Hei,Tutkin tuota fraktuurakirjoitusta ja -aakkosia. Minusta näyttää, että tuo jälkimmäisen sanan ensimmäinen kirjain on pikemminkin H eikä G.K....o H...o voisi viitata Kaarlo Herman Tiihoseen, kirjailijanimeltään Kaarlo Hemmo (Hän kirjoitti myös nimimerkeillä Hemmo, K. Hemmo, K.H.T, K-o H-o ja Huvineuvos). Häneltä oli jo 1880-luvun loppupuoliskolla ilmestynyt mm. kaksi Kynäelmiä-kokoelmaa runosommitelmia (Project Gutenbergissa & Projekti Lönnrotissa) ja myöhemmin lisää (näiden sisältöjä en pääse tutkimaan).En tiedä, voiko tälle mistään vahvistusta saada. Noita runoja ja muita tekstejä eri julkaisuihin kirjoittaneita oli tuohon aikaan kuitenkin kohtuullisen paljon ja osan nimet ovat jääneet jo unholaan.
Kivelan sairaalahan on yhä toiminnassa. "Kivelän sairaala ei ole enää sairaala, vaan monipuolinen palvelukeskus. Talossa ei ole enää ylilääkäriä, ylin talon toiminnasta vastaava on johtaja Helena Venetvaara-Nurmi. Tiedot saatu Kivelän keskuksesta. ", vastaa kollega samantapaiseen kysymykseen 04.07.2019
Saatat kuitenkin tarkoittaa hiljattain eläköitynyttä Antti Sorvaa, joka oli Helsingin pitkäaikaissairaaloiden (Kivelä, Koskela, Myllypuro ja Suursuo) ylilääkärinä vuoteen 2010 asti. Hän oli kovin huolissaan sairaaloiden organisaatiomuutoksista. Ne kun tuntuivat kadottavan sujuvat toimintamallit. http://www.prokuntapalvelut-helsinki.fi/?p=99 ja https://www.mediuutiset.fi/uutiset/vastuu-kaihertaa-helsingissa/90f2cff4…
Eino Leinon laajaa tuotantoa on ruotsinnettu melko paljon. Valitettavasti kuitenkaan Sata ja yksi laulua .kokoelman (1898) Hymni-runoelman kolmannesta runosta Hymyilevä Apollo ei ole ruotsinnosta.
"Sen siksi tein" sisältyy nuottiin Koivuniemi, Paula: "Parhaat" (Fazer Musiikki, 1993). Nuotissa on laulun suomenkieliset sanat, kosketinsoitinsovitus ja sointumerkit.
Laulun alkuperäinen nimi on "Resistire". Sen tekijät ovat Manuel de la Calva ja Carlos Toro, joka joissakin viitteissä on merkitty laulun sanoittajaksi, joissakin toiseksi säveltäjäksi. Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Jorma Toiviainen. Laulu alkaa: "Viivat elämäni ympyröistä".
Lähde:
Kansalliskirjaston hakupalvelu:
https://kansalliskirjasto.finna.fi
En löytänyt myssy- sanalle enkä sen johdannaisille kerrotunlaista käyttöä. Asiaa on kysytty laajasti työtovereilta ja lisäksi Suomalainen fraasisanakirja on tarkistettu. Mahdollisesti kiinnosrtavana kuriositeettina kerrotttakoon, että Lounais-Suomesta kotoisin olevan kollegan lapsuudenkodissa piti istua hiljaa ja kiltisti "ku tokka" (docka- sanasta arvattavasti). Suomalaisen kirjallisuuden seuran kansanrunousarkistossa voisi olla tähän kysymykseen jotain lisää kerrottavaa. Osoite on Hallituskatu 1, Helsinki ja puhelinnumero 09-0201131240, aukioloajat ma-pe klo 9-16.
Tässä joitakin vinkkejä kirjoista, jotka voisivat kiinnostaa sinua.
Behm, Jukka: Eikä yksikään joka häneen uskoo
Berlin, Lucia: Siivoojan käsikirja ja muita kertomuksia
Eugenides, Jeffrey: Oikukkaat puutarhat
Hornak, Francesca: Viikko on pitkä aika
Kinnunen, Tommi: Neljäntienristeys; Lopotti
Puikkonen, Emma: Eurooppalaiset unet
Ragde, Anne B.: Berliininpoppelit-sarja: Berliininpoppelit, Erakkoravut, Vihreät niityt, Perintötila, Elämänrakentajat
Ratinen, Suvi: Matkaystävä
Tyler, Anne: Äkäpussi
Lisää kirjavinkkejä löydät esim. näiltä sivustoilta:
Kirjasampo: https://www.kirjasampo.fi/
Kirjavinkit: https://www.kirjavinkit.fi/
Lukulamppu: http://www.lukulamppu.fi/
Helmet kirjastoissa uusin Graafisen suunnittelun sanakirja on vuodelta 1987 GRAAFISEN SUUNNITTELIJAN SANA JA OPASKIRJA / KARL-ERIK ÅBERG (tarkennettu haku Graafinen suunnittelu ja sanakirjat) https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28graafinen%20suunnittelu%29%20%28sanakirjat%29__Ff%3Afacetmediatype%3A1%3A1%3AKirja%3A%3A__Ff%3Afacetlanguages%3Afin%3Afin%3Asuomi%3A%3A__O-date__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Englanninkielinen opas löytyy vuodelta 2006 The visual dictionary of graphic design / [Gavin Ambrose, Paul Harris]
Haulla Graafinen suunnittelu ja sanasto sekä rajaamalla sanakirjoihin löytyi vuodelta 2010 Graafisen alan sanasto / [toimittanut Pertti Koskinen] https://haku.helmet.fi/iii/encore/…
Tipo tien on kirjoittanut Anja Snellman. Runo on kokoelmasta Saa kirjoittaa (2004).
Meistä tulee ihmisiä... on Claes Anderssonin kokoelmasta Ajan meno (2008) Jyrki Kiiskisen suomentamana. Ruotsinkielinen alkuteos Tidens framfart ilmestyi 2005.
Käy sisään... on Tuomas Anhavan suomentamaa Bo Carpelania. Alkukielisenä runo sisältyy Carpelanin kokoelmaan Gården (1969). Anhavan suomennos löytyy sekä Carpelan-valikoimasta Elämä jota elät : valitut runot 1946-1983 (1983) että Gården-käännöksestä Piha (1984). Gården oli ensimmäinen kokonaisuudessaan suomennettu Carpelan-kokoelma – ja sekin hieman muokatussa muodossa: runojen järjestystä on muutettu, minkä lisäksi kuusi alkuperäisrunoa puuttuu ja niiden tilalla on kahdeksan samanaiheista…
Suomalaiset sukunimet -kirjan mukaan sukunimi Laakkonen pohjautuu Nikolaus-nimen muunnoksiin. Toiseksi mahdolliseksi kannaksi mainitaan Blasius-nimi.Lähteet:Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala (1993): Suomalaiset sukunimet. Otava.
Tapauksesta ei löytynyt tietoa. Sotien aikaisesta Viipurista on kirjoitettu varsin paljon ja esim. Niilo Lappalaisen teos Viipuri toisessa maailmansodassa on varsin yksityiskohtainen. Ehkä tapahtuma ei ole ollut sopiva kuvattavaksi historiankirjoissa.
Ehkä kannattaisi ottaa yhteyttä Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastoon:
http://www.mpkk.fi/fi/kirjasto/
Savonlinnan kirjastosta pyydettiin sinua ottamaan yhteyttä kirjastoon puhelimitse tai sähköpostitse. Sitä kautta laina voidaan uusia, jos siihen ei ole varauksia. Kirjaston yhteystiedot löytyvät alta:
https://www.savonlinna.fi/kirjasto/kirjastot/paakirjasto_joeli
Tietoa näistä aiheista voi hakea kirjastojen tietokannoista asiasanoilla metsänkasvatus, metsänhoito ja puulajit.
Kirjoja suomalaisista puulajeista ja niiden kasvatuksesta sekä metsänhoidosta ja uudistuksesta:
Valkonen, Sauli (2020): Metsän jatkuvasta kasvatuksesta, Metsäkustannus.
Luoranen, Jaana (2020) Metsänuudistaminen, Metsäkustannus.
Pihlström, Kåre (2020) Suomalaisten puut arjessa ja ajatuksissa, Metsäkustannus.
Jatkuvaa kasvatusta jokametsään (2018), Itä-Suomen yliopisto.
Haavan kasvatus ja käyttö (2000), Metsälehti-kustannus.
Verkosta Metsänhoidon suositukset-sivustolta löytyy tietoa metsän uudistamisesta eri puulajeille:
https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/toimenpiteet/puulajin-ja-uudistamismenetelman-valinta/…
Suomessa markkinointia säätelee tietysti Suomen laki, mutta myös Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n eettisiä ohjeita. Ohjeet ovat verkossa luettavana. https://kauppakamari.fi/wp-content/uploads/2019/07/marketing-code-2018-finnish-saannot-suomeksi-2019-1.pdf
Säännöissä todetaan uskonnosta, että : "Markkinoinnissa on kunnioitettava ihmisarvoa. Markkinoinnissa ei saa yllyttää syrjintään. Markkinoinnissa ei saa sallia syrjintää, joka perustuu esimerkiksi etniseen tai kansalliseen alkuperään, uskontoon, sukupuoleen, ikään, vammaisuuteen tai seksuaaliseen suuntautumiseen. Markkinoinnissa ei tule ilman perusteltua syytä käyttää hyväksi pelkoa, vastoinkäymisiä tai kärsimyksiä.... Mainonnassa ei saa käyttää hyväksi taikauskoa."
G voidaan lausua lopussa tai sitten se voi monesti jäädä kokonaan poiskin ääntäessä, jolloin se voi kuulostaa että siellä lopussa olisi h. Saksan kielessä on sama sana ja siellä lopussa on h-äänne: https://svenska.se/tre/?sok=pl%C3%B6tslig&pz=2
(jfr d. pludselig; av mlt. plutzlik, pluslik, t. plötzlich, till (ä.) t. plotz, plutz, knall, plask o. d., av ljudmålande urspr. (jfr PLÖTSA)])
Näillä tiedoilla tällaisia yhteenvetoja ei ole löytynyt. Maatalouslaskenta-aineistoja 1910-1969 säilytetään Kansallisarkistossa Hämeenlinnassa. Ne on järjestetty eri vuosina hieman eri perusteilla. Sinun kannattaakin olla vielä sinne yhteydessä ja varmistaa, onko heillä yhteenvetoja.Tilastotiedon lisäksi vuoden 1920 maatalouslaskenta sisälsi artikkeleita julkaisusarjasta "Maataloushallituksen tiedonantoja". Suomen senhetkinen maatalouden tila ilmeni niissä laskennan mukaan. Simo Liljan artikkelissa selvitetään maatalouskoneiden määrää Suomessa vuonna 1920. Tämä artikkeli löytyy digitoituna Sata vuotta maatalouslaskentaa -julkaisun liitteenä s. 113-125.Tike, Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus: Sata vuotta maatalouslaskentaa…
Kim Casalin sarjakuvaa ei ole Suomen kansallisbibliografian mukaan ilmestynyt suomeksi albumina/kirjana, mutta se on saattanut esiintyä eri aikakaus- ja sanomalehdissä, varsinkin 1970-luvulla. Siitä on myös tehty postikortteja nimellä Rakkautta on ...
Voitte kysyä Kim Casalin sarjakuvaa englanniksi kirjakaupoista, viime vuonna ilmestyi Love is...for him (2003) ja Love is...for her (2003) ja tänä vuonna ilmestyvät Love is...in the air (2004) ja Love is...forever (2004) Ebury Pressin kustantamana.
Helsingissä on periaatteessa 39 kirjastoa. Lukuun sisältyvät erikoisemmat kirjastoauto, Kaupunkiverstas ja Myllypuron mediakirjasto sekä pienet lastenkirjastot. Töölön kirjasto on tosin tällä hetkellä suljettuna. Sen lisäksi Helsingin kaupunginkirjastoon kuuluu 10 laitoskirjastoa sekä kotikirjasto, joka kuljettaa kirjoja asiakkaiden kotiin. Viimeksi mainitut eivät tosin liene oleellisia ilmoitusten levittämisen kannalta, ja ehkä kirjastoautonkin voi jättää pois laskuista. Siten ilmoitusten levittämiseen käyttökelpoisia kirjastoja lienee 37.
Kaikkien kirjastojen yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.helmet.fi oikealla puolella olevasta valintalaatikosta. Ilmoituksia saa myös jakoon Pasilan kirjaston alakerrassa toimivan lähettämön…
