Väkivaltaviihdettä ja sen vaikutuksia on tutkittu vuosien varrella valtavan paljon. Suosittelisin tekemään hakuja Google scholar -hakupalvelussa (scholar.google.com). Hakusanoiksi voi laittaa esimerkiksi mediaväkivalta tai mediaväkivalta AND lapset. Englanninkielisiä tutkimuksia löytyy vielä paljon enemmän ja niitä voi hakea esimerkiksi haulla media violence on children.
Selkeän yleisesityksen aiheesta voi myös lukea Kansallisen audiovisuaalisen instituutin sivuilta: https://kavi.fi/ikarajat/yleistieto/symbolit/vakivalta/. (Luettu13.2.2023)
Vanamo-kirjastoista löytyy aiheeseen liittyen ainakin pari kirjaa, joskaan teokset eivät ole ihan uusia:
Bacon, Henry. Väkivallan lumo: elokuvaväkivallan kauheus ja…
Informointiasiakirjoilla tarkoitetaan rekisteriselostetta tai rekisterin tietosuojaselostetta, jonka tulee olla rekisteröityjen eli käyttäjien saatavilla. Kulun- ja kameravalvonta muodostavat tietosuojalaissa (1050/2018) määritellyn henkilörekisterin. Tietosuojalaki on luettavissa kokonaisuudessaan Finlexissä.
Kulun- ja kameravalvonta tallentavat omatoimikirjaston käyttäjistä kuvat sisäänkirjautuessa, kirjastokortin numeron sekä ajan, jolloin sisäänkirjautuminen tapahtuu. Rekisterit ovat kaupunkikohtaisia ja tietosuojaselosteet ovat nähtävillä kunkin kaupungin verkkosivuilla, Espoon kaupunginkirjaston omatoimikirjastojen tietosuojaseloste löytyy täältä.
Voit tarjota runoja ja kuvia kustantajalle kustannettavaksi. Kirjastot.fi-sivulta löytyy suomalaisten kustantajien luettelo linkkeineen:
http://www.kirjastot.fi/kirjallisuus/kustantajat
Voit myös kustantaa kirjan itse. Alla pari linkkiä, joissa neuvotaan, kuinka toimia:
https://paltta.wordpress.com/category/kuinka-julkaista-omakustanne/
http://blog.typeandtell.com/fi/omakustanne-vaihtoehtona/#.WNiwZk00O70
Omakustannetta tai pienkustantajan kirjaa voi mainostaa kirjastot.fi-sivulla:
http://www.kirjastot.fi/forum/404
Fazer ja Love ovat julkaisseet yhteistyössä kappaleesta nuotin nimellä Minä kaipaan Espalle takaisin (tieto löytyi hakuteoksesta Suomessa kustannetut sävelteokset). Kannattaisi kysyä suoraan julkaisijalta löytyisikö heiltä tietoja siitä, millä nuottikokoelmalla kappale on. Käytössämme olevista tietokannoista ei mainintoja löytynyt. Pasilan hyllyssä olevista Chydeniuksen nuottikokoelmista ei ollut apua myöskään. Lähetän kysymyksen edelleen tietopalvelulistalle!
Filosofian maisteri Mikko Mäkelä (s.1910) valittiin Tampereen kirjaston johtajaksi vuonna 1942. Hänen ansioistaan kirjastosta tuli kaupungin kulttuurityön keskus. Tunnetuksi tulivat vuonna 1946 aloitetut kirjauutuuksien maanantaiesittelyt kirjastossa. Näiden maanantaiesittelyiden ympärille muodostui tamperelaisista kirjailijoista koostunut ns. Mäkelän piiri.
http://www.uta.fi/koskivoimaa/kulttuuri/1940-60/makelanp.htm
Lisätietoja saat Yrjö Varpion teoksessa Mäkelän piiri : tutkimus tamperelaisesta kirjailijapiiristä [1946-1954] ja sen tuotannosta. WSOY 1975
Suomen kirjastoseuran tutkimus- ja palkintorahastosta jaetaan vuosittain Mikko Mäkelä –palkinto, jonka voi saada tunnustuksena kirjastoalalla tehdystä pitkäaikaisesta tai ansiokkaasta…
Löysin kuvan synagogasta Finna haulla.
Finnan tietojen mukaan huvila ja synagoga sijaitsivat osoitteessa Siltasaarenkatu 3-5. https://finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:km002yci
Siellä sijaitsi Helsingin ensimmäinen synagoga 30 vuotta kunnes nykyinen valmistui 1906 Malminkadulle Kamppiin. http://www.jchelsinki.fi/fi/helsingin_synagoga
https://www.kyppi.fi/palveluikkuna/raportti/read/asp/hae_liite.aspx?id=127197&ttyyppi=pdf&kansio_id=78
Ennen synagoogana toimimistaan huvila saattoi olla käsityöläisten kapakka. https://blogs.helsinki.fi/envirohist/helsinki-etusivu/tikkanen_1999/
Blogissa kerrotaan: "Siltasaaressa oli myös useita ravintoloita ja kapakoita. Kuuluisin kapakoista oli varmaan Ison Hiirisaaren…
Kansantalouden tasolla tällaista tietoa ei ole laskettu. Suhteuttamalla kunkin ryhmän työtunnit koko talouden tasoon voitaisiin tästä saada ainakin jonkinlainen karkea arvio. Työtuntien määrän laskelmaa ei löytynyt, mutta Seura-lehti on julkaissut palkattoman työn tekijöiden määrää käsittelevän artikkelin: Hätkähdyttävä tulos: Lähes 500 000 suomalaista tekee ilmaista työtä (19.7.2028).
Vastaani ei tullut suomennosta E-ZPassille tai EZ Tagille. Suomenkielisissä yhteyksissä voidaan puhua esimerkiksi yleisesti E-ZPass-järjestelmästä tai täsmällisemmin E-ZPass-tietullilähettimestä. Myös suurpiirteistä "tietullilaitetta" näkee käytettävän, kuten myös "lähetintä tietullipisteiden läpi kulkemista varten". Siinä määrin kirjavalta terminologia näyttää, etten rohkenisi näistä mitään vaihtoehtoa julistaa vakiintuneeksi tai yleisesti hyväksytyksi. Laki- ja muissa virallisluonteisissa yhteyksissä käytetään tavallisimmin tämäntyyppisistä sovelluksista yleisluontoista termiä "sähköiset tietullijärjestelmät".
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI (EU) 2019/ 520, - annettu 19 päivänä maaliskuuta 2019, - sähköisten…
Kirjapaino ja kustantaja Oy Taidekorttikeskus Ab toimi vuosina 1941-52. Se oli erikoistunut postikortteihin, paperinukkearkkeihin ja satukirjoihin. Yhtiö johtajana oli alunperin saksalainen graafikko ja valokuvaaja Hans Brückner. Hän piirsi osan yhtiön kustantamista postikorteista. Sota-aikana Taidekorttikeskuksen graafikkona toimi myös Tove Jansson. Erityisesti Janssonin piirtämät postikortit ovat nykyään haluttuja keräilyharvinaisuuksia.
Lähteitä:
https://www.porssitieto.fi/kirjoitus/saksalaisyhtiot2.html
https://fi.wikipedia.org/wiki/Hans_Br%C3%BCckner
Wäinö Solan sanat Jean Sibeliuksen lauluun Siltavahti (1928) löytyvät esimerkiksi nuottijulkaisusta Jean Sibelius: Mieskuorolaulut a cappella (toim. Uolevi Lassander, YL 2000)
Sanat löytyvät myös Kansallisarkiston digitoimasta Suomen viesti –lehden numerosta 3/1928 (s. 5).
https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbibliografia
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1511052__Ssiltavahti%20sola__Orightresult__U__X1?lang=fin&suite=cobalt
https://www.musiikkikirjastot.fi/app/uploads/2019/12/Sibelius.pdf
Verbillä "solmia" on kaksi merkitystä. Se voi tarkoittaa kirjaimellisesti solmun tekoa: yhdistää langan tms. päät t. erillisiä lankoja tms. panemalla ne keskenään solmuun; tehdä lankaan tms. solmu(ja). Solmia yhteen kaksi köyttä. Solmia kengännauhat. Solmion solmiminen.
Toisaalta sillä voidaan tarkoittaa: sopimuksen, liiton tms. tekemisestä, lopullisesta päättämisestä, ystävyys-, kauppa- tm. suhteiden aikaansaamisesta, alullepanosta. Solmia rauha(nsopimus). Solmia salaliitto. Solmia kauppa-, diplomaattisuhteet jhk maahan, jnk maan kanssa. Avioliiton solmiminen. Solmia uusia tuttavuuksia.
Kielitoimiston sanakirja …
Kielitoimiston sanakirja määrittelee termin leikilliseksi sanaksi kuvailemaan johtoporrasta tai johtajia. Linkki sanakirjaan
Sana on tullut tunnetuksi 1970 perustetun lentopalloseuran nimenä. Seuran perustajajäseniin kuuluin myös presidentti Mauno Koivisto. Linkki SST info 18.8.2021
Sana on kuitenkin tunnettu jo 1960-luvulla. Sikariporras on ollut silloin jalkapalloseura Helsingin Ponnistuksen johtokunnan nimityksenä. Linkki seuran historiikkiin
Luultavasti sana on levinnyt yleiseen tietoisuuteen jostain pilapiirroksesta tai kaskusta. Olisikohan kyseessä jokin Kari Suomalaisen pilapiirros?
Etymologisen sanakirja kertoo sanasta porras:"porras (Ljungo 1601; yl.) ’Steg; Stufe; (Pl.) Treppe’, johd. porrastaa…
Tekniikan ja kaupan sanakirjoista voisi löytyä em. sanastoa esim. Jyrki Talvitien Englanti-suomi: tekniikan ja kaupan sanakirja, 2000 (1311 sivua).
Lisäksi on olemassa:
- Laurila Juha, Hattari Anneli: Paperi- ja kartonkisanakirja, monikielinen sanakirja (termit englanniksi, suomeksi, ruotsiksi, saksaksi, ranskaksi, espanjaksi), 1986 (839 sivua)
-Sellu-, paperi- ja puunjalostussanakirja: englanti-suomi-englanti, 1988 (382 sivua)
Kirjojen saatavuuden Oulusta voit katsoa Oulun kaupunginkirjaston tietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/ tai Oulun yliopiston kirjastosta http://oula.csc.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?DB=local&PAGE=First .
Ainoa suomennos John Keatsin runosta The Human Seasons (Ihmisen vuodenajat) sisältyy teokseen Lasten runojen aarteet (The children's treasury of verse, suomenkielisen teoksen toimittanut ja suomentanut Leena Mäkijärvi, Satukustannus, 2000). Runo on teoksen sivulla 73.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
https://finna.fi/
https://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/?func=find-b-0&con_lng=fin&local…
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi
Jussi on saatu ruotsalaisperäisestä Jussesta, joka on taas nimen Johannes kutsumamuoto. Nimeä Johannes on Suomessa käytetty jo keskiajalla. Nimen merkitystä on kysytty aikaisemminkin tästä palvelusta. Vastaus on arkistossa
http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=734c1112-8… .
Hei,
Hyvä kysymys. Käytäntö vaihtelee varmasti jonkin verran eri kirjastoissa. Pienissä kirjastoissa valinnan tekee useimmiten kirjastonjohtaja, mutta monesti valintaa on jaettu eri osaamisalueiden mukaan. Suuremmissa kirjastoissa on siirrytty enemmän keskitettyyyn hankintaan, jossa valinnat tehdään - kuten termi kertoo - keskitetysti isommassa yksikössä. Näissä tapauksissa aineisto yleensä kelluu, eli siirtyy kirjastosta toiseen pitkälti tarpeen mukaan. Osa hankintatoiveista tulee asiakkailta. Näitä toteutetaan sen mukaan miten aineistoa on saatavilla, soveltuuko se kirjastoon ja onko sillä riittävästi kysyntää.
Suurten kustantajien mainonta tottakai vaikuttaa, koska paljon mainostettuja kirjoja myös kysytään eniten kirjastosta.…
Valaiden kehityshistoria on yksi evoluution mielenkiintoisimmista. Nykytietämyksen mukaan valaat ovat todellakin kehittyneet maalla eläneistä sorkkaeläimistä. Lähin valaiden elossa oleva sukulainen on virtahepo. Tämä yhteys ei kuitenkaan tee valaista sorkkaeläimiä, vaan valaat kuuluvat valaiden (cetacea) lahkoon.
Jerry A. Coyne, Miksi evoluutio on totta (Vastapaino, 2011)
https://www.cell.com/current-biology/fulltext/S0960-9822(19)30220-9
https://areena.yle.fi/1-50266377
Sieppi on todennäköisesti tullut särjensukuista kalaa merkitsevästä seipi-sanasta, josta on Taivalkoskella käytetty muotoa sieppi. Toinen selitys on, että sieppi olisi tullut ruotsinlapin sanoista tjiehpe (kaula) tai tjáppis (musta).
Lähde:
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet (2000)
