Planeetta Maan läpimitta (halkaisija) on päiväntasaajan kohdalla 12 756,280 kilometriä. Pinta-ala on 510 miljoonaa neliökilometriä. Maan painoksi (massaksi) on mitattu 5,9737 kertaa 10 potenssiin 24 eli 5 974 000 000 000 000 000 000 000 kg.
Heikki Poroila
Finna-hakupalvelun mukaan, josta löytyvät mm. Kansalliskirjaston kotimaiset äänitejulkaisut vuodesta 1901 alkaen, Ritva Kylmälältä on tosiaan julkaistu vain tuo yksi kappale. Se on julkaistu äänilevyllä Uusia tyttöjä - tuttuja iskelmiä: 6 vuonna 1958. Tarkemmat tiedot levystä löytyvät Finnasta:
https://www.finna.fi/Record/fikka.4580234
Kaisa Häkkisen laatimassa Nykysuomen etymologinen sanakirja -teoksessa minä-sanan todetaan myös olevan ikivanha. Etymologisia vastineita on esitetty kaikista uralilaisista kielistä. "Samantyyppisiä persoonapronomineja on myös muissa kielikunnissa, mm. indoeurooppalaisissa ja altailaisissa kielissä. Eräät tutkijat ovat pitäneet tätä todisteena kielikuntien välisestä alkusukulaisuudesta, mutta todennäköisempää on, että kysymys on eräänlaisesta äänesymboliikasta: m-konsonantti on foneettisilta ominaisuuksiltaan "sisäänpäin", siis puhujaan itseensä viittaava. Sen sijaan toiseen persoonan pronominit sisältävät useimmiten dentaalisia, "ulospäin" eli kuulijaan viittaavia äänteitä, joita ovat esim. t, n ja s."
Kotuksen verkkosivuilla "Oudot…
Uusi suomalainen nimikirja (Otava 1988) kertoo seuraavaa: "Pohjoismainen miehennimi Knut on levinnyt maassamme laajalti keskiajan katolisen kirkon pyhimyksennimenä. [...] Osa nimistä on siirtynyt sukunimiksi isännimen, osa talonnimen välityksellä." Toisin sanoen Knuutila/Knuuttila-nimisillä ei välttämättä ole mitään sukulaisuussuhdetta Tanskaan, vaan nimi on omaksuttu ensin etunimeksi ja myöhemmin sukunimeksi.
Farkkuminihameet tulivat teolliseen tuotantoon 70-luvun alussa. 60-luvulla farkkuhameita tehtiin itse. Farkkuhame, mustat sukkahousut ja saappaat on ajaton klassinen yhdistelmä, joka tulee aina uudelleen muotiin. Hameen pituus ja saapasmallit ovat vaihdelleet : ” Vuoden 1976 muodikkain vaate oli pitkä farkkuhame joka oli ommeltu erisävyisistä paloista tai leikattu spiraalin muotoon.” http://rullallakelalla.blogspot.fi/2015/09/vaatetuksen-historia-70-luku… . 2010-luvulla keskustelupalstoilla keskustellaan farkkuminihameista, paksuista sukkahousuista ja pitkistä saappaista. https://www.vauva.fi/keskustelu/1327770/ketju/onko_lyhyt_farkkuhame_ja_… . Vuodelta 2017 löytyi uutinen ”Farkkuminihame on tullut takaisin.” https://www.is.fi…
Suomen elokuva arkistossa, nyttemmin Kansallinen audiovisuaalinen instituutti, on lakisääteisesti vuodesta 1984 Suomessa levitetyt elokuvat kaikissa formaateissa, mukaan lukien videokasetit.
KAVIn Tenho-tietokannassa on 24080 videolevityksessä ollutta kasettia.
Valtaosa niistä on digitoitu. Tenho-tietokanta näkyy vain KAVIn sisäverkossa. Digitoituja videoita voi katsoa KAVIn tiloissa (koronakriisin jälkeen).
Henkilökunta auttaa lastenvideoiden löytymisessä.
1980-luvulla ilmestyi erityisiä videolehtiä. Esim Katson videolehti. Niissä on erikseen listattu lastenelokuvat. Tämä helpottaa poimimaan lastenelokuvat digitoiduista videoista.
Lähteet: Tenho-tietokanta, Kansallinen audiovisuaalinen instituutti
Katso!:n videolehti, 184…
Hannu ja Janne Tarmion kokoamasta Maailman runosydän -teoksesta löytyy kaksi Angeloun suomennettua runoa, nimittäin Minä nousen aina (Still I Rise, suom. Alice Martin) ja Tule. Ja tule syliin (Come. And Be My Baby, suom. Risto Ahti).
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1067942?lang=fin
Kyseinen kohtaus on professori Isak Bergin painajaisesta Ingmar Bergmanin elokuvassa Mansikkapaikka (Smultronstället, 1957).
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_144391
http://www.svenskfilmdatabas.se/sv/Item/?type=film&itemid=4549#plot-summary
Vihanneslaulun sanat löytyvät usealtakin verkkosivustolta. Esimerkiksi täältä:
https://www.positiivarit.fi/varssypankki/lasten-lorut/kukkuu-kukkuu-pik…
Kyseinen kirja on julkaistu omakustanteena vuonna 1998, ja se löytyy Maanpuolustuskorkeakoulun kirjaston kokoelmista. Se on luetteloitu kolmanneksi osaksi Stadin Peesto 1939-sarjaa - Kallio, Erkki: Stadin Peesto 1939. /Osa 3./ : kenttätykistörykmentti 7, II Patteristo, 1943-1944.
Maanpuolustuskorkeakoulun kirjaston yhteystiedot osoitteesta http://www.mpkk.fi/fi/kirjasto.
Kirja kuuluu myös Kansalliskirjaston kokoelmiin, siellä se on vain lukusalikäytössä (http://kansalliskirjasto.fi/).
Kirjakierrätyspisteitä on varsin monen kunnan kirjastoissa eri puolilla Suomea. Alla linkki kirjastot.fi-sivustolla julkaistuun tämänhetkiseen tilanteeseen:
https://hakemisto.kirjastot.fi/services/service/kirjakierratyspiste
Tarkka vuosi ensimmäisten kierrätyskärryjen tai -hyllyjen tuloon kirjastoihin ei selvinnyt, mutta jokin 2000-luvun ensimmäisistä vuosista se lienee. Kouvolan pääkirjasto saattoi olla ensimmäinen. Siellä kierrätyspiste oli aluksi kirjaston kahviossa, mutta siirtyi myöhemmin lehtisaliin. Aloittamisvuosi oli todennäköisesti 2002 tai 2003.
Kirjasesta "Mennään siniharmailla" (Turun Linja-autoilijain Osuuskunta, 1983) löytyi kuva ja seloste käytössä olleista lipputyypeistä. Ainakin tuolloin 1980-luvun alussa Turussa on ollut mahdollisuus hankkia 50 matkan koululaislippu TLO:n lippumyymälästä. Kuvan perusteella koululaislippu ei ole ollut leimattavaa tyyppiä vaan vihkomallinen.
Finna.fi-palvelusta voit löytää kuvia vanhoista matkalipuista esimerkiksi hakusanoilla "koululaislippu" tai "sarjalippu".
Valitettavasti emme tunnistaneet sarjaa näiden tietojen perusteella varmasti. 1980-luvulla Suomessa (erityisesti Pikku Kakkosessa) näytettiin paljon nukkeanimaatioita esimerkiksi Tšekkoslovakiasta, Puolasta, Neuvostoliitosta ja Britanniasta, ja uusintoja tuli runsaasti vielä 1990- ja 2000-luvuilla.Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen animaation? Tietoja voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Lahden pääkirjaston toisessa kerroksessa sijaitsevassa editointihuoneessa onnistuu kyllä musiikkikasettien siirto CD-levylle. Henkilökunta opastaa ensimmäisellä kerralla laitteiden käytössä. Lisätiedot ja ajanvaraukset lukusalin neuvonnasta numerosta 044-4163520.
Kyllä voi. Vanamo-kirjastoista, eli Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan alueen kirjastoista lainattua aineistoa voi palauttaa kaikkiin alueen kirjastoihin.
Tekoälyä on yritetty käyttää ainakin Isossa-Britanniassa vakavien rikosten ennakointiin. Kokeilu kuitenkin epäonnistui.
Ks. Wired-lehti: https://www.wired.co.uk/article/police-violence-prediction-ndas
Wikipedia-artikkelin lähteissä on mainittu muutama teos, jotka käsittelevät sarjan historiaa ja merkitystä. Sarjaa käsitellään kohtuullisen laajasti myös ainakin seuraavissa teoksissa:Bart, Peter. Boffo! : how I learned to love the blockbuster and fear the bomb. Hyperion, 2006.Hodenberg, Christina von. Television's moment : sitcom audiences and the sixties cultural revolution. Berghahn Books, 2015.Staiger, Janet. Blockbuster TV : must-see sitcoms in the network era. New York University Press, 2000.Lisäksi pikaisella haulla löytyy ainakin seuraavia aihetta käsitteleviä tieteellisiä tekstejä:Meyer, Timothy P. "Impact of "all in the family" on children". Journal of Broadcasting, 20:1 (1976).Rich, John D. & Weisberg, Robert W. "Creating…
