Tämän Simo Ristan v. 1970 ottaman valokuvan mukaan Forum näyttäisi kaksikerroksiselta.
http://taivaanalla.lasipalatsi.fi/haku/kuvakortti.php?kuva=0a5029&frame…
Armas Järnefeltin musiikista näytelmään Luvattu maa on Viola-tietokannan mukaan julkaistu nuottina vain yksi osa eli Elitzeban valitus pianolle (Wilhelm Hansen 16524, 1917). Tämä nuotti löytyy ainakin Kansalliskirjaston kokoelmasta.
Näytelmämusiikin käsikirjoitusaineisto on Kansalliskirjaston kokoelmassa Coll. 630:17 (partituuri, kuoron äänilehdet ja painettuja nuotteja). Alkusoiton orkesterin äänilehdet ovat kokoelmassa Ms Mus 173.4.
Heikki Poroila
Ensimmäisen oman talon työväenyhdistys osti vuonna 1900 lukkari Ketoselta. Taloa laajennettiin vuosina 1906 (juhlasali, vihittiin käyttöön 30.9.1906) ja 1912 (lisärakennukseen elokuvateatteri ja voimisteluseuralle painihuone). Vuonna 1918 työväentalo paloi.
Uuden työväentalon avajaisjuhla pidettiin joulukuussa 1925.
Lähde:
Sari Tupakka: Lappeenrannan työväenyhdistyksen rooli Lappeenrannan kunnalliselämässä 1893-1993.
Kirjassa Sillanpää, Silja: Reissukissa Katti Matikainen (Otava, 2003) on seuraavat sadut:
Kuinka Katti Matikaisesta tuli reissukissa, Sukellusveneseikkailu, Katti Matikainen Afrikassa, Sankaritekoja Satusolassa, Kuka määrää raketissa?, Ei nimi koiraa pahenna, Tarumetsän taikapuu, Kateus vie kalatkin vedestä, Mummunkaipuu, Voi harmi!, Talven taikoja, Jotain muuta, Ahdin apuna, Linnanneitoa pelastamassa, Kärsivällisyys palkitaan, Kotihaltijoiden lomaluola, Liskolaakson hiljaisuus, Prinsessa Hellämieli, Jättiläisen runoradio, Toiveuni
Aikuisten jatko- ja sarjakirjat (toim. Ulla Virtamo, kustantaja Btj Kirjastopalvelu Oy, Helsinki 1999, ISBN 951-692-468-9) kertoo Laila Hietamiehen julkaisseen Vienan punainen kuu -kirjan (1992) jälkeen seitsemän (sarja)kirjaa.
-> Sonja-sarjaan kuuluvat: Sonja (1993), Valkoakaasiat (1994), Myrskypilvet (1995), Satakielimetsä (1996), ja Viktoria (1997).
Uuden sarjan ensimmäinen osa, Kylä järvien sylissä, ilmestyi vuonna 1998 ja Siniset Viipurin illat 1999 (toinen osa) .Kuluvana vuonna on julkaistu kyseisen sarjan kolmas osa Kesän korkea taivas.
Em. sarjakirjojen lisäksi on kirjailijalta ilmestynyt v.1999 kirja nimeltä Koivukoto.
Kaikki kirjat ovat Otavan julkaisemia.
Vuoden 2017 Helmet-lukuhaasteen tehtävälista löytyi haasteen Facebook-sivulta https://www.facebook.com/groups/helmetlukuhaaste/permalink/1850855085150836.
Kappaleen "Soli" sävelsivät ja sanoittivat italiaksi Toto Cutugno ja Cristiano Minellono. Kappaleen levyttivät vuonna 1979 sekä Adriano Celentano että Cutugno itse.
Suomenkielisen version "Näin käy - Soli" sanoitti Chrisse Johansson, ja sen levytti Juhamatti vuonna 1980.
https://secondhandsongs.com/work/110294/all
https://www.discogs.com/Adriano-Celentano-Soli/master/33236
https://www.discogs.com/Toto-Cutugno-Voglio-LAnima/master/369482
http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?ID=980b5cdb-d3fa-4940-a58a-9cc3…
Valitettavasti pajaa pitänyt henkilö on jo siirtynyt meiltä muihin hommiin. Hän on varmaan ottanut kaavat mukaansa, koska niitä ei löydy enää meiltä. Korona ja Soukan kirjaston muutto Lippulaivan kirjastoon on myös peittänyt kaavojen jäljet tehokkaasti.
Kaavat on alun perin hankittu maksulliselta sivustolta. https://www.snmstore.com/?category_id=6885267
Pehmolelujen kaavoja löytyy myös Helmet haulla. Hakusanat pehmolelut ja ompelu ja eläimet. Helmet hakutulos
Topeliuksen satu Lasse Liten ja siihen sisältyvä runo Lasse, Lasse liten! ovat tosiaan alkujaan ruotsinkielisiä kirjassa Läsning för barn 5 vuonna 1880. Linkki Zacharias Topelius skrifter
Runosta on monta suomennosta.
Ensimmäisessä suomennoksen koko teoksesta on julkaissut Porvoolainen kustantamo Werner Söderström 1883. Doria kuvailee teosta: "Nimiösivulla myös: Tekijän luvalla suomennettu. - Kuvilla varustettu painos.
Suomentanut Aatto Suppanen, paitsi runot Em. Tamminen ja Olof Berg." Linkki Lukemisia lapsille 5des osa
Tosin D Palanderin kirjapaino Porvoossa on julkaisut saduista Pikku-Matti ja Wähä-Lassi C. A. Grönebergin suomennoksen jo 1871. Linkki Doria.fi
Runo on julkaistu myös Immi Hellen…
Palautuspäivän näkee vain niistä kirjoista, jotka on palautettu myöhässä ja joista ei ole maksettu myöhästymismaksua. Ajoissa palautettujen kirjojen palautuspäivät eivät näy.
Lassi Sinkkonen syntyi Viipurissa 1.4.1937 ja kuoli Helsingissä 3.2.1976. Hänen pääteosiaan ovat Sumuruisku (1968), Solveigin laulu (1970) ja Sirkkelisirkus (1975). Sinkkonen on kirjoittanut myös runoja.
Solveigin laulu on tv-näytelmäksikin muokattu proletaarisen perhe-elämän analyysi. Kertojana on Solveig, nuori tyttö, jonka tarinan kautta rakennetaan kuvaa kolmen työläissukupolven elämästä. Saara on Solveigin äiti, joka on kovan elämän takia katkeroitunut. Famu on Solveigin isoäiti, joka rakastaa, kun Saara ei osaa. Tarina sijoittuu sota-ajan Helsinkiin. Kirja on saanut Kiitos kirjasta -tunnustuspalkinnon vuonna 1971.
Kirjan jatko-osa on Solveig ja Jussi (1973).
Lisätietoa saat lähteinä käytetyistä kirjoista
Koskela, Lasse: Suomalaisia…
Digi- ja väestötietoviraston osoitepalvelusta voi tiedustella, onko joku henkilö kuollut. Tietoja ei luovuteta kaikille, vaan siihen vaaditaan hyväksyttävä syy. Kenen tahansa tietoja ei voi luovuteta kysyjälle. Tiedot myös ovat maksullisia. Lue lisää: Kuolintodistukset | Tilastokeskus Muut todistukset | Digi- ja väestötietovirasto
Voimaantumiseen ja elämänmuutoksiin liittyviä kirjoja löytyy Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmässä esim. hyllyluokista 17.3 Elämänfilosofia. Elämäntaito sekä hyllystä 14.4 Persoonallisuuden psykologia. Hakusanoja verkkokirjastossa voivat olla esim. voimaantuminen tai elämänmuutokset.
Kirjavinkkejä:
Ojanen, Markku: Onnellisuuksien oivaltaja : mitä tiede kertoo onnesta? (PS-kustannus, 2018)
Mäki-Petäjä, Mirva: Elämänmuutos : 11 tositarinaa ihmisistä käännekohdissa (Kosmos, 2016)
Syvärinen, Katri: Löydä elämän taika : sisäinen matka suorittamisesta iloon (Otava, 2017)
Brown, Brené: Nouse vahvempana : vaikeuksien kautta voittoon (Viisas elämä, 2016)
Taipale, Anna: Sydänjuttu : olet parasta mitä…
Kyseinen "keksijä" oli Michael Faraday (1791-1867), eräs sähkömagnetismin historian suurista nimistä.
"Kun Englannin pääministeri oli kysäissyt, mitä hyötyä Faradayn keksinnöistä oli, tämä oli vastannut: 'Jonakin päivänä te voitte kerätä niiden avulla veroja.'" (Ismo Lindell, Sähkön pitkä historia. Otatieto, 2009)
Tarinan varhaisin kirjallinen lähde, W. E. H. Leckyn Democracy and liberty (1889) nimeää kysyjänkin: William Gladstone (1808-1898). Pääministeri Gladstonesta tosin tuli vasta Faradayn kuoleman jälkeen. Tämän eläessä Gladstone toimi sen sijaan valtiovarainministerinä, mihin Faradayn viittaus sähköön mahdollisten verotulojen lähteenä arvatenkin liittyy.
Digi- ja väestötietovieraston maksuttoman nimipalvelun mukaan Keijo-etunimisiä henkilöitä on Suomessa tämän viestin kirjoitushetkellä ollut 16671 ja naisia alle 24 - yhteensä siis alle 16695 vuodesta 1899 lähtien. Palvelun omien ohjeiden mukaan etunimien lukumäärissä ovat mukana kaikki Väestötietojärjestelmään tallennetut voimassaolevat etunimet sekä kuolleiden henkilöiden osalta kuolinhetkellä voimassaolleet nimet. Tilastoissa ovat mukana ensimmäisten etunimien lisäksi muut annetut etunimet. Yksityisyydensuojan turvaamiseksi palvelussa ei näytetä etunimien tarkkaa lukumäärää eriteltynä, jos nimiä on vähän. Tämän vuoksi Keijo-nimisten naisten tarkkaa lukumäärää ei palvelussa ole annettu. Sukunimenä Keijoa ei Suomessa ole ollut.
Digi- ja…
Kiitos palautteesta. Tuleva joulukalenteri löytyy sivustolta http://joulukalenteri.positiivarit.fi (nyt sieltä löytyy viime vuoden kalenteri).
Mukavaa joulun odotusta!
Onnenkauppaa-kirjassa kääntämättä jätetyt ilmaukset ovat joruban kieltä. Seuraavassa haastattelussa Adébáyò kertoo joruban käytöstä romaanissaan: Ayọ̀bámi Adébáyọ̀ interview: 'Whenever my mother was in the UK, she'd return with a Booker-winning book' | The Booker Prizes
Voit varata kirjan netin kautta, jos sinulla on tunnusluku.
Varasto on Pasilassa, mutta jos haluat noutaa kirjan toisesta kirjastosta, se onnistuu valitsemalla noutopaikaksi
haluamasi kirjaston.
Jos tunnuslukua ei ole, voit soittaa Pasilan pääkirjastoon
p. 310 85001, tai 310 85331 ja noutaa kirjan sieltä.