Persenellit voisi olla ainakin yksi ensimmäisistä ellei ensimmäinen vain naisista koostuva punkbändi. Bändistä on artikkeli Joukkouhauta-zinen numerossa 2 vuodelta 1979. Artikkelissa kirjoitetaan, että kyseessä on all girl band. Persenellit ei valitettavasti ehtinyt levyttää mitään:
http://oranssi.net/pienlehdet/joukkohauta_1979_2.html
Kannattaa muuten tutustua Oranssin pienlehtiarkistoon. Sivuilta löytyy digitoituna yli kahdeksansataa suomalaista pienlehteä 1960-1980-luvuilta:
http://oranssi.net/pienlehdet/index.html
Valitettavasti kysymäsi kappeletta ei löydy pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista, eikä Suomen maakuntakirjastoistakaan. Sen sijan se löytyy Ylen äänitetietokannasta. Kappale on julkaistu singlenä sekä CD:nä. Kannattaa kysyä suoraan Ylen tallennepalvelusta http://www.yle.fi/tallennemyynti/ .
Lyhenteellä MM tarkoitetaan tässä todennäköisesti Muntra Musikanter -mieskuoroa, jonka osoite Helsingissä on Liisankatu 2. Tietääkseni kuoro on pitkään käyttänyt huoneistoa tuossa osoitteessa, mutta varmuudella en pysty sanomaan, onko tämä juuri se paikka, johon tekstissänne viitataan. Asiaa kannattaisi tiedustella suoraan hilpeiltä musikanteilta itseltään. Toivottavasti asia sitä kautta saa varmistuksen. Yhteystiedot löytyvät täältä: http://www.muntramusikanter.com/
Vaski-kirjastoista on saatavilla esimerkiksi seuraavia joulua, joulun aikaa ja joulunviettoa kulttuurihistoriallisesti käsitteleviä tietokirjoja:
Merja Leppälahden Perinnejoulu. Käsikirja kaikille (2019) käsittelee suomalaisia joulutapoja ja niiden historiallisia juuria
Perinnejoulu : käsikirja kaikille | Vaski-kirjastot | Vaski-kirjastot (finna.fi)
Eero Perungan Joulupukki. Tuhatvuotinen arvoitus (2020) keskittyy joulupukin historiaan mutta myös siihen liittyvään kansainväliseen joulun ajan traditioon
Joulupukki : tuhatvuotinen arvoitus | Vaski-kirjastot | Vaski-kirjastot (finna.fi)
Jouluisia symboleita ja niiden perinteitä ruotsalaisesta näkökulmasta käsittelee Helen Egardtin…
Tiedustelin asiaa Birdlife Suomelta, josta kerrottiin, että munkinpaistoon käytettyä rasvaa voi hyvin käyttää lintujen ruokintaan, sillä siihen ei paistaessa tartu mitään linnuille haitallista. Kookosrasvaan kannattaa kuitenkin lisätä ruokaöljyä, jotta se ei pakkasella kovetu liikaa.
Suolaista kinkunrasvaa linnuille ei saa tarjota.
Lisätietoa talviruokinnasta: https://www.birdlife.fi/lintuharrastus/talviruokinta/mita-ruokaa-tarjol….
Tässä on luettelo mainitsemiesi lisäksi löytämistäni japanilaisista tanka- ja haikurunoista:
Japanilaisia runoja, suom. G. J. Ramstedt
Kevään kukat, syksyn kuu, kootut tankarunot, valik. ja suom. Tuomas Anhava.
Kirsikankukkia, suom. Keravuori
Merenheimo, Arto: Perhosensydämiä
Portin Kari J.: Lumikurki, japanilaisia tanka- ja haiku-runoja
Täällä kaukana, kolmas valikoima japanilaisia tankoja, valik. ja suom. Tuomas Anhava.
Aivan täsmälleen samanlaista laulua en onnistunut löytämään. Kuitenkin sanoiltaan samantapaisia lauluja löytyy useita. Niissä myös melodiat vaihtelevat, mutta laulussa ”Huomenta hyvä”, joka sisältyy nuottiin ”Karjalaisia kansanlauluja Rautjärveltä” (Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö, 1988), on melodiana ruotsalainen kansansävelmä ”Vårvindar friska”, joka suomeksi tunnetaan parhaiten nimellä ”Murheesi suista”. Tässä versiossa laulu alkaa: ”Huomenta hyvä nukkuvan sydän, heräjä pois jo unestasi. Kuule ja nouse, laulajat sulle sävelen soman soinnuttavi… nimesi kauniin mainitsemme, jonka jo kerran taivahan Herra kanssasi tehnyt kasteessa on…” Sama melodia ja lähes samanlaiset sanat löytyvät myös Eila Kostamon nuotista ”Pienkanteleopas…
Kyseessä on ilmeisesti Tolstoin novelli tai kertomus "Paljonko ihminen tarvitsee maata". Se löytyy satukokoelmasta "Tolstoin tarinoita". Kirja löytyy pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmista. Täällä Espoossa se on Nöykkiön, Soukan ja Omenan kirjastoissa.
Hieman vanhempi käännös "Minkä verran ihminen tarvitsee maata" löytyy novellikokoelmasta "Kolmas Hyvää yötä! : hetki lepoa kunnes nukutte : viidentoista maan kertomuskirjallisuutta 55 kirjailijan edustamana". Kirja on julkaistu vuonna 1936 ja se löytyy Pasilan varastosta.
Kyllä saa, ei huolta! Normaaliin elämään ja asumiseen kuuluvat erilaiset äänet ja hajut. Sellaisena häiritsevänä elämänä, joka oikeuttaisi esim. varoituksen antamiseen tai vuokralaisen irtisanomiseen ei voida pitää toimintoa, joka on tärkeä osa meistä jokaisen aineenvaihduntaa. Keskimäärin me kaikki päästelemme ilmaa 15-20 kertaa vuorokaudessa.
Lähteet:
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk0…
https://www.kiinteistolehti.fi/vuokralainen-viettaa-hairitsevaa-elamaa-…
Maailma on täynnä mitä erilaisimpia Jane Austenin innoittamia kirjoja. Enimmäkseen ne ovat englanninkielisiä, mutta joitakin on käännetty suomeksikin.
Emma Tennant on kirjoittanut "jatko-osan" Jane Austenin Ylpeyteen ja
ennakkoluuloon. Kyseinen romaani on Epäsäätyinen avioliitto (WSOY 1997).
Jo Bakerin romaani Longbournin talossa on palvelusväen Ylpeys ja ennakkoluulo. Se kertoo Bennettin perheen palvelijoiden tarinan.
Karen Joy Fowlerin Jane Austen -lukupiiri taas kertoo Jane Austenin kirjojen lukemisesta.
Inspiraatiota Jane Austenista on saanut myös kirjailija Victoria Connelly, joka on kirjoittanut romaanisarjan Austen Addicts. Siitä on käsittääkseni suomennettu vain Etsin sinua Mr. Darcy.
Noiduttu Jane on antologia, jossa neljä eri…
Afrikkalaisesta kaunokirjallisuudesta on tehty erit. suomennettuun kaunokirjallisuuten keskittyvä valikoimaluettelo, joka löytyy osoitteesta http://www.kirjastot.fi/kirjallisuus/kirjailijahakemistot/afrikka
Valikoimaluetteloa on päivitetty viimeksi vuonna 2003, joten uusimmat suomennokset ovat jääneet pois. Afrikkalaista kaunokirjallisuutta suomennetaan kuitenkin valitettavan vähän, joten sinänsä lista on aivan hyvä ja kattava. Listan romaaneista omia suosikkejani ovat Ben Okrin Vaarallista rakkautta, Aminata Fallin Kerjäläisten lakko ja Ngugi wa Thiong'on Nisun jyvä.
Uusimmista suomennoksista voisin suositella erit. seuraavia teoksia:
- Chimamanda Ngozi Adichie: Puolikas keltaista aurinkoa (2009)
"Maailma oli vaiti kun me kuolimme."…
Lainaus ei ole Steinbeckin kirjasta vaan Robert Burnsin runosta
To a Mouse.
But, Mousie, thou art no thy lane [you aren't alone]
In proving foresight may be vain:
The best laid schemes o' mice an' men
Gang aft a-gley, [often go awry]
An' lea'e us nought but grief an' pain,
For promised joy.
Fraasiselityssivusto kertoo siitä näin:
http://www.phrases.org.uk/meanings/the-best-laid-schemes-of-mice-and-me…
Meaning: The most carefully prepared plans may go wrong.
Origin: From Robert Burns' poem To a Mouse, 1786. It tells of how he, while ploughing a field, upturned a mouse's nest. The resulting poem is an apology to the mouse:
The poem is of course the source for the title of John Steinbeck's 1937 novel - Of Mice and Men.
eli sanonta tarkoittaa…
Etymologisen sanakirjan mukaan vihma-sana on käytössä jo Agricolalla sekä etenkin Lounais-Suomessa (Varsinais-Suomi, Satakunta, Länsi-Uusimaa), (Suomen) Pohjois-Karjalassa, Inkerinmaalla ja paikoin Etelä-Suomessa. Vihma-sanan johdannainen vihmoa on käytössä laajalti etenkin itämurteissa ja ympäristössä. Kielitoimiston sanakirjan mukaan vihmoa = sataa vihmaa; pirskottaa, sumuttaa nestettä pieninä pisaroina, vihmana.
Lähteet: Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja. 3, R-Ö (2000)
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?ListWord=vihmoa&SearchWord=vihmoa&page=results
Ihan aukottomasti asiaa on vaikea selvittää, sillä erilaisissa kirjastojen kokoelmia haravoivissa metahauissa tulee paljon vanhaa käsikirjastoaineistoa, jota ei lainata kirjaston ulkopuolelle. En pysty tämän vastauksen puitteissa selaamaan kaikkia niitä hakutuloksia läpi. Siksi tämä vastaus on vain arvelu eikä täysin varma.
HelMet-kirjastojen vanhin kotiin lainattava kirja näyttäisi olevan / J. D. Valeriuksen ”Visor och sångstycken 1” vuodelta 1811. Kirja sijaitsee HelMet-kirjavarastossa Pasilassa, ja sen tarkemmat tiedot löytyvät osoitteesta http://luettelo.helmet.fi/record=b1564931~S9*fin. Joitakin vuosia sitten kirjavarastossa oli vielä kotiin lainattavana teos ”Doctor Edvard youngs nätter 1” vuodelta 1787, mutta nykyään se on…
Sen jälkeen, kun Nikolaus Kopernikus oli saanut aikalaisensa vakuuttuneiksi siitä, että maa kiertää aurinkoa, yhteen kierrokseen kuluvasta ajasta tuli vuosi. Kalenterivuosi on keinotekoinen ajanlaskua varten määritelty vuosi, ja nykyisen kalenterivuotemme alkupisteeksi on sovittu tammikuun ensimmäinen päivä. Trooppinen vuosi eli aurinkovuosi on se aika, jonka kuluttua aurinko on uudelleen samassa pisteessä vuodenaikojen kierrossa. Virallisesti trooppinen vuosi on aikaväli, jonka kuluessa Maa kiertää täyden kierroksen Auringon ympäri ja jonka alku- ja päätepisteenä on kevätpäiväntasaus. Sideerinen vuosi ilmaisee vuoden "oikean" pituuden, maan todellisen kiertoajan auringon ympäri tähtien suhteen – sillä ei ole mihinkään kalenteriin sidottua…
Hei,
Englannin kielen ääntämiseen on HelMet-kirjastoissa tarjolla useita kokonaan englanninkielisiä oppimateriaaleja, mutta kuvailemasi tyyppistä aineistoa en valitettavasti löytänyt. Voisit kuitenkin kokeilla esimerkiksi seuraavia englanninkielisiä aineistoja. Näissä kaikissa on mukana CD-levyjä, joita voit kuunnella autossa:
Perfecting your English pronunciation / Susan Cameron (sis. kirja, 2 cd, 1 dvd), McGraw-Hill, 2012
English pronunciation in use. Intermediate: self-study and classroom use / Mark Hancock (sis. kirja, 4 cd), Cambridge university press, 2012
Speaking/ Cheryl Pelteret (kirja, 1 cd), HarperCollins, 2012
Kieliopin harjoittelua varten voit kokeilla seuraavia aineistoja:
Grammar to go / Maarit Luhtala, Lynn Nikkanen,…
Kyseessä on c-kasetti ja siihen kuuluva vihkonen:
Walt Disney: Musiikkileikki : laulamme maalaten.
Laulamme uusia hauskoja lastenlauluja Disneyn iloisten piirroshahmojen kanssa. (Laula kuuntele katsele) Disneyn satukasetit. 1989
ISBN 951-28-1929-5
Kasetti + vihkonen on saatavissa muutamasta kirjastosta esim. Porin kaupunginkirjastosta, johon voit tehdä kaukolainapyynnön omasta kirjastostasi.
Vihkon sivulla kaksi on kysytty laulu SATEENKAARI, joka on kasetin toinen.
Voit palauttaa HelMet-kirjastosta lainaamasi kirjat mihin tahansa kirjastojen toimipisteeseen, myös kirjastoautoon ja yli kaupunkirajojen, vaikka olisitkin lainannut ne jostain muusta toimipisteestä.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Uusi suomalainen nimikirja (Otava, 1988) kertoo Ruuskasen juontuvan Ruuska-nimestä. Siihen puolestaan sisältyy lyhentymä ortodoksisesta ristimänimestä Ondrei, Ondruska (samaa kantaa kuin ven. Andrei ja kreikk. Andreas).
Ruuska(nen)-nimestä on mainintoja 1500-luvulta Säämingin, Rantasalmen ja Tavinsalmen senaikaisista pitäjistä sekä Viitasaarelta. Viime sotien jälkeen Ruuskasia tuli erityisesti Impilahdelta, Viipurista ja Jääskestä. Nykyisin Ruuskasia on eniten Savossa.
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta voi tutkia tietoja yleisimmistä etu- ja sukunimistä eri ajanjaksoina. Sen osoite on http://www.vaestorekisterikeskus.fi./
Ilmaisua "monitasoinen" käytetään eri taiteiden yhteydessä kuvaamaan sitä, että tekijä on rakentanut teokseensa helpommin tai vaikeammin hahmottuvia ajallisia tai tyylillisiä tai vastaavia kerroksia (puhutaan usein myös monikerroksisuudesta tai sipulimaisesta rakenteesta). Tavoitteena on, ettei teos avaudu vain yhdellä tavalla tai tasolla, vaan sitä voi lähestyä eri näkökulmista ja löytää sillä tavalla uusia piirteitä.
Karkeasti ilmaisten viihde on usein suhteellisen yksitasoista (toiminta, rakkaus, kauhu jne), kun taas varsinainen "taide" on perusolemukseltaan monitasoista ja juuri siksi sitä pidetään "taiteena". Edellä sanottu ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki viihde olisi yksitasoista tai kaikki taide monitasoista. Ilmaisut ovat…
