Kyseessä saattaisi olla jokin seuraavista: K. E. F. Ignatius, Suomalaisia kansanpukuja (Edlund, 1863) | http://urn.fi/URN:NBN:fi-fd2010-00003086 Hjalmar Appelgren-Kivalo, Suomalaisia pukuja myöhemmältä rautakaudelta. 1 (1907) U. T. Sirelius, Suomen kansanpukujen historia (Suomalais-ugrilainen seura, 1915) U. T. Sirelius, Kansanpuvut (Otava, 1921) [eripainos kirjasta Suomen kansanomaista kulttuuria. 2]
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA) on sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimiva itsenäinen valtionapuviranomainen. STEA vastaa omalta osaltaan siitä, että Veikkauksen tuottoja käytetään tulokselliseen kansalaisjärjestöjen toimintaan.
STEA hallinnoi sosiaali- ja terveysjärjestöjen yleishyödylliseen, terveyttä ja hyvinvointia edistävään toimintaan kohdistuvia avustuksia. Sosiaali- ja terveysministeriö tekee päätöksen jaettavista avustuksista.
STEA:n päämääränä on, että Suomessa tehdään kansalaisjärjestötoimintaa, joka edistää kestävää hyvinvointia. STEAn toimintaa ohjaavat valtionavustuslaki, strategia ja vuosittaiset painotukset.
https://www.stea.fi/stea
Avustuksia haetaan STEA:lta. STEA käsitteleekin…
Sisä-etuliite järvistä puhuttaessa ei tuo sanan merkitykseen mitään lisäarvoa, koska järvet jo sinänsä ovat sisävesiä. Sanakirjamme suosittelevatkin sisäjärven asemesta käyttämään sanaa järvi.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/sisäjärvi
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/sisävesi
Kirjallisuutta:
Matti Leppäranta, Lauri Arvola, Timo Huttula, Suomalainen järvikirja
Kyseessä on Kaisa Ikolan nuortenkirja Hullu luokka eetterissä (1995, uusi painos 2022).
Voit tiedustella kirjaa omasta lähikirjastostasi tai varata sen verkkokirjastosta.
Opetussuunnitelmasta päättää korkeimmalla tasolla opetushallitus. Opetushallituksen määrittämien perusteiden pohjalta määrittyy kuntien omat opetussuunnitelmat ja lopulta koulukohtaiset opetussuunnitelmat. Ensisijassa siis ole yhteydessä kouluun, jonka opetussuunnitelmasta on kyse. Jos tämä ei ole riittävä, kysy seuraavan tason palautekanavaa kunnalle.
Lehtijuttu on ilmeisesti tämä Salon Seudun Sanomissa 3.1.2016 ilmestynyt: https://www.sss.fi/2016/01/salon-murteen-sanakirjaan-kertyi-satoja-sanoja-2/
Jutusta päätellen kerätyt sanat on julkaistu vain lehdessä.
Salon murteella kirjoitettuja kirjoja on olemassa useita, mm. "Ei ränt krannata" ja "Arkjoelämän toilauksi - Salon seudun murreantologia". Lisäksi on olemassa "Uskelan murteen sanakirja". Nämä kirjat ovat saatavilla Vaski-kirjastoissa, ja lisää Salon murteella kirjoitettuja kirjoja löytyy hakemalla hakusanoilla "murteet Salo": https://vaski.finna.fi/Search/Results?lookfor=murteet+salo&type=AllFields
Tällaisen tiedon etsiminen kirjaston tietokannasta on monien eri painosten takia työlästä ja epävarmaa, joten suosittelisin kääntymään Wikipedian tai vastaavien tietokirjamaisten sivustojen puoleen, jotka usein sisältävät kirjailijan bibliografian. Kirjailijan nimen yhdistäminen hakusanaan tuotanto ohjaa yleensä sivustoille, joilta tällaisia listauksia voi löytää, ja tutkimalla sivuston listaamia lähteitä voi arvioida listan luotettavuutta ja kattavuutta tai etsiä lisää lähteitä tiedonhaun tueksi. Kansallisbiografia, Kirjasampo, tai kustantamoiden, kirjailijan nimikkoseuran tai kirjailijan omat sivut voivat tarjota kirjailijasta riippuen tällaisia listauksia tai ainakin ohjata kohti sellaista teosta, josta löytää seikkaperäisen erittelyn…
Kysymyksessä muistellut juonenkäänteet viittaavat Matti Ijäksen elokuvaan Sokkotanssi (1999).
Sokkotanssi | Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Elonet (finna.fi)
Liisa etsimässä mustaa härkää on Maria Jotunin kirjoittama satu. Se sisältyy ainakin Valistuksen vuonna 1922 julkaisemaan oppikirjaan Koulutyössä : yläkansakoulun I:n ja II:n luokan lukukirja, josta 30-luvun loppuun mennessä otettiin toistakymmentä painosta. 1930- ja 40-lukujen taitteessa kirjaa uudistettiin jonkin verran ja osa teksteistä korvattiin toisilla. Liisa etsimässä mustaa härkää oli yksi tässä vaiheessa poistetusta 32 tekstistä. Kirjan vuosina 1922-38 ilmestyneistä painoksista se kuitenkin löytyy.
En ole ehtinyt lainsäädännön kaikkiin yksityiskohtiin perehtyä, mutta en ole toistaiseksi keksinyt ainakaan mitään sellaista perinteistä ja yleistä kirjastojen toimintaa, johon direktiivillä voisi olla vaikutusta sen jälkeen, kun se on implementoitu eli sovitettu Suomen tekijänoikeuslakiin. Mielestäni on järkevää odottaa, miten OKM:n virkamiehet ehdottavat Suomen lakia tarkistettavaksi ja vasta sen jälkeen ryhtyä pohtimaan, onko asialla kirjastoulottuvuuksia. EU edellyttää, että kansalliset muutokset tehdään vuoteen 2021 mennessä, joten välttämättä mitään kiirettä ei pidetä. Suomihan vastusti valtiona direktiviiä, jonka hyväksymistä pidettiin oikeudenhaltijajärjestöissä suurena voittona. Arviot siitä, mitä direktiivi tulee merkitsemään,…
Televisiomainontaa on mahdollista sijoittaa tietyn tyyppisten ohjelmien yhteyteen. Kaupallisen television ohjelmatarjonta mahdollistaa kohdentamisen kontekstin, alueen, kellonajan ja kohderyhmän mukaan. Yritykset voivat ostaa televisiomainontaa kaupallisilta televisiokanavilta ohjelmakohtaisesti, jolloin mainostaja valitsee minkä ohjelmien katkoilla mainosta näytetään. Toinen vaihtoehto on ostaa mainosaikaa kohderyhmäkohtaisesti, jolloin televisio‐ohjelmat valitaan ohjelmien katsojakunnan perusteella.
Yrityksille on tärkeää varmistaa mainostettavan tuotteen tai brändin yhteensopivuus ohjelmaympäristöön. Yritykset tekevät itse päätöksensä mainonnan sijoittelusta televisiokanavan kanssa. Ne voivat vain jättää mainostamatta tuotteitaan…
Laulaja on ilmeisesti Carmela Corren (1939-2022).Carmela Corren: Time for living, time for loving Youtubessa:https://www.youtube.com/watch?v=URLuyh2SHloHän on levyttänyt laulun myös eri sanoin:https://www.youtube.com/watch?v=9b6NLiUaMR8Tietoa laulajasta (saksaksi):https://carmela-corren.com
Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmassa on kirja Elämän maku- tietoja ja kertomuksia hydrokefaliasta ja MMC:stä (MMC, meningomyelocele = selkäydinkohju), toim. Pirjo Toivonen, Suomen CP-liitto ry ja Edita, 1998. Kirjaan sisältyy luku seksuaalisuudesta.
Artikkeliviitetietokanta Aleksista löytyi useita viitteitä hakusanalla selkäydinvammaiset. Ainakin seuraava käsittelee myös seksuaalisuutta
Hovatta, Outi: Selkäydinvammaisen naisen seksuaalisuus ja raskaus. Duodecim 1996 ; (112) ; 8 ; 669-673 Suomenkielinen tiivistelmä
Duodecim-lehti tulee pääkirjastoon Pasilassa (joka säilyttää sitä pysyvästi), Rikhardinkadulle ja Töölöön (joissa lehteä säilytetään kuluva + 5 edellistä vuotta).
Seuraava teos löytyi korkeakoulukirjastojen yhteistietokanta…
Emme löytäneet kattavaa selitystä nimelle. Suomen kielen etymologisessa sanakirjassa IV (1979)sana taana liitetään mm. sanoihin mökki, tönö, maja, asumus. Sana on liitetty myös vakavuuteen, hitauteen ja verkkaisuuteen; esim. sanonta käydä taanaan t. taanaasti on tarkoittanut paikallisessa murteessa hidasta ja verkkaista. Kannattaa katsoa itse tarkemmin esim.Etymologisen sanakirjan IV osasta.
Ylen artikkelissa sanotaan: "Söderlund kertoo roomalaisten juhlineen Saturnaliaa niin sanottu vapauspipo päässä. Päähine kuulemma muistuttaa hieman tonttulakkia, mutta mallina on ilmeisesti ollut istukka ja tupsun tilalla on napanuoraa kuvaava narunpätkä. Pipo oli merkkinä uudelleen syntymisestä.
Saturnalia säilyi lopulta vielä melko pitkään Roomassa orjien juhlana. Kristittyjen juhliessa joulua, heidän orjansa viettivät Saturnaliaa.
Joulun juhlinnasta voi tunnistaa myös antiikin ajan Kreikan juhlaperinteitä. Muun muassa tiernapoika-näytelmän juuret löytyvät Kreikan Dionysia -juhlan näytelmäperinteestä, kertoo Söderlund." Saturnaliasta ja Dionysiasta kerrotaan wikipediassa. https://fi.wikipedia.org/wiki/Saturnalia ja …
Sagan om Achilleus -nimistä romaania en valitettavasti löytänyt. Voisikohan kyseessä olla Sången om Akilles, ruotsinnos amerikkalaisen kirjailijan Madeline Millerin romaanista The song of Achilles (suomeksi Akhilleen laulu)?
