Nimi Niklas on friisiläis-saksalainen lyhentymä nimestä Nikolaus. Nimeä on käytetty myös Nikodemuksen puhuttelunimenä.
Kalenteriin nimi on tullut pyhän Nikolauksen mukaan. Hän oli vähäaasialaisen Myran kaupungin arkkipiispa, joka eli 300-luvulla. Pyhä Nikolaus on merenkulkijoiden suojeluspyhimys, hyväntekijä ja auttaja. Hyväntekijä Nikolaus tuo myös jouluna lahjoja monen maan lapsille (esim. Santa Claus). Pyhän Nikolauksen muistopäivä on 6.12., eli sama päivä kuin Niklaksen nimipäivä suomalaisessa nimipäiväkalenterissa.
Nimi Nikolaus tai sen kreikkalainen muoto Nikolaos muodostuu kahdesta kreikankielisestä sanasta: nike (=voitto) ja laos (=kansa).
Tietoa etunimistä ja niiden alkuperästä löytyy esim. seuraavista teoksista:
Lempiäinen,…
”Kylmän kukkia” –laulun on säveltänyt kittiläläinen Leo Siirtola (http://populappi.rovaniemi.fi/artists/view/759) ja sanoittanut hänen vaimonsa Leena Siirtola.
”Kylmän kukkia” –laulun sävel syntyi vuonna 1976 ja sanat muutamaa viikkoa myöhemmin alkuvuodesta 1977. Uusi kansanmusiikki -lehden haastattelussa Leo Siirtola kertoo laulun synnystä näin: ”Kaksi osaa olin tehnyt, mutta tunsin, että kolmaskin siinä pitää olla. Pyörin sängyssä yökaudet, kunnes se lopulta syntyi. Olin niin onnellinen, kun se oli valmis.”
Samassa haastattelussa Leena Siirtolan sanoituksista kerrotaan näin: ”Kun sanoitukset lähtevät sisäisistä mielikuvista, tulee niistä luonnostaan monitulkintaisia. Niiden selittäminen on kuitenkin yleensä keinotekoista. Usein…
Suomen kielen etymologisen sanakirjan mukaan sana leino tarkoittaa surullista ja onnetonta. Sanasta esiintyvät myös muodot leina ja leinas, joiden merkityksiksi mainitaan lisäksi heikko, voimaton, suru ja murhe.
Nimen eri muodot Leina, Leinakka, Leinikka, Leiniä ja Leino kuuluvat maamme vanhimpaan nimistöön. Nimiryhmästä on paljon esimerkkejä keskiajalta lähtien. 1500-luvulla Leinonen oli Savon yleisimpiä sukunimiä. Vuosisatojen kuluessa Leinosten suhteellinen osuus Savossa on vähentynyt heidän muutettuaan mm. Keski-Suomeen, Kainuuseen, Pohjanmaalle ja Pohjois-Karjalaan.
Kaikkiin tämän nimiryhmän eri muotoihin sisältyy myös germaaninen nimiaines Lein ja Leineke.
Lähteet:
Mikkonen: Sukunimet, Otava
Suomen kielen etymologinen sanakirja 2
Mistä sana pudas tulee, ei ole nopeasti selvitetty. Mutta mitä se tarkoittaa, siitä löytyy kirjastaa Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja (1995) pudas: joen sivuhaara, tai syvänne, joen pyörre (lisänä kielitieteen sanakirjan tapaan lyhenne Jusl 1745, PSm, mistä tieto saatu. Jusl tarkoittaa Daniel Jusleniuksen kirjaa vuodelta 1745. PSm Pohjois-Suomi)
Populaarimmasta Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisesta sanakirjasta 2004) sanaa ei löytynyt.
Pentti Lempiäinen kertoo kirjassaan Nimipäivättömien nimipäiväkirja, että satukokoelman Tuhat ja yksi yötä yksi henkilöhahmo oli nimeltään Yasmin. Jasmin-nimi yleistyi 1800-luvun lopulta alkaen. Englannissa nimen suosiota lisäsi 1920-luvulla näytelmä Hassan, jonka sankaritar oli Jasmine. Jasmiini on myös öljypuukasvi, jonka joistakin lajeista tehdään hajuvettä tai teetä.
Jasmiinia pidetään kauneuden, viehkeyden ja rakkauden symbolina. Valkoinen jasmiini kuvaa ystävällistä ja rakastettavaa luonnetta. Kristinuskossa jasmiini tarkoittaa taivaan autuutta. Se on myös yksi Neitsyt Marialle omistetuista kukista.
Norjassa voidaan lain mukaan käyttää ns. välinimeä. Välinimi voi olla yhden tai useamman etunimen ja sukunimen välissä. Välinimenä voidaan käyttää esimerkiksi omaa entistä sukunimeä, jos se on muuttunut avioliiton vuoksi, tai jommankumman vanhemman tai esivanhemman omaa sukunimeä tai välinimeä takenevasti neljältä edeltävältä sukupolvelta.
Termi mellomnavn ’välinimi’ otettiin käyttöön Norjan nimilaissa vuonna 1964. Välinimi on käytössä myös Tanskassa ja Ruotsiss.
Lisää välinimistä voit lukea alla olevasta linkistä.
https://web.archive.org/web/20190626215833/https://www.kielikello.fi/-/…-
Helsingin kaupunginkirjaston käytössä olevat skannerit ovat tasoskannereita. Nämä skannerit soveltuvat huonosti aukeavien kirjojen skannaukseen, eivätkä ne ole automatisoituja.
Kansalliskirjaston Mikkelin konservointikeskuksessa on nähtävästi ainoa automaattiskanneri Suomessa. Automaattiskanneri soveltuu hyväkuntoisten ja vahvapaperisten kirjojen skannaamiseen. Skanneri soveltuu A5–A1-kokoisille kirjoille. Oheisella sivulla kuva skannerista. http://www.digiwiki.fi/fi/index.php?title=Mallity%C3%B6nkulku:_Skannate…
Robottiskanneri, jota on myös esitelty Suomessa. http://www.treventus.com/
http://agricola.utu.fi/ajankohtaista/tapahtumakalenteri/tapahtuma/329/
Suomen Jääkiekkoliitosta vastattiin seuraavasti: Turnauksen ajalta normaali ulkomaan päiväraha. MM-kullasta Jääkiekkoliitto
maksaa kullekin pelaajalle 27 000 euroa, hopeasta 12 000, pronssista 8000 ja
neljännestä sijasta 5000.
Lautamiehelle maksetaan valtion varoista palkkiota sekä päivärahaa
sekä korvausta ansionmenetyksestä yms. Oikeusministeriö vahvistaa
palkkion määrän ja korvausten perusteet.
Oikeusministeriön päätöksen mukaan lautamiehen palkkio on vuonna 2009 istuntopäivältä 65 euroa, yli kuusi tuntia kestävältä istunnolta 90 euroa ja yli yhdeksän tuntia kestävältä istunnolta 115 euroa.
Täytyy heti aluksi varoittaa, että me vastaajat emme ole laintulkinnan ammattilaisia, joten vastaus on laadittu vain maallikkotietämyksen perusteella. Varmempaa tietoa saat laintulkinnan ammattilaisilta.
Jos asiaa tarkastellaan tekijänoikeuslain näkökulmasta, pitää ensiksi tulkita, onko resepti teos eli tarpeeksi omaperäinen tuotos saadakseen lain suojaa. Vallitseva käsitys näyttää olevan, etteivät reseptit yleisesti ottaen ole niin omaperäisiä, että tekijänoikeuslaki suojaisi niitä. Esimerkiksi osoitteista http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Tekijaenoikeus/tekijaenoi… ja http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Tekijaenoikeus/tekijaenoi… löytyvissä tekijänoikeusneuvoston lausunnoissa on katsottu, ettei resepti nauti suojaa…
Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta löytyy artikkeli (Hurtta 2005: Pahiten loukkaantuneet http://www.kotus.fi/?s=894), jossa käsitellään samaa sanaparia. Artikkelin mukaan voit periaatteessa käyttää kumpaa sanaa vaan, mutta jos olet yleensä epävarma vastaavissa sanapareissa esim. pahiten - pahemmin, käytä mieluummin in-loppuisia sanoja eli tässä tapauksessa nopeimmin-sanaa.
Uudet, nykyaikaiset laturit eivät juurikaan kuluta sähköä. Jos laturi olisi koko vuoden seinässä, ilman että siinä on puhelin latauksessa, kuluisi sähköä noin 0,25 kWh. Joidenkin kännyköiden käyttöohjeissa kehoitetaan irrottamaan laturi seinästä latauksen loputtua; puhelimen näyttöön voi jopa tulla kehotus "Irroita laturi pistorasiasta sähkön säästämiseksi". Jos edellä mainittu kulutus 0,25kWh kerrotaan vaikka kolmella miljoonalla ( Suomessa varmaan on ainakin sen verran kännyköitä), saadaan kulumaan sähköä saman verran kuin kuluisi lähes 40:ssä sähkölämmitteisessä omakotitalossa vuoden aikana. Kaikki on siis suhteellista ja pieni vaivahan se pistopulpan irroittaminen seinästä on!
Lisää aiheesta:
http://www.vattenfall.fi/fi/kysymyksia-ja-…
Aleksandra (ruots. Alexandra) on Aleksanterin sisarnimi. Kreikkalainen Aleksandros tarkoittaa puolustajaa, suojelijaa. Aleksandra on siis puolustajatar, suojelijatar. Aleksandra on ollut suomalaisessa almanakassa aiemmin eri päivinä: 3.5. Venäjän keisarinna Aleksandra Fedorovnan nimipäivänä, 5.5. ja 6.5. ja 17.10. vuoteen 1928 saakka. Aleksanraa on käytetty lähinnä ortodoksisissa maissa ja on Venäjälläkin suosittu. Lyhyempi Sandra, Santra on saanut oman nimipäivän 11.9.
Lähde: Kustaa Vilkuna: Etunimet, 1993.
Pentti Lempiäisen suuren nimipäiväkirjan mukaan Kaisa -nimi on lyhentymä Katarinasta. Suomen almanakassa se on ollut vuodesta 1952 rinnakkaisnimenä Katarina Aleksandrialaisen päivän kohdalla 25.11.
Katarina (kreikan katharós=puhdas, siveä) on kristikunnan suosituimpia nimiä. Katolisessa kirkossa on 15 tämännimistä pyhimystä. Suosituin on edellämainittu Katarina Aleksandrialainen, joka surmattiin kidutuspyörässä noin v. 310. Kirkkotaiteessa hänen tunnuksensa on nk. Katarinan pyörä. Suomessa häntä kunnioitettiin jo keskiajalla, hänelle omistettiin kirkkoja ja hänen kuviaan löytyy keskiaikaisten kirkkojen seinämaalauksissa.
Katarina -nimestä on paljon muunnoksia. Suomenkielisessä almanakassa niistä ovat Kaarina-Kaija-Kaisa- Kaisu, Kata-Kati-…
Nimi Kaius on muunnos nimestä Caius, alkuaan ehkä roomalainen etunimi, joka antiikin latinassa on äännetty Gaius (maata omistava, maallinen). Kirkon pyhimyshistoria tuntee lähes 20 Caiusta, alkukirjaimina vaihtelevat C ja G. Valtaosa heistä on vanhan ajan marttyyreja. Nimestä ovat rinnakkaisia asuja Caijus, Cajus ja Caj, saksassa ja suomalaisessa nimistössä tavataan muodot Kaius, Kajus, Kai ja Kaj.
Lisää tietoa nimistä löytyy mm. kirjoista LEMPIÄINEN, Pentti: Suuri etunimikirja ja RIIHONEN, Eeva: Mikä lapselle nimeksi.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjassa (Otava, 1992) kerrotaan, että Turunen on ollut yleinen nimi jo 1600-luvulle tultaessa Savossa, Laatokan ja Pohjois-Karjalassa, Kainuussa ja osassa Pohjois-Pohjanmaata. Siinä mainitaan esimerkiksi Antti turoin Rantasalmelta v. 1541.
Samassa artikkelissa viitataan myös nimeen Turkulainen ja siitä edelleen Turku-nimeen, jonka yleensä katsotaan juontuvat kaupunginnimestä Turku ja merkitsevän turkulaista, Turusta tullutta. Siinä selitetään myös että 'turkulaisella' olisi voitu ehkä tarkoittaa myös Ruotsin (Turun) kirkon alaisuuteen kuuluneita erotukseksi ortodoksisista karjalaisista, tai Käkisalmen Karjalaan Stolbovan rauhan jälkeen siirtyneitä luterilaisia uudisasukkaita.
Runon on kirjoittanut Minna Krohn. Runosta löytyy kaksi versiota.
Versio nimeltä Silmälasit poikkeaa kysyjän muistamasta tekstimuodosta vain vähän. Tämä versio on kirjassa nimeltä Kotipiirin kirja, joka löytyy Helsingin Pasilan kirjaston keskusvarastosta.
Enemmän poikkeava tekstiversio nimeltä Lasisilmät löytyy Minna Krohnin vuonna 1883 julkaisemasta kokoelmasta Pääskysen liverryksiä lapsille (Helsingin Pasilan kirjaston keskusvarastossa). Tämä versio löytyy myös kirjasta Pieni aarreaitta 3, jota saa monesta pääkaupunkiseudun kirjastosta.
Runoa on kysytty aiemminkin. Tuolloinen vastaus oli seuraava (löytyy kysymysarkistosta esim. hakusanalla krohn minna):
"Runon on alunperin kirjoittanut Minna Krohn, ja se on ilmestynyt kokoelmassa…
Edvin Laineen vuonna 1955 ohjaama elokuva Tuntematon sotilas on esitetty televisiossa joka vuosi itsenäisyyspäivänä 6.12. vuodesta 2000 lähtien. Elokuvan aiemmat lähetyspäivät ovat olleet 7.12.1967, 6.1.1973, 19.10.1979, 13.1.1985, 2.5.1992, 6.12.1995 ja 27.11.1999. Tieto lähetyspäivistä löytyy Elonetistä, https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_113528.
Lisäksi on 06.12.1997 esitetty Rauni Mollbergin ohjaama Tuntematon sotilas, https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_110974.
Suomen kielen ilmaus "kirjoittaa ylös" tulee ruotsin kielen ilmauksesta "skriva upp". Suomen kielen lautakunta on pohtinut tätä ja muitakin svetisismejä Kielikello-lehden numerossa 4/1992. Lautakunta suositteli tuolloin käytettäväksi ilmausta "kirjoittaa muistiin"
Lisää pohdintaa hauskassa kieliblogissa "Kielten ihmeellinen maailma":
http://kirlah-kielet.blogspot.com/2008/02/eteenottajan-yhteys-alhaalla…
Ó:n alkuperäinen merkitys iirin kielessä on 'pojanpoika'. Iirissä sana liitetään todellisen tai kuvitellun esi-isän (ei siis välttämättä isoisän) nimen genetiiviin.
Esim. Ó Briain on Brianin pojanpoika/Brianin jälkeläinen (Briain on Brian-nimen genetiivi).
Useat iirinkieliset sukunimet esiintyvät käytännössä englantilaistetussa muodossa, esim.
Ó Briain: (O’)Brien, (O’) Brian
Ó Cinnéide: (O’)Kennedy
Ó Riagáin: Reagan
Tapa tietysti muistuttaa suomessakin tuttua patronyymirakennetta
http://de.wikipedia.org/wiki/Irische_Familie
