Ikävä kyllä tulevia poistokirjoja ei voi varata etukäteen. Etukäteisvarausten tekeminen poistokirjoista olisi liian työlästä ja vaatisi erillisen varausjärjestelmän tai rekisterin rakentamista. Poistokirjoja laitetaan poistokärryihin sitä mukaan kun poistoja tehdään.
Suomen alueella jaettiin 1500- ja 1600-luvuilla läänityksinä kreivi- ja vapaaherrakuntia
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_kreivi-_ja_vapaaherrakunnat
Wikipedia mainitsee lähdeteoksissaan Mauno Jokipiin kirjoittaman kaksiosaisen Suomen kreivi- ja vapaaherrakunnat -teoksen. Nämä helmet-kirjastojenkin kokoelmiin kuuluvat teokset sisältävät myös karttoja.
Niin ikään helmet-kirjastoista löytyy "läänityslaitos" -hakusanalla Janne Haikarin väitöskirja Isännän, Jumalan ja rehellisten miesten edessä : vallankäyttö ja virkamiesten toimintaympäristöt satakuntalaisissa maaseutuyhteisöissä 1600-luvun jälkipuoliskolla (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2009)
Yrjö Blomstedt: Laamannin- ja kihlakunnantuomarinvirkojen läänittäminen…
Tampereen seurakuntien verkkosivun esittely kuittaa Viinikan kirkon hakaristit "ikivanhoina koristeaiheina". Pentti Lempiäisen kristillistä symboliikkaa esittelevä kirja Kuvien kieli huomauttaakin hakarististä näin: "Suomalais-ugrilaisessa kansanperinteessä se on ollut eri yhteyksissä käytetty koristekuvio." Niin kuin Lempiäinen toteaa, hakaristiä ei usein kristillisessä symboliikassa tapaa. Viinikan kirkossakin niillä on lähinnä ornamentaalinen tehtävä.
Viinikan kirkko - Tampereen seurakuntayhtymä (tampereenseurakunnat.fi)
Valtionrautateiden eläkejärjestelmä tuli voimaan 1880-luvulla. Sitä ennen rautateiden henkilökunta oli jaettu kahteen osaan: ”vakinaista” ja ”väliaikaista” vuosipalkkaa nauttiviin. Vakinaisille suotiin virkamiehistön yleiset eläkeoikeudet, muut saattoivat saada ”eläkerahan muotoista avustusta”. Henkilöstöstä erityisasemassa olivat konduktöörit, ratamestarit, varikonesimiehet ja veturinkuljettajat, jotka pääsivät osallisiksi valtioneläkkeestä. VR:n oman eläkekassan jäsenyys tuli pakolliseksi koko palkkiohenkilökunnalle. Normaalisti eläkkeeseen oikeutti 55 vuoden ikä ja kolmenkymmenen vuoden osakkuus. Eläkkeen suuruus määräytyi palkan suuruuden nojalla siten, että osakkaat jaettiin vuosipalkkansa perusteella kymmeneen ”pensioniluokkaan…
Kyseessä.on EU:n eläintarhadirektiivi (neuvoston direktiivi 1999/ 22/ETY).
Ohessa hallituksen esitys, joka on valaisevampi:
https://finlex.fi/fi/esitykset/he/2002/20020209u
Voisi olla Riesakuoriaisen, Ihrakuoriaisen tai Turkiskuoriaisen toukka, tai jokin perhosentoukka.
Tunnistaminen vaatii ammattilaisen.
Voisit ottaa yhteyttä esim. https://www.luontoakateemi.fi/kysymykset/hyonteiset tai https://play.acast.com/s/luontoilta Voit myös ladata kännykkääsi tunnistus-aplikaation, iNaturalist. https://play.google.com/store/apps/details?id=org.inaturalist.android&hl=fi&gl=US
Kyseessä voisivat olla suomenruotsalaisen Mary Marckin (oikealta nimeltään Kersti Bergroth) kirjat; mm. Yhteiskoululaisia, Eevan luokka, Vähän enemmän Eevasta, Minnan syyslukukausi ja Luokan ikävin tyttö. Kirjat ilmestyivät ruotsiksi vuodesta 1917 lähtien, ja ne suomennettiin nopeasti. Kirjat kertovat yläluokkalaisten nuorten elämästä vuosisadan alkupuoliskon Helsingissä. Nuorilla on paljon huvituksia; rekiretkiä, tanssiaisia ja juhlia, ja tosiaan Fazerin kahvilassakin istuskellaan.
Myös Elsan Soinin tyttöromaani Oli kerran nuori tyttö, joka ilmestyi 1923, sijoittuu 1910-luvun Helsinkiin, ja siinäkin käydään Fazerin kahvilassa.
Kianto kuvailee Rovaniemen-esiintymistään kirjassaan Mies on luotu liikkuvaksi : Iki-Kianto muistelee matkojaan, luvun Kiertävä kirjailija osiossa Kaukana ja korkealla (s. 181–184).
Kissaduettoon, eli alkukielellä Duetto buffo di due gattiin, löytyy tarvitsemasi setsemänsivisesta partituurista Duetto buffo di due gatti = Comic duet for two cats. Se löytyy myös Rovaniemen pääkirjastosta, josta voit varata sen.Alla vielä pari linkkiä joista voit ladata ja tulostaa nuotit sanoineen.https://el-atril.com/partituras/Rossini/due_gatti.pdfhttps://www.nhchoiranddrama.net/uploads/2/0/9/2/20923888/duetto.pdf
Åbo stadsbibliotek har några formulärhandböcker på svenska.
Folke Grauers: Nordsteds formulärbok (Stockholm, 2007)
Rembe Annika: Wahlström & Widstrands formulärhandbok (Stockholm, 1998) och
Forss, Thomas: Handbok I vardagsjuridik (Helsingfors, 1998), som innehåller också formulär
På finska:
Juridiset asiakirjamallit (Helsinki, 2010)
Asiakirjamallit (Helsinki, 2008)
Av dessa rekommenderar jag Juridiset asikirjamallit, men den är bara på finska.
Du kan använda ämnesord som formulärhandböcker, asiakirjaoppaat, asiakirjat, mallit när du söker i nätbiblioteket Vaski http://www.turku.fi/vaski
Mendelssohnin Drei geistliche Lieder, MWVB33. Nro 1, Laß, o Herr, mich Hilfe finden näyttää tekstin osalta tosiaan vähän arvoitukselliselta. Löysin verkosta lähteen, jonka mukaan teksti olisi muunnelma psalmin nro 13 tekstistä. Cambridgen yliopiston professori Charles Bayles Broadley teki siitä englanninkielisen version, joka tunnetaan Mendelssohnin opuksena 96 ( Why, O Lord, delay for ever). On kuitenkin epäselvää, onko näissä vain musiikki yhteinen, sillä teksti Laß, o Herr, mich Hilfe finden ei näyttäisi ainakaan suoraan olevan peräisin psalmista nro 13, jonka saksankielinen teksti alkaa sanoilla Herr, wie lange willst du mein so gar vergessen? Verkon lähteet eivät myöskään liitä mitään näistä kolmesta hengellisestä laulusta juuri…
Barbara Tuchmanin kirja The march of folly : From Troy to Vietnam (1984) löytyy HelMet-kokoelmasta Pasilan kirjavarastosta, mistä sen voi tilata oman kirjaston kautta kaukolainaksi. Kirja löytyy myös Tampereelta ja Kuopion Varastokirjastosta sekä ruotsinkielisenä käännöksenä mm. Porvoosta.
Heikki Poroila
Kassu Halosen kappale Ei rakkaus yötä pelkää sisältyy nuottijulkaisuus Kirka : parhaat (toim. Ari Leskelä, Fazer Musiikki 1994).
Julkaisua ei näytä olevan oman kirjastosi kokoelmissa, mutta voit tilata sen kaukolainaan oman lähikirjastosi kautta.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4334190
Yleisten kirjastojen lainoja ei ole tilastoitu sukupuolittain. Linkki Suomen yleisten kirjastojen tilastoihin.Lainausjärjestelmistä voisi teoriassa saada lajiteltua lainat myös sukupuolen mukaan, mutta se vaatisi oman tutkimuksensa.
Kyllä, molemmissa kirjastoissa LP-levyjä on mahdollista digitoida. Alla lisää tietoa:
http://www.hyvinkaa.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kirjasto/musiikki/vinyylilevyjen-digitointi/
http://www.nurmijarvi.fi/vapaa-aika_ja_kulttuuri/kirjasto-_ja_tietopalvelut/tervetuloa_kirjaston_kayttajaksi%21/kirjaston_palveluja/digitointipalveluja
Täsmällistä tietoa ei löytynyt, mutta muistelen kollegoiden kanssa, että niitä olisi alkanut näkyä 1990-luvulla, ehkä jo vuosikymmenen alkupuolella. Internetistä löytyvien vahvistamattomien tietojen perusteella lötköpötköt olisi keksitty Kanadassa 1980-luvulla.
Tekijänoikeusvapaata ääneen luettua kirjallisuutta löytyy LibriVox-palvelusta usealla kielellä. Ranskankielisiä materiaalia on myös paljon.
HelMet-kirjastojen asiakkailla on pääsy neljään eri äänikirjapalveluun. Yksi näistä on Naxos Spoken Word Library, jossa on jonkin verran ranskankielisiä äänikirjoja.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Kirjat_ja_aanikirjat/Loyda_kirjaston_eaanikirjat(167943)
Eduard Kolmanovskin kappale Za okoshkom svetu malo on Lauri Jauhiaisen suomennoksessa saanut otsikon Maailman valot.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Kuopion korttelimuseon Savolaisherkut ja arjen antimet -verkkonäyttely kertoo, että "ensimmäinen pizzeria ilmestyi Suokadulle 1970-luvun lopulla" Savolaisherkut ja arjen antimet - Kuopionkorttelimuseo.fi
Pizzerian nimeä ei korttelimuseon tekstissä mainita, mutta esimerkiksi keskustelupalstoilla (muistojen baarit ja ravintolat - - Suomi24 Keskustelut) on muisteltu, että Pizzeria N:o 1 olisi avautunut Suokadulle vuonna 1978. Pizzeria N:o 1 on Rabbe Grönblomin 1970-luvun lopulla perustama pizzeriaketju (Rabbe Grönblom – Wikipedia).
Suomen kirjasäätiön tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon jako-ohjeiden kohdassa 4 sanotaan näin:
--
”Kustantajan, joka haluaa asettaa julkaisemansa tietokirjan ehdolle Tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon saajaksi, on toimitettava teos kullekin lautakunnan jäsenelle säätiön ilmoittamaan määräpäivään mennessä. Lähettäjän on lisäksi toimitettava yksi kappale kirjaa säätiön toimistoon sekä maksettava säätiön tilille osallistumismaksu, jonka suuruuden säätiön hallitus päättää vuosittain.
Jos lautakunta nimeää teoksen palkintoehdokkaaksi, teoksen ehdolle asettanut suorittaa säätiölle ehdokasmaksun, jonka suuruuden säätiön hallitus päättää vuosittain.”
--
Suomen kirjasäätiöstä kerrottiin että vuoden 2019 Tietokirjallisuuden Finlandia-…
