Elokuvateatterissa levitettyjä kotimaisia elokuvia on kaikkiaan 1602.
Niistä fiktioelokuvia on 1333.
Kotimaisia elokuvia, joita ei ole esitetty televisiossa on noin 240.
Syitä tähän on kolmenlaisia: Varhaiset elokuvat ovat kadonneet. Tuoreet elokuvat ovat vielä elokuvateatterilevityksessä. Joihinkin elokuviin ei ole saatu televisioesitysoikeuksia.
Lähteet: https://elonet.finna.fi/
- selaa Kansallisfilmografian elokuvia - vasemmalla lukumääriä.
Tiedonhaku KAVIn sisäisestä Tenho-tietokannasta.
Kansallisfilmografian toimittajan selvitystyö, Kansallinen audiovisuaalinen instituutti, 27.4.2020.
Suomeksi on ilmestynyt yksi Göran Sonnevin runokokoelma :
SONNEVI, Göran : Keskeneräinen kieli : runoja. Suom. Pentti Saarikoski. 1977. Runot ovat kokoelmista Det oavslutade språket ja Det omöjliga. Se löytyy Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmasta.
Kuopion pääkirjaston musiikkiosastolla on reilut 100 karaoke-DVD-levyä, voit selailla niitä verkkokirjastostamme: https://bit.ly/2I3mY57
Koko kirjastomme karaoke-DVD-valikoima löytyy täältä: https://bit.ly/2I390QD
Jos olet kiinnostunut sellaisesta karaokelevystä, jota pääkirjastolla ei ole, sen voi varata pääkirjastolle maksutta. Myös lainassa olevien karaoke-DVD-levyjen varaaminen on maksutonta.
Kiitos kysymyksestä!
Kappaleeseen ’Viel’ sua muistan’ ei valitettavasti löydy lainattavaa nuottia. Viola-tietokannan mukaan kappale on julkaistu nuottikokoelmassa Columbia-iskelmiä, osa 6 (Helsinki : Levytukku, 1945), joka löytyy ainoastaan Kansalliskirjaston sekä Musiikkiarkiston kokoelmista.
’Paula’ -kappaleeseen sen sijaan löytyy nuotti Jyväskylän pääkirjaston musiikkiosaston varastosta Dallapé-orkesterin vihkosta: 30-luvun suosituimmat humppasävelmät, osa 3.
’Kaunis maa’ -nimisestä kappaleesta löytyy useitakin nuotteja, mutta mikään niistä ei ole etsimänne Matti Sihvosen sävellys. Ilmeisesti kyseistä kappaletta ei ole lainkaan julkaistu nuottina, ainakaan Suomen kansallisdiskografia Viola ei sitä…
Tietoa 1900-luvun alussa Pohjois-Amerikkaan muuttaneista suomalaissiirtolaisista löytyy mm. seuraavista kirjoista:
Sariola, Sakari: Amerikan kultalaan: amerikansuomalaisten siirtolaisten sosiaalihistoriaa (Tammi, v. 1982)
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1496326
Kero, Reino: Suureen länteen: siirtolaisuus Suomesta Yhdysvaltoihin ja Kanadaan (Siirtolaisuusinstituutti, v. 1996)
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1337080
Kero, Reino: Suomalaisina Pohjois-Amerikassa: siirtolaiselämää Yhdysvalloissa ja Kanadassa (Siirtolaisuusinstituutti, v. 1997)
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1337096
Pitkänen, Silja: Amerikansuomalaisten tarina (Tammi, v. 2014)
https://haku.helmet.fi…
Kyseessä voisi olla Lucie Lundbergin kuvakirja Brumbo ja tähdet. Se on ilmestynyt ensimmäisen kerran suomeksi jo vuonna 1948, mutta siitä on otettu uusi painos vuonna 1976 ja uudistettu painos 1995. Lastenkirjainstituutin Onnet tietokanta kertoo tarinasta seuraavasti: "Brumbo on Markun teddykarhu, joka lainaa Nukkumatin sateenvarjoa ja lentää sen avulla tähtimaailmaan. Brumboa vastaan tulee mm. Ukkosukko, marsilaiset karhut, Kuu-ukko, Pegasos ja rouva Aurinko aurinkokissoineen. Tähtikuviot (Orion, Iso Karhu, Otava, Lyyra sekä pyrstötähdet ym.) tulevat myös eläin- tai ihmishahmoisina tutuiksi."
Valkaman historia ei vaikuta olevan kovinkaan hyvin dokumentoitu: aikajanassa on useita aukkopaikkoja ja monet löytyneistäkin tiedonmurusista on varustettu huomautuksin "ilmeisesti" ja "todennäköisesti". Maarekisterin mukaan Valkama oli aikoinaan Messukylän kylän Säälän talon tila.Reino Seppäsen mainitsema "venäläisen varuskunnan upseerikerho" lienee pelkkää huhupuhetta – ainakaan tällaisesta ei ole minkäänlaisia viitteitä Tampereen venäläissotilaita käsittelevissä lähteissä. Lauri Jalkasen kirja Tsaarin kenraalin saappaanjäljissä nimenomaisesti mainitsee, ettei Tampereella ollut "Europeiskajan kaltaista kallista houkutinta". Pietarissa "[e]tenkin everstit ja heitä korkeammat upseerit elivät puolet elämästään upseerikerhoilla ja…
Vastaan Kouvolan pääkirjaston tilanteesta. Emme valitettavasti osta kyseista sarjaa, koska kirjastossamme on jo suomalaiset klassikot melko kattavasti. Teidän kannattaisi kysellä antikvariaateista ja kirpputoreilta. Koulujen alettua voisi ehkä kysellä myös kouluilta, olisiko heillä käyttöä tällaisille kirjoille. Muistuttaisin myös Kouvolan pääkirjaston Ex libris -kahvilassa olevasta kirjojen vaihtokaapista, jonne voi tuoda tarpeettomat kirjat ja voi ottaa kaapista jotain mukaan.
Fono.fi-äänitetietokannan kautta löytyi muutama arkkitehtikappale. Fono.fi on kirjastokäyttöön muokattu versio Yleisradion äänilevystön Fono-tietokannasta. Se on vapaasti käytettävissä ja löytyy täältä:
http://www.fono.fi/
Nämä löytyivät:
- God save the architects (False start city / Ultrasport, 2006)
- Rakennustyömaalla vilisee (Sankarihommia / Loiskis, 2003)
- So long, Frank Lloyd Wright (aiheena samanniminen arkkitehti, Old friends / Simon & Garfunkel, 1997)
Alan Parsons Projectilla on kokonainen albumi Antonio Gaudin elämäntyön inspiroimaa musiikkia (Gaudi, 1987).
Muita aiheeseen liittyviä vaikkapa David Bowien Thru these architects eyes ja ehkä Ismo Alangon Laatikoita.
Mahtaisiko Arkkitehtiliitolla olla lisätietoa?
http://www.…
Kuolleen henkilön ja kuolinpesän veloista säädellään perintökaaren 21 luvussa. Perintökaari löytyy ajantasaisena Finlex –tietopankista seuraavasta linkistä: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040
Perintökaaren 21 luvussa todetaan, että jos vainajalla on velkoja, velkojen maksuun käytetään vainajan omaisuus. Ennen velkojen maksua kuolinpesän varoista maksetaan pesänselvitysvelat. Pesänselvitysvelkoja ovat perintökaaren 18 luvun 5 §:n mukaan esim. kohtuulliset hautaus- ja perunkirjoituskustannukset.
Eduskunnan kirjastossa on runsaasti perintöoikeudellista kirjallisuutta. Voimme suositella esimerkiksi Aulis Aarnion ja Urpo Kankaan kirjoittamia "Suomen jäämistöoikeus 1 : perintöoikeus" vuodelta 2009 ja "Perhevarallisuusoikeus"…
Kuvamiksaaja työskentelee television suorissa monikameratuotannoissa. Max Juntusen Elävän kuvan sanaston (Edita 1997) mukaan "ohjaamossa on kuvasekoitin (miksauspöytä) ja kutakin kameraa sekä ulos lähtevää kuvaa vastaava monitori. Kuvansekoittaja [miksaaja] kytkee uloslähtevän kuvan ohjaajan ohjeiden mukaan".
Opinnäytettäsi varten sinun kannattaa tutustua kuvamiksaukseen liittyvään kirjallisuuteen mahdollisimman
monialaisesti. Englanninkielinen termi on vision mixer.
1. televisiotekniikasta esim.
Bermingham, Alan ... [et al.]
The video studio
Oxford : Focal Press, cop. 1994
Korvenoja, Pekka
TV-kameratyön perusteet
Helsinki : Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia, 2004.
Ward, Peter
TV technical operations : an introduction.
Oxford : Focal…
Nimellä "string cheese" tarkoitetaan Wikipedian englanninkielisen artikkelin mukaan juustoa, joka on erikoisella valmistustekniikalla saatu nauhamaiseksi. Esimerkiksi Slovakiassa tällaisen juuston nimi on korbáčik. Suomen markkinoilla en itse ainakaan ole tällaista nähnyt, mutta ehkä jollain erikoistuneella juustokaupalla tätäkin on. Prismoista ja Citymarketeista on turha etsiä.
Heikki Poroila
Kyseessä voisi olla Louis Sacharin klassikko Paahde. Siinä leirin pojat joutuvat kaivamaan päivästä toiseen suuria kuoppia kuumassa leirissä. Päähenkilön nimi on Stanley Yelnats, joka joutuu leirille syyttömänä, koska hänen luullaan varastaneen lenkkitossut. Kirjassa käsitellään myös Yelnatsin suvun historiaa. Leiriä tosin eivät ympäröi skorpionit, vaan keltatäpläliskot, jotka ovat myös hengenvaarallisia.
Asiaa on tutkittu, ja oravien ruokajemmoilla on paljon vaikutusta metsän uudistumiseen. Erityisesti tämä koskee harmaaoravaa (Sciurus carolinensis), joka esiintyy etelämpänä Euroopassa.
Lisätietoa:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Orava
Interactive Centre for Scientific Research about Squirrels (ICSRS): https://i-csrs.com/squirrels-and-forest-regeneration
Vastaaminen edellyttäisi patentti- ja mahdollisesti myös konkurssioikeuden tuntemusta, joten tätä kannattaa kysyä Patentti ja rekisterihallituksen asiakaspalvelusta. Yhteystiedot täältä: https://www.prh.fi/fi/prh_yhteystiedot/asiakaspalvelu.html
Patentit, usein kysyttyä: https://www.prh.fi/fi/patentit/useinkysyttya.html
Verkosta löytyy myös ainakin yksi aiheesta laadittu opinnäytetyö (rajoitetut käyttöoikeudet): Patenttien erityisasema konkurssimenettelyssä: https://helda.helsinki.fi/items/f9350755-d898-4c75-b425-db44bc96abec
Väinö Kalima -nimisestä taiteilijasta ei toistaiseksi ole löytynyt mitään tietoja, mutta Veli Valdemar Kalima syntyi 26.5.1894 ja kuoli 22.8.1968. Matti Vuolanteen Suomalaisen kuvaamataiteen lähdehakemiston mukaan Kemin taidemuseossa on hänen työnsä/töitään. Synnyin- tai asuinpaikasta ei ollut mainintoja. Muissa taiteilijamatrikkeleissa ja -hakemistoissa ei tunnettu V. Kalimaa. Taidepörssi-kirjoissa sensijaan on listattu Veli Kaliman huutokaupoissa myytyjä öljymaalauksia, joiden aiheina usein näyttävät olleen kukat.
Kysymyksessä on ilmeisesti kirja nimeltä Märta Baerin tarina:
Märta Baerin tarina/[toim. Timo Elo.].- [Hki] : Terveyden maailma, 1986 (Forssa: Forssan kirjap.). ISBN 951-99748-8-1.
Kirjan saa kaukolainaksi esim. Porin kaupunginkirjastosta.
Hei!
Ensimmäiseen kysymykseen löysin seuraavat kirjat Hämeenlinnan seudun kirjastoista: Vuorela, Toivo: Suomalainen kansankulttuuri, 1975; Raitasalo, Pirkko: "Katsel ain minnuu" : kirkonpenkiltä tanssilattialle : nuorison tutustuminen ja seurustelu Muolaassa Karjalan kannaksella 1910-luvulta vuoteen 1939, 2004; Salminen, Pauliina: Miehittäjän morsiamet : rakkautta ja petoksia jatkosodan Itä-Karjalassa, 2013.
Toiseen kysymykseen: Aikasalo, Päivi: Seuratkaamme järkevää ja terveellistä muotia : naisten pukeutumisihanteet ja vaatevalinnat 1920-luvulta 1960-luvun lopulle, 2000; Kopisto, Sirkka: Moderni chic nainen : muodin vuosikymmenet 1920-1960, 1997; Countryman, Ruth S.: Women`s wear of 1930`s with complete patterns, 1999; Peacock, John:…
