Tässä kirjavinkkejä.
Sarjoja:
Follett, Ken: Vuosisata-trilogia (Kun suuret sortuvat, Maailman talvi, Ikuisuuden ääri)
- laaja sukutarina seuraa yhdysvaltalaisen, saksalaisen, neuvostoliittolaisen, englantilaisen ja walesilaisen perheen kohtaloita Euroopan mullistusten keskellä
Guillou, Jan: Suuri vuosisata -sarja (Sillanrakentajat, Keikari, Punaisen ja mustan välissä, Sokea piste, Sininen tähti, Made in America, 1968, Tapetut unelmat, Toinen kuolemansynti, Tarinan loppu)
- Euroopan 1900-luvun vaiheita Lauritzenin suvun kautta kerrottuna
Lemaitre, Pierre: Näkemiin taivaassa, Tulen varjot, Tuhon lapset
- kolmen itsenäisen romaanin muodostama sarja sijoittuu Ranskaan maailmansotien väliseen aikaan
Yksittäisiä teoksia:
De Céspedes,…
Vantaan kaupunginkirjastoon ostetaan liikunta- ja harrastevideiota seuraavista paikoista: Kirjasto-media, Parainen, puh. 02/4589633; DHE-castle, Helsinki, 09/4761616; Home Entertainment Promotions, edustaja Tom Lagerström, 040/9001156; Urheiluliittojen keskus(SLU), myös myymälä, 09/34812266.
Koska kyseisen videon ilmestymisvuodesta on noin pitkä aika, ei ole enää käytettävissä tietoa, mistä kyseiset videot on kirjastoon on hankittu. Nykyisin useimmat golfvideot ainakin Vantaalle hankitaan Kirjasto-mediasta. Suomen golfliitosta voisi myös tiedustella p.09/34812244. Myös Stockmann myy urheiluvideoita.
Ilmaisu "vikatiketti" ei näyttäisi olevan virallinen atk-termi. Se ei esiinny ATK-sanakirjassa (2003). Verkkohaku antaa tuloksen, josta voi päätellä että ilmausta "vikatiketti" käytetään Helsingin kaupunginkirjaston Tietotekniikkayksikössä ja Ammattikorkeakoulujen kirjastoyhteistyökonsortion http://www.amkit.fi -verkkosivustolla.
Vastaavaa ruotsinkielistä ilmaisua tuskin käytetään. Help-desk -toimintojen yhteydessä sen sijaan termi "felanmälan" on hyvin tavallinen. Vikaa ilmoitettaessa voi myös antaa "felbeskrivning", jossa kuvaillaan vikaa tarkemmin.
Sinuhe Egyptiläisestä löytyy paljon kirjoituksia ja analyyseja. Hyvä Waltari-tutkija on Ritva Haavikko, joka on kirjoittanut runsaasti Mika Waltarista ja hänen kirjoistaan. Teoksessa Historiallisen romaanin teoriaa ja käytäntöä Georg Lukácsista Umberto Ecoon (toim. Markku Ihonen ja Liisa Saariluoma, 1986) on myös Ritva Haavikon artikkeli: Sinuhe Egyptiläinen Mika Waltarin historiallisten romaanien perustyyppinä. Artikkeli on kyllä pitempi kuin 1 tai 2 sivua, mutta mielenkiintoinen. Artikkelin lopussa on lähdeluettelo, jonka avulla voi löytää lisää mielenkiintoisia kirjoituksia Sinuhesta.
Internetissä osoitteessa http://www.koulukanava.fi/aidinkieli/kirjallisuus/sinuhe/index.htm on Sinuhesta kertovat hyvät ja ytimekkäät verkkosivut.
Voisiko kyseessä olla ranskalaisen Albert Barillén ohjaama animaatiosarja Olipa kerran ihminen? Lisätietoa sarjasta löytyy Wikipediasta: https://fi.wikipedia.org/wiki/Olipa_kerran_ihminen
Kirjastosta löytyy dvd-versio, saatavuustiedot https://satakirjastot.finna.fi/
Kysyttyjä teoksia tuskin löytyy yleisistä kirjastoista. Liitän vastaukseen PDF:nä tuon C28.
Tässä lisäksi URL-osoite, josta voi ladata noita kysyttyjä itse lisää http://m.wdfxw.net/doc74157868.htm
Lainat voi palauttaa mihin tahansa toimipisteeseen, täällä on tietoa palauttamisesta, https://vaasankirjasto.finna.fi/Content/asioi-kirjastossa#Palauttaminen
Kirjastoautossa asioimisesta on ohjeita auton sivulla, https://vaasankirjasto.finna.fi/OrganisationInfo/Home#86141. Lainat voi palauttaa palautuslaatikkoon jonottamatta autoon, jos ei ole aikeissa lainata.
Voisikohan kyseessä olla elokuva Talo järven rannalla vuodelta 2006? Alejandro Agrestin ohjaaman elokuvan pääosia näyttelevät Keanu Reeves ja Sandra Bullock. Elokuvassa posti on tärkeässä roolissa ja kirjeet kulkevat ajasta toiseen.
Lisää romanttisia elokuvia, joihin liittyy aikamatkustamista voi tutkia IMDb:n sivulla: https://www.imdb.com/list/ls053446125/
Kappale on nimeltään "Rakasta mua juuri näin". Sen on säveltänyt ja sanoittanut Raul Reiman. Laulu alkaa: "Rakasta mua juuri näin ole tänään sylissäin". Kertosäkeessä lauletaan: "Ja pidä hyvänä mua että jää se muisto joka tekee kipeää".
Laulun ovat levyttäneet Kai Tapani, Juhamatti, Ville Leinonen, T. T. Purontaka ja Jouko Seppänen.
Lähde:
Kansalliskirjaston hakupalvelu:
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Tampereen suomalaisen yhteiskoulun vuosikertomus 1911–12 osaa kertoa, että tänä lukuvuonna koulua kävi kaksi Ahoniuksen poikaa: Ejwind neljättä ja Rainer viidettä luokkaa. Rainer tuplasi V luokan, joten 1912–13 pojat olivat samalla luokalla. Veljensä lailla Ejwind jäi luokalleen viidennellä, eli lukuvuoden 1913–14 Ahoniuksen pojat olivat taas eri luokka-asteilla vuoden ikäeronsa mukaisesti: Eywind toistamiseen viidennellä ja Rainer kuudennella. Rainer jätti Tampereen yhteiskoulun VI luokan jälkeen, joten syyslukukaudella 1914 karsserirangaistuksen saanut asemapäällikkö Ahoniuksen poika on ollut Ejwind. Ejwind erosi koulusta kevätlukukaudella 1915.1911–12 Ejwindin kanssa samalla luokalla olivat myös Väinö Ahomaa sekä Aarni ja Siviä Ajo.…
Tästä ei löydy tyhjentävää tietoa, mutta näin ainakin kullan värisiä kaupoissa ennen viime joulua. Näköjään Amazonissa on tai on ollut myynnissä Nestlellä tummanvihreä, Milkalla lilanvärinen ja Lindtillä vihreä, ja jalkapallofaneille löytyy myös suklaapukkeja, esim. Schalken kannattajille sininen ja Borussia Dortmundin kannattajille keltainen.
Helvi Juvosen runo "Kuningas Kultatakki" julkaistiin ensimmäisen kerran samannimisessä kokoelmassa vuonna 1950. Runo löytyy myös esimerkiksi Helvi Juvosen runojen kokoelmista "Kootut runot" (WSOY) ja "Aukea ei koskaan metsään ovi: kootut" (WSOY, 2009) sekä useista antologioista.
Runo "Kuningas Kultatakki" alkaa näillä riveillä:
"Kaikki kaupungin kadut eivät meitä auta.
Kaikki puistot ja kirkot eivät meitä auta.
Me kuljemme kysymystä kantaen,
me elämme siinä, se elää meissä:
Onko tämä totta ja kannattaako."
Saat runon kokonaisuudessaan sähköpostiisi.
Lähteet:
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/welcome
Juvonen, Helvi: Aukea ei koskaa metsään ovi: kootut. Toim. Mirkka Rekola ja Liisa Enwald (WSOY, 2009)
Luettelo eduskunnan puhemiehistä löytyy Wikipediasta https://fi.wikipedia.org/wiki/Eduskunnan_puhemies
Aikavälillä 1960 - 1987 eduskunnan puhemiehinä olivat K.-A. Fagerholm, Rafael Paasio, Johannes Virolainen, V.-J. Sukselainen, Rafael Paasio, V.-J. Sukselainen uudestaan, Veikko Helle ja Ahti Pekkala.
Tietokirja hirviöistä on Erich Ballingerin Hirviötieto vuodelta 1993.
Siinä esitellään erilaisia hirviöitä aakkosjärjestyksessä ja I-kirjaimen kohdalla on ihmissyöjäjättiläinen ja kuvailemasi hurja kuva.
Valitettavasti toiseen kysymykseesi lasten kauhukirjasta en ole vielä löytänyt kirjaa.
Suomenkielistä tai kansainvälistä ns. virallista nimeä en löytänyt tälle tanskalaisen kuvanveistäjän hienolle veistokselle. Alkuperäinen tanskankielinen nimi lienee Vandmoderen (FAA, 2019; Wikipedia), joka tarkoittaa veden äitiä. Englanninkielinen nimi on siis suora käännös. Fyns Amts Avis -lehden jutussa vuodelta 2019 kerrotaan, miten "Vandmoderen palaa kotiin" eli Svendborgin museoon oltuaan lainassa vuodesta 1986 lähtien New Carlsberg Glyptotekillä.
Kai Nielsen. Wikipedia. https://en.wikipedia.org/wiki/Kai_Nielsen_(sculptor). (Viitattu 14.10.2021)
Vandmoderen er vendt hjem. Fyns Amts Avis FAA. 18.10.2019. https://faa.dk/artikel/vandmoderen-er-vendt-hjem. (Viitattu 14.10.2021)
Ruokaviraston mukaan Suomessa ei ole todettu pernaruttotapauksia ihmisillä vuosikymmeniin. Vuonna 2008 on todettu pernarutto naudalla.
Lähteet
Ruokavirasto: Pernarutto (anthrax) - Ruokavirasto
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Pernarutto - THL
Kaivattu kirja lienee Rakkauden tähden (Mourir d'aimer), jonka on kirjoittanut Pierre Duchesne. Ranskankielinen alkuteos ilmestyi vuonna 1971, Leena Jokisen suomennos 1972.
Rakkauden tähden on tositapahtumiin pohjautuva romaani 17-vuotiaan Gérard Leguen ja hänen 32-vuotiaan opettajansa Danièle Guènotin kielletystä rakkaudesta. Gérard suljetaan mielisairaalaan, Danièle joutuu vankilaan, jossa hän tekee itsemurhan.
RAKKAUDEN TÄHDEN | Helmet-kirjastot | Finna.fi
Ruotsinkielisen Wikipedian mukaan Franzén on ruotsalainen sukunimi. Sukututkimussivusto Forebearsin mukaan nimenomaan tässä muodossa, akuutti eli oikealle kallistuva vinoviiva e-kirjaimen päällä, se on yleisin Ruotsissa. Suomi, Norja ja Tanska seuraavat perässä. Muissa maissa sitä esiintyy satunnaisesti. Ilman aksenttimerkkiä sukunimi Franzen on yleisin Saksassa, Yhdysvalloissa ja Brasiliassa. Euroopassa ja muissa maanosissa sitä esiintyy vaihtelevasti. Voisi päätellä, että nimi on kulkeutunut ruotsalaisten siirtolaisten mukana ja kirjoitusasu on muuttunut ajan myötä. Esimerkiksi Suomessakin paljon luettu amerikkalainen kirjailija Jonathan Franzen on ruotsalaista maahanmuuttajasukua. Nimestä on runsaasti erilaisia muunnelmia (Frantzen,…
Suomennettu espanjalainen kaunokirjallisuus paljolti joko kertoo Espanjan sisällissodasta 1930-luvulla (1936–1939) tai sen seurauksista, tai on jännityskirjallisuutta. En löytänyt varsinaisesti maatyöläisiä kuvaavia kaunokirjoja, vaikkakin ainakin Eduardo Mendozan Tulvan vuosi (suom. 1999) sijoittuu pieneen Espanjan maaseudun kylään jälkitunnelmiin. Kyseessä on rakkausromaani. Nykyisempää Espanjan maataloutta ja siinä tapahtuvaa riistoa käsittelee Ville Tietäväisen kotimainen sarjakuva, tai sarjakuvaromaani, Näkymättömät kädet (2011). Se kertoo paperittoman marokkolaisen Rashidan tarinan hänen matkatessaan Espanjaan saadakseen maatöiden kautta siellä paremman elämän, mutta todellisuus osoittautuu varsin toisenlaiseksi. Tietäväinen…
