lukioita oli 441). Oppilaita oli 130 032.
Lähteet: Koulutuksen määrälliset indikaattorit 2003 (Opetushallitus, 2003), Koulutuksen määrälliset indikaattorit 2010 (Opetushallitus, 2010). Molemmat julkaisut ovat saatavilla internetissä: http://www.oph.fi/download/47916_Indikaattorit_2003.pdf, http://www.oph.fi/download/130716_Koulutuksen_maaralliset_indikaattorit……
Kirjastoalan työtilannetta voi tutkia Työmarkkinatori-sivustolla. Sieltä löytyy mm. Työvoiman saatavuus ja kohtaanto -raportti, jossa voi tutustua eri toimialojen ja ammattien työmarkkinatilanteeseen vuodesta 2014 alkaen aina elokuuhun 2023 asti. Raportin mukaan kirjastonhoitajista ja informaatikoista on tällä hetkellä (elokuu 2023) ylitarjontaa.
Kirjastoala on laaja. Yleisten kirjastojen, tieteellisten kirjastojen, oppilaitoskirjastojen ja erikoiskirjastojen tehtävät ovat hyvin erilaisia ja niin ovat myös niiden työntekijöiden työnkuvat. Onkin vaikea sanoa yksiselitteisesti, minkälaisille ihmisille ala sopii. Yleisissä kirjastoissa työ sisältää paljon asiakaspalvelua ja neuvonta- sekä opastustyötä, joten erilaisten…
Luta-sanalla on parikin merkitystä. Savossa ja Karjalassa sillä tarkoitetaan tuohen tai petun kiskontaan tarkoitettua työkalua (Länsi-Suomessa lusa, Itä-Suomessa myös nyljin). Toisaalta luta tarkoittaa tuokkosen kulmien kiinnittämiseen käytettyä halkaistua varpua (lutavarpu, säylä). Hämeessä tunnettu sana lutaat taas tarkoittaa asuntona käytetyssä riihessä kiukaan ja peräseinän välillä sijaitseva matala lavaa. Lutapylväs puolestaan on kiukaan karsinanpuoleisen seinän suojalautoja tukeva pylväs.
Lähteet:
Nykysuomen sanakirja. Kolmas osa
Toivo Vuorela, Kansanperinteen sanakirja
Välitimme kysymyksesi edelleen, Vehoniemen automuseolle, josta vastattiin, että ilman syvällistä tutkimusta ei kovin tarkkaa vastausta voi antaa, mutta ajovalojen tulo Suomeen voidaan mahdollisesti ajoittaa 1920-luvun alkuun. Sodan jälkeisen säännöstelyn purkauduttua alettiin Suomeen nimittäin tuoda laajemmassa mitassa amerikkalaisia autoja vuonna 1923. Yhdysvalloissa autokanta ja autoilu oli jo ensimmäisen maailmansodan jälkeen kehittynyt siihen mittaan, että vaihtovalot autoissa olivat tulleet tarpeellisiksi ja näin ollen amerikkalaisissa ajoneuvoissa oli valojen vaihto vakiona.
Lähteet:
http://www.automuseo.com/
Pikku Pekan hammassärky- runon on kirjoittanut Rauha Kilpi ja runo löytyy teoksesta Lasten kolmas lukukirja (Somerkivi-Rauhamaa). Ikävä kyllä kyseistä kirjaa ei ole Vaasan kaupunginkirjaston kokoelmissa, mutta se voidaan kaukolainata kirjastomme kautta.
Suomalaisia rahoja ja niiden arvoja voi kartoittaa ”Suomen rahat arviohintoineen” -teoksista. Kysymyksessä oleva kahden kopeekan kolikko vuodelta 1800 on kuitenkin painettu ennen kuin Suomi liitettiin osaksi Venäjän keisarikuntaa. Tästä syystä kyseinen raha luokitellaan ulkomaiseksi valuutaksi, eikä sen arvoa määritellä yleisimmissä suomalaisissa numismaattisissa teoksissa. Sen sijaan joudutaan turvautu-maan kansainvälisiin hakuteoksiin. Yksi näistä on Standard Catalog of World Coins. 18th Century Edition 1701-1800. (1997) Teos määrittelee kolikon summaksi 7.50-60 Yhdysvaltain dollaria, mikä on noin 6-47 euroa (3.7.2006).
Rahan arvoa määriteltäessä on syytä huomauttaa kolmesta asiasta.
Ensinnäkin vanhojen kolikoiden arvo riippuu monesta…
Yksiselitteistä vastausta kysymykseen ensimmäisestä romaanitrilogiasta on valitettavasti mahdotonta antaa. Vaikka trilogiamuodolla on ollut oma merkittävä asemansa antiikin Kreikan tragedian historiassa, ei romaanikirjallisuuden vaiheita kartoitettaessa trilogioihin ole kiinnitetty erityistä huomioita eikä niiden esiintymiä ole erikseen kartoitettu edes nimenomaisesti romaanimuodon historiaan keskittyvissä kirjallisuushistorioissa ja hakuteoksissa (esim. Doody, Margaret-Anne, The true story of the novel; Goldknopf, David, The life of the novel; The novel : a guide to the novel from its origins to the present day; Watt, Ian, The rise of the novel; Wilson, Colin, The craft of the novel). Trilogioiden jäljittämistä mutkistavat lisäksi…
Vuonna 1776 päätetyn ja 1777 voimaan tulleen rahanuudistuksen jälkeen Ruotsin päärahaksi tuli riikintaaleri, joka jakautui 48 killinkiin (skilling) ja killinki puolestaan 12 Suomessa yleensä äyriksi kutsuttuun "runstykkiin" (runstyck). Ensimmäiset varsinaiset killinkiarvoiset kuparirahat lyötiin vuonna 1802, vasta neljännesvuosisadan kuluttua rahanuudistuksesta. Osa niistä valmistettiin leimaamalla entisiä 2 ja 1 äyrin lantteja killingeiksi ja puoliksi killingeiksi. Pienimpiä killinkiarvoisia kolikoita käytettiin lähinnä vaihtorahoina, suurta ostovoimaa niillä ei ollut. Jonkinlaisen mielikuvan kolikon arvosta antanee silmiini osunut tieto, jonka mukaan 1700-luvun lopulla riikintaalerilla sai ostettua neljä paria villasukkia, eli yhden…
Kysyimme asiaa Mikkelin maakunta-arkistosta, jossa säilytetään luovutetun Karjalan valtiollisten ja kunnallisten viranomaisten sekä seurakuntien arkistoja. Saimme Mikkelistä seuraavan vastauksen:
"Mikkelin maakunta-arkistossa säilytetään Luovutetun Karjalan kirkonarkistoja. Jos henkilö on syntynyt Vuokselassa niin syntymätodistuksen saa täältä, siinä ei kylläkään ole kellonaikaa. Piirilääkärin arkistoissa saattaa olla joiltakin vuosilta esim. kätilöiden kertomuksia synnytyksistä.
Helsingissä Kansallisarkistossa on lääkintöhallituksen arkistoa (V-arkisto), joka sisältää lääneittäin mm. Kätilöiden kertomukset synnytyksistä , synnytyspäiväkirjoja lähinnä ajalta 1920-1944, joissa mainitaan myös kellonaika.
Syntymätodistus voidaan tehdä…
Osa aimmasta vastauksesta:
"Suomen kielen sanakirjat -sarjassa on ilmestynyt: Suomalainen fraasisanakirja / toim. Sakari Virkkunen, (Suomen kielen sanakirja 2) ja Lentävien lauseiden sanakirja / toim. Maunu Sinnemäki, (Suomen kielen sanakirja 5). Nämä ovat mainioita lähteitä suomalaisiin ja myös yleismaailmallisiin sanontoihin."
Ensin mainitussa kirjassa selvitetään myös esimerkkinä mainitun "otetaan neuvoa antavat" -sanonnan alkuperä: "Kieltolakiasiassa toimitettiin 1931 neuvoa-antava kansanäänestys (johon osallistuneista 71% kannatti kieltolain kumoamista). Tästä jäi viinaryypyn nimeksi 'neuvoa antava'."
Jonkun verran erilaisten sanontojen alkuperää selvitetään myös esim. kirjassa: Kukkarokivi : suomalaisen folkloren antologia /…
Espanja on pinnanmuodoiltaan varsin vaihteleva maa, se on toiseksi vuoristoisin maa Euroopassa Sveitsin jälkeen. Manner-Espanjasta suurin osa on kanjonimaisten jokilaaksojen uurtamaa ylä-tasankoa, niin sanottua ”mesetaa”, jonka korkeus pysyttelee alle tuhannessa metrissä, ja jota reunustaa pohjoisessa Cantabrian vuoristo, joka nousee paikoin yli 2500 m korkeuteen, luoteessa Galician vuorimaa, koillisessa Iberian vuoret ja etelässä Sierra Morena. Kastilian rajavuoret kulkevat mesetan poikki ja jakavat sen pohjoiseen Vanhaan-Kastiliaan ja eteläiseen Uuteen-Kastiliaan. Pyreneiden (korkein kohta Pico de Aneto, 3 404 metriä) ja Iberian vuorten välissä Koillis-Espanjassa on Ebron allas. Maan etelä-osassa sijaitsevat Andalusian eli Beettiset…
Torstain vastainen yö tarkoittaa keskiviikon ja torstain välistä yötä; ollaan menossa vasten, kohti, torstaipäivää (vrt. seinää vasten ja torstaita vasten).
Carolyn Keenen Neiti Etsivä -kirjoja on ilmestynyt Suomessa yhteensä 105 erilaista, ensimmäinen vuonna 1955 ja viimeisin vuonna 2000.
Neiti Etsivä ja kadonnut testamentti (1955)
Neiti Etsivä kummitustalossa (1955)
Neiti Etsivä maksaa velkansa (1956)
Neiti Etsivä kohtaa kolmion (1956)
Neiti Etsivä kallioluolassa (1957)
Neiti Etsivä ja hämähäkkisafiiri (1972)
Neiti Etsivä ja vanhan linnan arvoitus (1972)
Neiti Etsivä ja mallinuken arvoitus (1972)
Neiti Etsivä Skotlannissa (1973)
Neiti Etsivä ja robotti (1973)
Neiti Etsivä ja lohikäärmeen arvoitus (1976)
Neiti Etsivä ja hehkuvan silmän arvoitus (1976)
Neiti Etsivä ja kadonnut lasimaalaus (1978)
Neiti Etsivä kummitussillalla (1974)
Neiti Etsivä ja 99 askelman arvoitus (1978)
Neiti Etsivä ja…
C. S. Lewisin Narnia-sarjaan kuuluvat seuraavt kirjat:
Velho ja leijona, 1. kirja // Prinssi Kaspian - paluu Narniaan, 2. kirja // Kaspian matka maailman ääriin, 3. kirja // Hopeinen tuoli, 4.kirja // Hevonen ja poika, 5. kirja // Taikurin sisarenpoika, 6. kirja // Narnian viimeinen taistelu, 7. kirja
