Ainakin joitakin myös verkon kautta luettavia artikeleita ja tutkimuksia löytyy.
- ”Oon hiphop-lohikäärme, syljen tulta”: Suomiräpin poeettiset ja rytmiset piirteet suhteessa musiikin biittiin sekä niiden kehitys 2000-luvun alusta 2010-luvulle / Mira Willman. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto, 2015:
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/155202/oonhipho.pdf?se…
- Suomirockin matkailutarinoiden rakentuminen 1985-1999 / Susanna Laamanen. Väitöskirja. University of Eastern Finland 2021:
https://erepo.uef.fi/handle/123456789/24342
- "Tuhansien laulujen maa": maisema ja identiteetti 1980- ja 1990-lukujen suomenkielisessä rocklyriikassa / Susanna Laamanen. Artikkeli. Jyväskylän yliopisto,…
Oheisissa Oulun kaupungin historiaa käsittelevissä yleisteoksissa on tietoa Oulun liike-elämästä 1900-luvulla:
- Oulun kaupungin historia : 5 : 1918-1945 /kirj. Kustaa Hautala, Oulun kaupunki,1976
- Oulun kaupungin historia : 6 :1945-1990 /kirj. Turo Manninen , Oulun kaupunki,1995
- Valkean kaupungin vaiheet : Oulun historiaa, Pohjois-Suomen historiallinen yhdistys, 1987
- Oulun vuosisadat 1605-2005, Pohjois-Suomen historiallinen yhdistys, 2005
Teoksia voi kaukolainata ainakin Oulun kaupunginkirjastosta. Saatavuuden voi tarkistaa Oulun kaupunginkirjaston tietokannasta
http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=find2
Kirjastossa on paljonkin lukion matematiikan kirjoja lainattavana. Niitä voi hakea esimerkiksi hakusanoilla: matematiikka lukio oppikirjat.
Useimmat kirjat käsittelevät jotain tiettyä matematiikan alaa (todennäköisyyslaskenta, geometria, integraalilaskenta jne), mutta on myös kertauskirjoja sekä vanhoja ylioppilastehtäviä.
Kirjaston kokoelmista löytyy esimerkiksi koulukäytössä oleva Tekijä-niminen sarja, http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Stekij%C3%A4__Orightresult__…
Kappaleeseen ei löydy nuottia minkään kirjaston kokoelmista Frank-monihaulla (monihaku.kirjastot.fi), eikä sitä ole myöskään Suomen kansallisdiskografiassa Violassa (finna.fi). Todennäköisesti kappaletta ei ole koskaan julkaistu nuottina.
Savonlinnan kirjastosta pyydettiin sinua ottamaan yhteyttä kirjastoon puhelimitse tai sähköpostitse. Sitä kautta laina voidaan uusia, jos siihen ei ole varauksia. Kirjaston yhteystiedot löytyvät alta:
https://www.savonlinna.fi/kirjasto/kirjastot/paakirjasto_joeli
Kun viittaat Kirjasammon sisältöön lähteenä, anna lähteeksi Kirjasampo ja tuo linkki, jossa tiedot ovat, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175947712112. Jos haluat mainita Kirjasammon julkaisijan, se on Kirjastot.fi. Tarkoititko tätä?
Hei
Lappeenrannan kirjastolla on aikuisten ja lasten padel mailoja lainattavana. Voit katsoa saatavuuden osoitteesta heili.finna.fi osoitteesta, kun haet hakusanalla padelmaila.
Tässä näyttäisi olevan enemmän kyse vertailevasta sananparresta kuin osasta laajempaa kokonaisuutta: tutkimissani lähteissä "savolainen pulloposki" ja "kainuulainen kaitanaama" (varhaisemmissa versioissa "meriläinen mekkotakki") esiintyvät poikkeuksetta parina sananlaskussa, jossa yksi syö ruokansa leivän kanssa, kun toiselle se kelpaa ilman leipääkin.SKVR-aineistosta (Suomen Kansan Vanhat Runot) löytyvät esimerkit:http://urn.fi/urn:nbn:fi:sks-kvr-025235 http://urn.fi/urn:nbn:fi:sks-kvr-029686 Savolaisten ja kainuulaisten keskinäisessä nokittelussa ollaan maakuntatasolla, mutta jos kylien ja pitäjien välinen pilkka kiinnostaa, kannattaa ehdottomasti tutustua Kirsti Mäkisen nimittelyperinnettä käsittelevään kirjaan Lollot ja…
Helsingissä on Haltialan kotieläintila, joka on peltoineen valtakunnallisesti arvokasta kulttuurimaisemaa. Sitä hoidetaan perinteisesti laiduntaen ja viljellen. Se ei kuitenkaan sijaitse kantakaupungissa.
https://www.hel.fi/uutiset/fi/stara/haltialan-kotielaintila-palvelee-ko…
Helsingin kaupunki on kaupunkilaisuudestaan huolimatta yksi suurimmista Uudenmaan suurtilallisista maanviljelijöistä. Kaupungilla on viljelyksessään yhteensä 420 hehtaaria peltoja kaupungin rajojen sisäpuolella. Muissa kunnissa olevat Helsingin omistamat peltoalueet on vuokrattu ulkopuolisille maatalousyrittäjille. Helsingin kaupunkialueella laajin yhtenäinen maisemapeltoalue on Haltialan ja Tuomarinkylän yhteensä noin 295 hehtaarin alue Pohjois-Helsingissä. Muita…
Ranskalaisen kirjailijan Yasmina Rezan näytelmää A Spanish Play (Une pièce espagnole) ei ole saatavilla kotimaisten e-kirjastojen valikoimissa https://ekirjasto.kirjastot.fi/?kirjasto=kaikki
Ranskankielinen Une pièce espagnole näyttäisi maksua vastaan löytyvän e-kirjana ranskalaisen Numilog-palveluntarjoajan sivuilta. https://www.numilog.com/Yasmina-Reza/45379.Auteur
Englanninkielisenä e-kirjana emme onnistuneet kyseistä tekstiä löytämään.
https://en.wikipedia.org/wiki/Yasmina_Reza
Todennäköisesti kyseessä on harjoitustyö, mutta signeerausta voi tiedustella esimerkiksi Facebookin Pelastetaan vanhat esineet -ryhmästä tai jonkin antiikkiliikkeen arviointipalvelusta.
Kyllä. Terveyskylän kerrotaan lisääntymisterveydestä ja naisen anatomiasta ja fysiologiasta, mm. munasarjoista ja munasoluista. Munasolujen määrä vähenee iän myötä, se on suurimmillaan sikiöaikana, syntymähetkellä munasoluja on jäljellä noin miljoona, kuukautisten alkaessa keskimäärin 400 000 ja vaihdevuosissa noin tuhat, https://www.terveyskyla.fi/naistalo/lis%C3%A4%C3%A4ntymisterveys/hedelm….
Runo on todellakin T.S. Eliotin runo ja sen nimi on ”Kissan nimi”. Runo on satukirjassa Satumaailma : 8 : Sateenkaaren portti / toim. ja suom. Aili Palmen. - Helsingissä : Otava,. - 1965. - 212 s. : kuv. sivulla 6.
Martti Merenmaan runon "Kissankello" ovat säveltäneet ainakin Sulho Ranta, Jaakko Tuuri ja Lassi Utsjoki. Kysymyksestä ei selviä, kenen sävellystä haet. Kaikista näistä sävellyksistä on olemassa nuotti mieskuorolle:
Maanpuolustajain lauluja. 2 (toimittaja Martti Turunen; Otava, 1943; säveltäjä Sulho Ranta; alkusanat: Yli kuljimme illan saatossa)
Laulu-Miesten lauluja. 2 (toimittaja Raimo Spolander; Laulu-Miehet, 1947; säveltäjä Jaakko Tuuri; alkusanat: Yli kuljimme illan saatossa)
Mieskuoro Sirkkain ohjelmistoa. [3. vihko] ([Mieskuoro Sirkat], 1963; säveltäjä Lassi Utsjoki; alkusanat: Me kuljimme illan saatossa)
Serenadeja (toimittaja Aino Herranen; Suomen Mieskuoroliitto ry, [2019]; säveltäjä Lassi Utsjoki;…
Ei ole. Sarjan kolme ensimmäistä, 1940-luvulla ilmestynyttä osaa julkaistiin suomeksi 1950-60 -luvuilla. Neljäs osaa ilmestyi alkukielellä vasta vuonna 1983 eikä sitä ole käännetty suomeksi.Lähteet:GoodReads: https://www.goodreads.com/series/49416-the-moffatsKirjasampo: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aub17299b8-2023-455c-a245-532929d6fe11
Paine kuvaa voimaa, joka vaikuttaa tietylle pinnan alueelle. Paine on sitä suurempi mitä suurempi on pintaan vaikuttava voima ja mitä pienempi on alueen alan suuruus eli pinta-ala. Painettaessa ilmapalloa yhtä nastaa vasten pallon koko paino kohdistuu pienelle pinta-alalle ja yksittäisen nastan aiheuttama suuri paine rikkoo pallon helposti. Kun nastoja on enemmän, sama paino jakautuu suuremmalle pinta-alalle. Yksittäiseen nastaan kohdistuva paino on sitä pienempi mitä enemmän nastoja pallon alla on, eikä niiden aikaansaama paine riitä rikkomaan pallon pintaa. Kyseessä on siis sovellus klassisesta "piikkivuoteesta": vastaava painon jakautuminen suurelle pinta-alalle selittää sen, kuinka fakiiri pystyy makaamaan piikkivuoteella.
Pressure -…
Kyseessä on Taisto Summasen runo, joka alkaa Kun ammutaan – onko se kipeää?. Runo on julkaistu mm. Punalippu-lehden numerossa 9/1984 (s. 74).
http://library.karelia.ru/kalendar2021/html/more_info/19061931.pdf
En saa selville mikä "ötökkä" on kyseessä. Selasin paikalla olevia alan kirjoja sekä tutkin mm. https://www.otokkatieto.fi -sivustoa enkä löytänyt kuvaa vastaavaa ötökkää . Netissä on kuitenkin luotettava sivusto https://www.laji.fi/, jonka yhteistyökumppaneita ovat mm. useat Suomen yliopistot ja Ympäristöministeriö. Sivustolla on laji.fi-foorumi, josta teidän kannattaa kysyä tätä asiaa (https://foorumi.laji.fi/). Vaatii rekisteröitymisen. Kannattaa laittaa tietoa myös ötökän koosta. Ilmeisesti aika pienestä oliosta on kyse.
