Tukilinja on Suomen vammaiskoulutuksen tukiyhdistyksen lehti (puhelin 09-34870313), osoite Perämiehenkatu 11, Helsinki). Sitä ei ole tilattu Helsingin eikä Espoon kaupunginkirjastoihin. Joihinkin erikoiskirjastoihin, esimerkiksi Suomen Kuntaliiton (www.kuntaliitto.fi), Diakonia-ammattikorkeakoulun (www.diak.fi) tai Nuorisotiedon (www.alli.fi/kirjasto) kirjastoihin lehti tulee. Lehti ei ole myytävänä, sen jakelu tapahtuu julkaisijan organisaation kautta.
Voit palauttaa teoksen mihin tahansa Helmet-kirjastoon. Palauta kirja palvelutiskille ja mainitse siitä, että laina on mennyt perintään. Tällöin kirjaston henkilökunta voi ilmoittaa perintätoimistolle, että kirja on palautettu.
Sinun ei siis tarvitse maksaa kirjan korvaushintaa perintätoimistolle. Maksettavaksi jäävät myöhästymismaksut, jotka maksetaan kirjastossa, sekä perintätoimiston kulut, joista on kirjeessä erillinen lasku.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Helmetkirjaston…
Hei! Katos on osa rakennusta, eikä liity naksutukseen. Naksutus liittyy puolestaan Oodin esteettömyyteen, eli se on äänimajakka, jonka on tarkoitus auttaa näkövammaisia löytämään paremmin perille. Lisätietoa: https://oodihelsinki.fi/esteettomyys/Mikä ihmeen äänimajakka
Tietokirjallisuuden puolelta käypiä johdatuksia aiheeseen voisivat olla esimerkiksi Sirkka-Liisa Rannan toimittama Sydän Karjalassa : arjen ja perheen historiaa (Tammi, 2017), Roope Hollménin Juuret Karjalassa (Facto, 2008) ja Karjalan monet kasvot (Valitut palat, 2000). Akateemisempaa otetta kaipaavalle voisi suositella Heikki Kirkisen, Pekka Nevalaisen ja Hannes Sihvon Karjalan kansan historiaa (WSOY, 1994). Jos oikein perinpohjainen johdatus houkuttelee, kannattaa huomioida myös 1980-luvun alussa julkaistu 5-osainen kirjasarja Karjala. Mitä suositeltavinta luettavaa on myös Hellä Neuvonen-Seppäsen Evakkojen perilliset : keitä me olemme, minne me kuulumme (Vastapaino, 2023).Erilaisia muistelmateoksia ja pitäjäkuvauksia Karjalasta on…
Henkilön oikeus omaan kuvaan on käsitteenä pääosin lailla säätelemätön. Vakiintuneen säännön mukaan henkilön kuvan käyttö mainonnassa edellyttää ao. henkilön lupaa. Oikeuskirjallisuudessa em. sääntö on usein laajennettu koskemaan kaikkea kaupallista toimintaa. Tämä tulkinta ei kuitenkaan ole ongelmaton, sillä mm. uutistoiminta, jossa kuvan käyttö on sallittu ilman lupaa, on useimmiten kaupallista toimintaa.
Henkilön kuvan käytöstä työnantajan nettisivuilla ei ole olemassa oikeuskäytäntöä. Toisaalta kuvan liittäminen sivuille kertoo jotakin henkilön yksityiselämästä, ja siten sen ehkä voidaan katsoa kuuluvan ainakin jossain määrin yksityiselämän suojan ja henkilön itsemääräämisoikeuden piiriin.
Kysymys on siis vaikeasta asiasta, johon ei…
Käännösrunojen tietokannan "Linkki maailman runouteen" mukaan runoa ei ole ilmestynyt suomeksi. Tarkastin asian myös Fono.fi - äänitetietokannasta, jos se olisi suomennettu laulumuodossa. Suomen tiede- ja kulttuuriaineistojen hakupalvelu Finna ei myöskään tunnistanut Kaalundsin runoa.
Asian selvittämisessä käytetyt hakupalvelut:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
http://www.fono.fi/
https://www.finna.fi/
Teoksesta Maailman hauskin kuvasarjalehti: Aku Ankka -lehti 50 vuotta (toim.Juhani Tolvanen, Helsinki Media 2001) löytyy esim. seuraavia tilastotietoja suomalaisen Aku Ankan 60-luvun levikistä:
Vuosi Levikki
1961 136 667
1962 140 707
1963 141 467
1964 146 109
1965 171 141
1966 192 575
Teoksen saatavuustiedot löydät Helmet-aineistotietokannasta,http://www.helmet.fi/search~S9*fin/t?SEARCH=maailman+hauskin+kuvasarjal…
Turtiaisen kokoelmista ei löytynyt mainitsemaanne säettä. Lähinnä sitä oli kokoelmassa Laulu kiven ja raudan ympyrässä, Tammi 1945. Runon nimi on Toinen hautalaulu ja ensimmäinen säkeistö kuuluu näin:" Minä tein työni hyvin. / En pyrkinyt valtaan. / En ahnehtinut omaisuutta."
Asiakkaan etsimä teos on varmaankin Rony Smolarin kirjoittama Elämäni kahdeksas päivä : Mayer Franckin selviytymistarina (Aikamedia, 2018), joka kertoo holokaustista selvinneen Suomen juutalaisen Mayer Franckin elämäntarinan. Keskitysleiriltä Suomeen selviytyneen juutalaispojan tarina Radio Suomen sivuilla https://areena.yle.fi/1-50040513Teoksen saatavuuden voit tarkistaa Finna.fi:ssä, https://Finna.fi.
Kirjojen kierrätys on aina kannatettavaa ja tuo siirtely kirjastosta toiseen veisi varmaan kirjan useamman lukijan tielle.
Valitettavsti emme kuitenkaan voi maksaa kierrätyshyllyn kirjojen siirtelystä. Logistiikka on jo nyt helisemässä varauskuormiemme kanssa.
Kuormien ja kustannusten kasvaessa saattaisi varausten maksuttomuus vaarantua ja siitä emme halua luopua.
Katsomme kyllä aina kierrätyshyllyt, -kärryt ja -laatikot läpi ja poimimme hyväkuntoiset ja kysytyt kirjat kirjaston kokoelmiin. Sitä kautta ne pääsevät kiertoon ympäri pääkaupunkiseutua.
Hei,Voisiko kyseessä olla "Literature Approaches to Fiction Poetry & Drama" (2.p. 2006)Yli 1600 sivuinen ja näyttäisi sisältävän noita listaamiasi tekstejä.
Pikku Iida on nykyisin kuvakirjatietokanta Kirjavainen osoitteessa http://kirjavainen.jns.fi/. Kirjavaisen etusivulle on tiivistetty tietokannan idea ja hakulomakkeen ohjeista voi lueskella hakumahdollisuuksista.
Arthur Haileyn romaaniin perustuvan televisiosarjan "Hotelli" aloitusjakso esitettiin TV1-kanavalla 6.12.1984 . Pertti Avola luonnehti tuolloin Helsingin Sanomissa tätä lauantaisin esitettyä sarjaa "lemmenlaivaksi kuivalla maalla".
Helsingin Sanomat
https://en.wikipedia.org/wiki/Hotel_(American_TV_series)
Olisikohan etsimäsi elokuva australialaisen Bruce Beresfordin vuonna 1997 ohjaama Paradise Road. Elokuva on esitetty Suomessa MTV3:lla nimellä Tie paratiisiin.
Lisää tietoa elokuvasta voit lukea alla olevista linkeistä.
https://www.imdb.com/title/tt0119859/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tie_paratiisiin
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_174885
Suomen kirjastoista ja kirjastopalveluista Suomessa saa tietoa sivustosta http://www.kirjastot.fi . Sivuston kautta pääsee mistä tahansa käyttämään niitä kirjastopalveluita, jotka ovat Internetin välityksella käytettävissä. Merkittävä kirjastopalvelu, jota voi käyttää missä tahansa ovat verkossa julkaistut aineistoluettelot. Kirjastot.fi:n kanavalla Kirjastot löytyy pääsy Suomen kirjastojen aineistotietokantoihin, http://www.kirjastot.fi/kirjastot . Lisäksi toimii monihakupalvelu, jonka kautta voi hakea lähes kaikkien Suomen kirjastojen materiaalia, http://www.kirjastot.fi/monihaku .
Kirjastot.fi tuottaa tiedonhakupalveluita Makupalat http://www.makupalat.fi sekä verkkotietopalvelu, http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu .…
Kaloja tunnetaan maailmalla yli 26 000 lajia. Tämä ja paljon muuta selviää suomalaisten tekijöiden teoksesta Maailman kalojen nimet.
https://finna.fi/Record/outi.632311.
Luontoportista löytyy myös tietoa kaloista ja ohjeistusta niiden tunnistamiseen http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kalat/
Hei!
Taulu kannattaisi näyttää taiteen asiantuntijalla tai kysyä taidearviointia. Esimerkiksi Bukowskin huutokauppa-sivustolla,
josta löytyy Online-arviointi. https://www.bukowskis.com/specialists
Myös Hagelstamin huutokauppojen sivuilla löytyy tietoa taideteosten arvioinnista. https://www.hagelstam.fi/
Näiltä sivuilta voi kysyä tietoa mahdollisesta tekijästä. Teostiedustelut ja arviointipyynnöt ovat näillä sivustoilla maksuttomia.
Antiikki & Design-lehdestä löytyy palsta "Mikä, missä, milloin", jossa asiantuntijat vastaavat lukijoiden kysymyksiin ja arvioivat hintoja.
https://antiikkidesign.fi/kysy-esineista
Suopöllö (Asio flammeus) ja tornipöllö (Tyto alba) ovat kaksi eri pöllölajia, joihin kumpaankin on tieteellisen terminologian muotoutumisvaiheessa viitattu latinankielisellä Strix flammea. Tornipöllöstä puhuttaessa nimeen on toisinaan lisätty täsmentävä määre "Linnaeus". Suopöllön englanninkielinen nimi on short-eared owl.
Koska samoja lintuja kuvasivat tieteellisesti useat eri tutkijat, joiden käsitykset lajien keskinäisistä suhteista ovat voineet poiketa toisistaan, yhdestä ja samasta linnusta on saatettu käyttää monia tieteellisiä nimiä tai sama nimi on voinut päätyä useammalle kuin yhdelle linnulle. Nykyään tieteellisistä nimistä neuvotellaan ja päätetään varta vasten asetetussa nimistökomiteassa. Suomessa…
Hei, Runo on suomennettu kokoelmaan Valkoisen miehen taakka (WSOY, 1976 ; valinnut ja suomentanut Antero Manninen). Kokoelmassa on alkukielinen ja suomalainen käännös rinnakkaistekstinä)Kysymäsäsi kohta kuuluu: "jos voit kun tappio tai voitto kohtaa, yhtä tyynnä alistua molempiin..."
Pääesikunnan päätöksen mukaan diabetesta sairastavat vapautetaan varusmiespalveluksesta rauhan aikana. Tiedotteessa ei mainita että päätös koskisi myös sodan ajan palvelusta. Nykyisessä hallitusohjelmassa on maininta jonka mukaan "Hallitus mahdollistaa palvelusturvallisuus huomioiden varusmiespalveluksen suorittamisen ja kertausharjoituksiin osallistumisen diabeetikoille sekä arvioi muiden terveyssyistä vapautettavien henkilöiden mahdollisuuksia osallistua maanpuolustuskoulutukseen", joten tilanne saattaa muuttua vielä tulevaisuudessa. Oikea kanava kysytyn kaltaiselle anomukselle voisi olla oma aluetoimisto:
Miten tulee toimia jos terveydentilaan on tullut muutoksia varusmiespalvelun jälkeen?
Ota yhteys omaan aluetoimistoosi.…
