Kysymyksessä esitetystä kuvauksesta tulee ensimmäisenä mieleen Milan Kunderan romaani Žert, joka ilmestyi suomeksi vuonna 1974 nimellä Tšekkiläinen pila. Kirjan vuonna 2003 julkaistun laitoksen nimi on alkuteoksen mukaisesti yksinkertaisesti Pila.
Ainakin näistä löytyy:
Tuuve Aro: Lihanleikkaaja
Michael Cunningham: Lumikuningatar
Paolo Giordano: Alkulukujen yksinäisyys
Antti Holma: Järjestäjä
Gail Honeyman: Eleanorille kuuluu ihan hyvää
Katja Kaukonen: Kohina
Iida Rauma : Seksistä ja matematiikasta.
Sally Rooney: Normaaleja ihmisiä
Graeme Simsion: Vaimotesti
Anna Tommola: Seitsemäs käsiala ja muita kertomuksia
Eeva Turunen: Neiti U. muistelee niin sanottua ihmissuhdehistoriaansa
Saara Turunen: Rakkauden hirviö
Tähän venäläiseen kansanlauluun ”Ei, uhnem” on olemassa useita suomenkielisiä sanoituksia ja laulu esiintyy julkaisuissa myös monilla eri nimillä, esimerkiksi nimillä ”Volgan lautturien laulu”, ”Volgan lautturit”, ”Volgan lautturi”, ”Lotjamiesten laulu Volgalta”.
Hannes Saaren levyttämän ”Volgan lotjamiesten laulun” sanoituksen tekijä on tuntematon. Täsmälleen tätä sanoitusta en löytänyt tekstinä, mutta melko lähellä on ”Tie vapauteen” -lehdessä julkaistu ”Volgan venemiesten laulu” (s. 15, Eino Mäen mieskuorosovitus s. 16-17; digitoitujen sivujen välissä on muutama tyhjä sivu). ”Tie vapauteen” oli Yhdysvalloissa ilmestynyt suomenkielinen työväenlehti. Lehti löytyy digitoituna Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista. Sieltä löytyy…
Mainitsemasi artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa ja sen kirjoittaja Ilkka Lehtinen on ollut tuolloin kehittämispäällikkö Tilastokeskuksen Hinnat ja palkat -yksikössä.
Tilastokeskus tuottaa valtaosan Suomen virallisista tilastoista ja sen tuottamaa tietoa voi pitää luotettavana.
Lisätietoa:
Suomen tilastollinen vuosikirja 1960
Janne Salonen: Palkansaajien ansiot ja eläkkeet. Yksityisen ja julkisen sektorin palkansaajan ansiokehitys 1964–2004 (2009)
Tove Janssonin Kesäkirjan vanhemmat painokset on myyty loppuun. Saatavilla on WSOY:n vuonna 2022 julkaisemaa 50-vuotisjuhlakirjaa, joka sisältää Kesäkirja-romaanin lisäksi myös Janssonin esseen Saari sekä Sophia Janssonin esipuheen.
Aikaisempia painoksia voi etsiä antikvariaateista.
Kirjastoissa on myös omaa digitukea, johon voit varata tunnin opastusajan. Voit valita sopivan kirjaston sijainnin tai sopivien aikojen perusteella. Linkki ajanvaraukseen :
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Digituki/Digitukea_ajanvarauksella_Helsingin_kirj(243100)
Myös tietotekniikkayhdistys Enter ry järjestää maksutonta vertaisopastusta kirjastoissa. Tietoa opastuksista löydät Enterin omalta sivulta : https://www.entersenior.fi/opastus/lahiopastus/helsinki/
Osaan opastuksista on ajanvaraus. Sivun alussa on listattu paikat, joissa opastukseen pääsee ilman ajanvarausta.
Joudut ehkä täsmentämään kysymystäsi. Missä (maassa) kielletyt ja / tai kenelle
kielletyt? Kirjaston aineistosta löytyy tästä aiheesta vain "Kielletyt ja sallitut
lääkeaineet urheilussa" (tarkista saatavuus Plussa-tietokannasta). Kaikenkattavaa
yleismaailmallista luetteloa en käytössä olevilla tiedonhakuvälineillä löytänyt.
Netistä löytyi http://www.liite.com/ , Suomen antidoping toimikunnan sivu, ei kuitenkaan
mitään lääkelistaa. Asiaa kannattaa kysyä Terveystieteiden keskuskirjastosta (1911* ,
Haartmannink. 4). Jos haluat tarkentaa kysymystäsi voit kysyä lomakkeella uudestaan.
Voisikohan kyseessä olla Mark Twainin novelli Keskiaikainen romanssi? Novelli on muun muassa Laatunovelleja - kokoelmassa https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1055450.
Sen voi myös lukea englanniksi Project Gutenbergin sivuilta https://www.gutenberg.org/files/3189/3189-h/3189-h.htm#medieval
Kyseessä on Alfred Salmisen vuonna 1947 julkaisema satuaapinen ja satu Lallin laiva. Kysyjä löysi sen itse Pasilan kirjavaraston aarteita tutkimalla, https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Juttuja_kirjastosta/Helmetkirjavarasto(1373)
Valitettavasti en löytänyt juuri tuota runoa. Kirjallisuuden ystävien Facebokissa on pohdittu samaa. Ehdotuksina Eeva-Liisa Manner, Yrjö Kokko, Katri Vala, Otto Manninen ja Tommy Taberman.Tabermanin runo Lennä, lennä hetken tulinen lintu tuli myös mieleeni. Voisiko runo olla hieman tuntemattomamman runoilijan. Mieleeni tuli Ylen Sanoita linnunlaulu kilpailu, jonka tuotos julkaistiin verkossa viime vuonna. Se voisi olla myös radio-ohjelmassa aiheena? Linkki Sanoita linnunlaulu kokoelmaan.Ehkä joku palstan lukijoista voi muistaa peremmin ja kommentoida?
Hei,
villisikaa on Suomen metsästysmuseon artikkelin mukaan tavattu Suomessa 1970-luvun alusta lähtien: https://www.metsastysmuseo.fi/possuilua/.
Villisian hyökkäyksen aiheuttamat kuolemat menisivät kuolemansyyluokituksessa luokkaan W55 Nisäkkään aiheuttamaan kuolema. Tilastokeskuksen Kuolemansyytilastosta löytyy tilastotietoa kuolemista kuolemansyiden mukaan tietokantataulukosta 11be -- Kuolleet tilaston peruskuolemansyyn (ICD-10, 3-merkkitaso), iän ja sukupuolen mukaan, 1998-2022. Taulukon tiedoissa ei ole eroteltu eri eläimiä, mutta Tilastokeskuksen aineistossa villisian aiheuttamia kuolemia ei ajanjaksolla 1998-2022 ole ollut.
Hei,
Allan olevassa linkissä koottuna Porkala återlämnas i januari 1956 -aiheisia Ylen ruotsinkielisiä äänitallenteita, joissa mukana myös Pontus Nordling. Näissä taitaa olla tämä tarkoittamasi Pontus Nordlingin Porkkala-reportaasi.
https://svenska.yle.fi/a/7-883897
Kaukolainat eivät näy Lastu-verkkokirjaston lainoissa. Kaukolainoilla on käytössä erilliset laina- ja tilauslomakkeet, jotka eivät näy netissä.Kaukolainojen peruutukset ja uusinnat voi hoitaa suoraan kirjastossa tai vaikkapa sähköpostitsetietopalvelu.kirjasto@lahti.fiPeruimme tilaamasi lainan Routledge international handbook of dyscalculia....Lainasta ei mene viiden euron kaukolainamaksua, koska se ei ole vielä ehtinyt saapua kirjastoon.
Kirkkoharjun näkötornin 1930-luvun alussa toteuttaneen Heikki Tiitolan rakennustoimiston työselityksen mukaan siipirakennus on alun perin tehty kahvilatoimintaa varten. Aikanaan harjulla on ollut myös VPK:n rakennuttama ja ylläpitämä tanssipaviljonki ja näkötornin läheisyydessä sijaitsi erillinen ravintolarakennus. Kirkkoharjulla vietetyt lippu- ja palokuntajuhlat olivat vielä 30-40-luvuilla Kangasalan kesien kohokohtia. Vuoden 1961 jälkeen tanssipaviljongilla ei ollut enää mitään toimintaa, ja vuonna 1967 Kirkkoharjun rakennukset purettiin näkötornia lukuun ottamatta.
- Raine Raitio, Oksalla ylimmällä : katsaus Kangasalan näkötornien historiaan
Kyselin asiaa hieman eri seurakunnista.
Varmaan kuulutusten ottamisesta on jo jonkin verran aikaa? Silloin saattaisi olla kyse siitä, että ennen vanhaan ei kuulutusten ottamiseen useinkaan kyselty kirjallisia lupia, vaan asiasta sovittiin suullisesti. Siksi kuulutuspäivämäärätkään eivät aina tulleet kirjatuiksi mihinkään.
Toisaalta taas Kirkkohallituksen rajaus on tietosuojalain mukainen ja sen noudattamisessa ei voi olla poikkeamia. "Avioliiton esteiden tutkintaan liittyviä asiakirjoja säilytetään 10 vuotta, mutta kihlakumppaneille annettava todistus esteiden tutkinnasta ja vihkijän tekemä vihkimisilmoitus säilytetään pysyvästi." Tämänkin takia kuulutusten päivämäärät ja niihin liittyvät tiedot on jo hävitetty. …
Sivistyneestä eläimestä puhuva runo, johon Pentti Holapan Boman-novellissa viitataan ("Hirtehistä huumoria rakastavien ystävieni kanssa annoin Bomanille sen oudontuntuisen nimen erään runon mukaan, jossa puhuttiin sivistyneestä eläimestä"), saattaisi olla Nils Ferlinin "Profeten" kokoelmasta En döddansares visor. Se päättyy säkeisiin "Mitt namn är Boman - så i rymd bur / en lustig Laban och ett bildat djur." Runon on suomeksi tulkinnut Leo Saukkoriipi kolmen varhaisen Ferlin-kokoelman yhdistelmässä Surkimuksen lauluja ; Outolainen ; Lasit. Hänellä "en lustig Laban och ett bildat djur" kääntyy - kenties mitan ja loppusoinnun vaatimuksesta - muotoon "narriparka - paviaani".
Miten kirjani ovat syntyneet. 2 -teoksessa Holappa…
Kumpaisenkin muistelmateoksen tekijäksi on merkitty henkilö itse. Tosin Satu Tiivolan muistelmien tiedoissa mainitaan myös kirjan toimittanut Maarit Huovinen. Tamara Lundin muistelmissa ei ole mainittu toimittajaa.
Tiivola, Satu
Satu miesten maailmassa (toimittanut Maarit Huovinen)
Helsingissä : Otava, 2000
ISBN 951-1-16407-4
Lund, Tamara
Lohikäärmeen pahvikulissit
Helsinki : Otava, 2000
ISBN 951-1-16402-3
Kyseessä on kirja Martin Pistorius: Mykkä huuto : Poika, joka jäi oman kehonsa vangiksi. Teos on ilmestynyt suomeksi vuonna 2015 Leena Mäntylän suomentamana. Kirja kertoo Martin Pisteriuksen tositarinan.
Kirjasammossa on kuvattu Holly Goldberg Sloanin Näkymätön poika -päähenkilöä, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat_1684696Jos olet tekemässä koulutehtävää, parhaan tuloksen saat lukemalla kirjan ja noudattamalla opettajan antamia ohjeita.
