Hevosaiheisia lauluja sisältävät esimerkiksi seuraavat cd-levyt:Suomenhevonen : kunnon hevonen (Grigori Star, 2007)Old faithful : songs from the saddle (Jasmine Records, 2007)Pinsiön mieskuoro: Hummani hei! : Suomenhevonen-kantaatti sekä muita hevosaiheisia lauluja (Pinsiön Mieskuoro, [2001])Hevosaiheisia lauluja on myös C-kasetilla Holma, Teuvo: Rahalla saa... ja hevosella pääsee (kustantaja tuntematon, [1980]).Suomalaisen rap-yhtye Horse Attack Sqwadin tuotanto on hevosaiheista, esimerkiksi cd-levy Suuren Yli-Hevosen armosta (Överdog, 2018). Aiheen perusteella lauluja voi etsiä Yleisradion Fono-tietokannasta:http://www.fono.fi/LaajennettuHaku.aspxhttp://www.fono.fi/Aihehaku.aspx?
Pariisin katakombit ovat Suomea maantieteellisesti lähimmät. Katakombeja on Euroopassa myös muun muassa Roomassa, Palermossa, Napolissa, Odessassa ja Maltalla.
Tietoa Pariisin katakombeista ja katakombeista yleensä:
Savolainen: Pariisi (Mondon matkaopas, Image, 2007 ja 2012)
Markiewicz: Matkailijan Pariisi (Otava, 2007)
Castrén & Pietilä-Castrén: Antiikin käsikirja (Otava, 2000)
http://www.catacombes.paris.fr/en/catacombs
https://fi.wikipedia.org/wiki/Katakombi
Tästä ei löydy tyhjentävää tietoa, mutta näin ainakin kullan värisiä kaupoissa ennen viime joulua. Näköjään Amazonissa on tai on ollut myynnissä Nestlellä tummanvihreä, Milkalla lilanvärinen ja Lindtillä vihreä, ja jalkapallofaneille löytyy myös suklaapukkeja, esim. Schalken kannattajille sininen ja Borussia Dortmundin kannattajille keltainen.
Lauri Pohjanpään runo Palokärki julkaistiin ensimmäisen kerran Pohjanpään runokokoelmassa Metsän satuja (1924). Runo sisältyy mm. teoksiin Lauri Pohjanpää: Kaipuu ylitse ajan. Valitut runot 1910 - 1954 (toim. Helena Anhava, WSOY, 1989) ja Eläinrunojen kirja (toim. Satu Koskimies, Kirjayhtymä, 1997).
Saatte runon sähköpostiinne.
Kartan sisällys on Kari Aronpuron runo kokoelmasta Rihmasto : uutta iloista kirjoitusta (Kirjayhtymä, 1989). Se sisältyy myös Vesa Haapalan kokoamaan Aronpuro-valikoimaan Retro 1964-2008 (ntamo, 2010).
Lohikäärme Glaurung esittää Silmarillionissa kahdessa eri kohdassa samankaltaisen tervehdyksen. Kyseiset tervehdykset kuitenkin poikkeavat hieman toisistaan sekä suomennoksessa että alkuperäiskielellä. Ensimmäinen tervehdys on suomennettu seuraavasti: "Terve kohdatessamme, Húrinin poika!" (s. 217) Alkuperäiseskielellä sama tervehdys kuuluu puolestaan: "Hail, son of Húrin. Well met!" (s. 254)Toinen tervehdys on puolestaan suomennettu seuraavasti: "Terve Nienor, Húrinin tytär." (s. 228) Alkuperäiseskielellä sama tervehdys kuuluu: "Hail, Nienor, daughter of Húrin." (s. 267)Suomennetun tervehdyksen "kohdatessamme" näyttää siis perustuvan alkuperäistekstin tervehdyksessä esiintyvään huudahdukseen "Well met!".Lähteet:Tolkien, J. R. R.,…
Kielitoimiston sanakirjan mukaan adjektiivilla raaka on useita eri merkityksiä. Ruoasta puhuttaessa se viittaa kypsyyden puutteeseen, mutta alkoholijuoman kohdalla laimentamattomaan, kun taas raaka ihminen on julma tai säälimätön. Sään yhteydessä raaka tarkoittaa koleaa, jolloin sen vastakohta olisi leuto tai lauha.Kielitoimiston sanakirja: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/raaka?searchMode=all
Kysymäsi teoksen Murto, T. G.: "Lappeen pitäjän historia vuodesta 1784 nykypäiviin" voi varmasti kaukolainata Kuopiosta lähimmän kaupunginkirjaston toimipisteen kautta. Se on saatavana myös Helsingistä Museoviraston kirjastosta ja Opiskelijakirjastosta, jotka kummatkin ovat kaikille käyttäjille avoimia kirjastoja. Lainaus tapahtuu Helka-kirjastokortilla, jonka saa ensimmäisen käynnin yhteydessä esittämällä henkilökorttinsa.
Museoviraston kirjaston kotisivut: http://www.nba.fi/fi/kirjasto
Opiskelijakirjaston kotisivut: http://www.helsinki.fi/opiskelijakirjasto/
Suomen Sukututkimusseuran kirjastossa, joka on myös kaikille avoin kirjasto, on runsaasti historiallista kirjallisuutta ja erityisesti sukututkijan avuksi sopivaa aineistoa:…
Helsingin kaupunginkirjastosta löytyy Asiakirjamalleja-nimisiä kirjoja oikeustieteen luokasta (H:gissä luokka 330.2; muissa kaupunginkirjastoissa 33.03) Voit etsiä kirjoja tietokannasta asiasanalla asiakirjaopaat. Näistä löytyy yleensä hyvät ohjeet ja mallit tärkeimmistä asiakirjoista. Käsikirjastokappaleet löytyvät myös suurimmista kirjastoista.
Tällaisia oppaita ovat esim. Kodin lakitieto II, Asiakirjamalleja, 1999; Saarinen, Pekka: Asiakirjamallisto, 1998 ja Asiakirjamalleja, 1998.
Oulun kaupunginkirjaston sivuilta löytyy hyviä kirjalistoja S2-oppilaiden lukudiplomia varten sekä ala- että yläkouluun: https://www.ouka.fi/oulu/kirjastoreitti/s2-oppilaiden-diplomi.
Myös Pirkanmaan lukudiplomin mukautetuista listoista löytyy sopivaa kirjallisuutta. Alakoulun listat löytyvät täältä: https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/pirkanmaan_lukudiplomi ja yläkoulun täältä: https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/lukudiplomi-nuoret.
THL on tehnyt tällaisia testejä suuremmista jätevesimääristä. Siitä löytyy tietoa osoitteesta https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/jatevesitutkimus. Jutun lopusta löytyy parin sellaisen henkilön yhteystiedot, joilta voisit ehkä tiedustella asiasta tarkemmin.
Yhden taloyhtiön tuloksista tuskin kuitenkaan on viranomaisille yhtään mitään apua, enkä ole varma, liittyisikö moiseen testaamiseen yksityisuudensuojaan liittyviä ongelmia, kun kyseessä olisi kuitenkin melko pieni otos ihmisiä. Jos tuollaiseen aikoisi ryhtyä, kannattaisi etukäteen selvittää asian lainsäädännöllinen puoli juridiselta asiantuntijalta.
Vox Romana oli latinan oppikirjana kouluissa tuohon aikaan. Alkuperäisen Vox Romanan ovat luoneet Päivö Oksala ja Veikko Väänänen, siinä oli otteita roomalaisten kirjailijoiden teksteistä ja lisäksi erillinen sanasto- ja selitykset -kirja,
Vox Romana : excerpta e scriptoribus latinis, https://finna.fi/Record/vaarakirjastot.90995?sid=4079705318
Vox Romana: sanasto ja selitykset, https://finna.fi/Record/helka.995599743506253?sid=4079705318
Selitysvihko osa 1 pitäisi löytyä Heili-kirjastosta, joten sitä tutkimalla voisit tarkistaa, onko kyseessä käyttämäsi kirja. Valitettavasti tuota tekstiosaa ei ole Heili-kirjastossa, joten se pitäisi tilata kaukolainana, mutta ehkä jo selitysosan tutkiminen varmistaa asian…
Kokosimme tällaisen listan kaunokirjallisuutta, mukana on sekä aikuisten että nuorten kirjallisuutta:
Haruki Murakami ja maagisen realismin genreen kuuluvat teokset, esim. Värittömän miehen vaellusvuodet;
China Mieville: Toiset,
Leena Krohn, Maarit Verronen, Pasi Ilmari Jääskeläinen: Harjukaupungin salakäytävät ja Lumikko,
moni Anne Leinosen teos;
Jeff VanderMeer,
John Scalzi: Lock in
Tricia Sullivan: Occupy me,
Suzanne van Rooyen: Scardust ja Obscura burning,
Eileen Favorite: Sankarittaret.
Philip K. Dickin tuotannossa useampiakin. Äkkiseltään tulee mieleen Ubik, Anna kyynelten tulla pyysi poliisi, On aika sijoiltaan, Jumalan kahdeksan sormea, miksei myös Hämärän vartija.
Tremayne: Jääkaksoset
Eowyn Ivey: Lumilapsi
Seita Vuorelan (ent.…
Yrjö Jylhä suomensi kyseisen kohdan John Miltonin runoelmasta Kadotettu paratiisi (1933, Paradise Lost) näin:
Saatanan / sai hämmennyksiin hyveen hohde pyhä / ja tehokas; hän kadotustaan suri, (--).
http://www.gutenberg.org/cache/epub/26/pg26-images.html
Milton, John: Kadotettu paratiisi (1952)
Hei, Valitettavasti kaitafilmien digitointi ei ole mahdollista Vaskikirjastoissa.
Kirjastot.fi mukaan kaitafilmien digitointi on saatavilla näissä kirjastoissa;
Pirkkalan pääkirjasto, PIRKKALA
Kaitafilmin digitointi
Kaitafilmiasemalla voit digitoida 8 mm:n kaitafilmejä sekä editoida niitä halutessasi. Mikäli sinulla on äänifilmiä, voit siirtää vain kuvan, ääni ei tässä järjestelmässä siirry. Ensimmäisellä kerralla on varattava opastusaika. Lisätietoja osoitteesta https://pirkkala-fi.aldone.fi/palvelut/kirjasto/digitointi/
Sellon kirjasto, ESPOO
Kaitafilmin digitointi
Pajan sivulla ovat ohjeet varaamiseen www.helmet.fi/sellonpaja. Varaa riittävän pitkä aika (jopa 10 krt. filmin…
Olisikohan kyseessä tarina Takaisin koulunpenkille? Se ilmestyi Aku Ankka -lehdessä ensimmäisen kerran numerossa 11/1955. Tarina on julkaistu myöhemmin mm. seuraavissa kokoelmissa:
Huiskahäntä ja muita Aku Ankan parhaita (1979)
Mikki ja Hessu olympialaisissa. Huiskahäntä ja muita Aku Ankan parhaita (1988)
Aku Ankka : 1955 (1997)
Hiawyn Oramin Villen yliveto ilta (1994) vastaa hyvin kuvaustasi. Siinä päähenkilö Villen vanhemmat ovat tosiaan lähdössä naamiaisiin, mutta Ville ei haluaisi päästää heitä, koska hän pelkää, etteivät vanhemmat tule takaisin. Ville ei lähde oikeasti seuraamaan vanhempiaan, vaan heille tulee lapsenvahdiksi tyttö, jonka avulla hän pystyy seuraamaan vanhempiaan mielikuvituksen voimin, ja pystyy kuvittelemaan kaikki naamiaisasut. Ville nukahtaa tyytyväisenä. Kirjan loppupuolella on paljon kuvia naamiaisasuisista ihmisistä, ja yhdellä on todellakin ampiaisasu.
Pettua valmistetaan kuivatusta ja hienoksi hakatusta tai jauhetusta männyn nilasta (kaarnan alla oleva osa). Nila kuivatetaan ja hienonnetaan jauhoiksi. Petun lisänä on käytetty mm. sammalta, olkia, jäkälää, herneenvarsia ja suolaheinää. Katovuosina ja pula-aikoina pettua käytettiin leivän valmistukseen joko jauhojen lisänä tai sellaisenaan. Pelkästään petusta tehty leipä on nimeltään silkko. Pettuleivän makua on kuvattu "kitkeräksi ja epämiellyttäväksi" ja sen ravintoarvo on vain noin kolmas- tai neljäsosa tavallisen leivän ravintoarvosta.Lähteet: Emännän tietokirja Kaarina Turtia, Gastronomian sanakirja
Kyseessä voisi olla Barbara Sleigh'n lastenkirja Carbonel, kuninkaallinen kissa (Carbonel - The King of the Cats, suom. Hannu Tolsa,1957). Kirjan jatko-osa on nimeltään Carbonelin kuningaskunta (The kingdom of Carbonel, 1961).https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/carbonel
