Kysymykseesi on vähän vaikea vastata. Suomen kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kirkkojen suojelu ja (home)koulujen korjaaminen ja korvaaminen ovat molemmat hyvin tärkeitä asioita, mutta eri tavoin. Niiden asettaminen toistensa vastakohdiksi kuulostaa vähän tarkoitushakuiselta. Valtion budjetin vahvistaa eduskunta hallituksen esityksen pohjalta. Rahanjako on siis poliittinen päätös. Ja kuten esittämästäsi sitaatista kävi ilmi, kirkon yhteiskunnalliset tehtävät on määritelty laissa.
https://minedu.fi/kirkon-tehtavat
Monet kirkot kuuluvat Suomen vanhimpaan ja arvokkaimpaan rakennusperinteeseen. Ne edustavat keskiajalle asti ulottuvaa jatkumoa. Kivikirkkojen lisäksi Suomessa on hyvin vähän yli 500 vuotta vanhoja rakennuksia. Nämä…
Aiheesta löytyi kysymästäsi aiheesta ainakin nämä kirjat :
Karsikas, Ilja : Amos ja sumupuu (isän masennus)
Koivunen, Arja : Markuksen äiti saa apua (synnytysmasennus)
Lehtiniemi, Sanna : Matin isä oli vähällä kuolla (masennus, itsemurhayritykset)
Lindenbaum, Pija : Kun Ollin äiti unohti (äidin uupumus)
Mäkinen, Paula : Mikon äiti on masentunut (masennus)
Virtanen, Maarit : Mirjan äidillä on persoonallisuushäiriö (psykiatrinen hoito)
Nuorille/lapsille suunnattuja romaaneja aiheesta ovat :
Hietala, Mirjami . Tapahtui keltaisessa talossa (päähenkilö harjoittelee lastenpsykiatrisella osastolla)
Keskitalo, Margareta : Tyttö Kuunarinlaiturilta (äiti on psyykkisesti sairas, kotihoidossa)
Vaara, Maria :…
Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön- (Saarikalle, Anne, Gummerus 2007) kirjan mukaan Sinikka on runoilija Eino Leinon luoma nimi, joka pohjautuu sanaan sini(nen). Leino antoi nimen Lalli-näytelmänsä (1907) päähenkilön tyttärelle. Ensimmäisiä Sinikoita oli säveltäjä Toivo Kuulan vuonna 1917 nimetty tytär, joka sai nimensä Leinon näytelmästä. Sinikka otettiin almanakkaan vuonna 1929.
Kirjaa on kyllä tilattu kirjastoon useita kappaleita, tilaus vain on niin tuore, että se ei vielä näyt tietokannassa eikä siten myöskään Venny-verkkokirjastossa. Viikon, parin kuluttua tilanne on varmaan toinen.
Esimerkiksi nämä romaanit kertovat sivullisuudesta kukin omalla tavallaan:
Kristina Carlson: William N. päiväkirja
Muriel Barbery: Siilin eleganssi
Anne Brontë: Agnes kotiopettajatar
Lars Gustafsson: Mehiläishoitajan kuolema
Truman Capote: Aamiainen Tiffanylla
Michel Houellebecq: Maasto ja kartta
Reidar Palmgren: Sudenmarja
Helmet-hakua www.helmet.fi voit käyttää niin, että laitat hakusanaksi jonkin näistä kolmesta sivullisuus/ulkopuolisuus/vieraantuminen and kaunokirjallisuus, niin saat varsin runsaasti teemaa käsitteleviä kirjoja. Myös Kirjasammosta voi etsiä näillä samoilla hakusanoilla www.kirjasampo.fi.
Ulkopuolisuuden teemasta on myös kysytty täällä aikaisemmin. Tässä vastaus: http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=…
Voisikohan kyseessä olla Elina Aron Hattulan perheestä kertova kirjasarja? Sen osat ovat Kiemurakatu 3 (WSOY 1985), Taikatempuntie 5 (WSOY 1987), Kiinanlyhdynkuja 7 (WSOY 1988), Kummituskäytävä 9 (WSOY 1989), Pinjaportti 11 (WSOY 1990) ja Ratsurinne 13 (WSOY 1991).
Taikatempuntie 5:n esittelytekstissä kerrotaan näin: Tuskin on Hattulan perhe ennättänyt muuttaa Taikatempuntielle, kun Milli joutuu huimiin seikkailuihin pihan lasten kanssa. Muut lapset eivät oikein usko Millin lupaamaan jäätelöpuuhun, mutta he eivät vielä tunnekaan Hattulan perhettä..."
Elina Aro Kirjasampo-sivustolla: http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175938753191#.VWK…
Kirjasto ei voi jäljittää yksittäisiä henkilöitä. Sen sijaan voitte kääntyä Turun maakunta-arkiston puoleen.
Osoite: Aninkaistenkatu 1. E-mail: turku@narc.fi
Väestörekisteritietoja voi myös kysellä Turun seurakuntien väestörekisteristä, os. Eerikinkatu 1 ja Turun maistraatista, os. Aurakatu 8, puh. 511/0112.
Pilapiirros löytyy Jyväskylän kesän erikoisjulkaisusta Kesäporeita vuodelta 1977. Kirjaa löytyy joistakin kirjastoista mm. Pasilan kirjastovarastosta:https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1046971?sid=4879903662Tässä teoksen tiedot Finnasta, josta näkyy saatavuustiedot muista Suomen kirjastoista:https://finna.fi/Search/Results?lookfor=kes%C3%A4poreita+jyv%C3%A4skyl%…
Kronikoitsija Gabriele de Mussiksen kertomuksen mukaan kiptšakit, muinainen turkinsukuinen kansa, heitätti ruttoon kuolleiden ruumiita katapultilla Kaffaan (Feodosijaan) Krimillä vuonna 1346 ja sai aikaiseksi epidemian.
Lähde: Pekka T. Heikura: Musta surma. Tieteessä tapahtuu 8/2003.
Tiedustelin asiaa Vantaan kaupunginarkistosta. Vuoden 1984 päättötodistuksiin ja oppilaskortteihin kevätlukukauden päättymispäiväksi on merkitty 31.5.1984.
Suomen virallinen lista alkaa vuoden 1995 loppupuolelta, mutta sitä aiemminkin on julkaistu myyntilistoja. Timo Pennanen on koonnut niitä blogiinsa Suomen vanhat albumilistat.Suomen viralliselta listalta ei löydy Marie Fredrikssonin sooloalbumeita. Voit katsoa kaikki listoilla olleet laulajat/yhtyeet klikkaamalla artistit-kohtaa valikkopalkissa. Huomaa, että sooloartistit ovat etunimen mukaan aakkosissa. Vilkaisin em. blogista listoja ennen v. 1995 julkaistujen levyjen osalta, eikä sielläkään ainakaan alkuperäisen julkaisuajan lähistöllä ollut listasijoituksia. Voit itse tutkia listoja lisää sivustolla. Roxetten levyt toki ovat päässeet listoille, mutta Fredrikssonin soolotuotanto ei ole ollut yhtä suosittua.
Helmet-aineistohaun kautta voi tarkistaa, mitä tällä hetkellä on lainassa. Tietosuojan vuoksi tietoa vanhoista lainoista ei valitettavasti ole saatavilla.
Jos Sinulla on jokin aavistus lukemastasi kirjasta, Helmet-aineistohausta voi olla apua - erityisesti kirjojen asiasanoista. Myös kirjastojen henkilökunnalla on valtavat määrät tietoa, pienikin vihje voi riittää kirjan tunnistamiseen.
Ota välittömästi yhteyttä lähimpään HelMet-kirjastoon ja pyydä kortin kuoletusta. Jos menet itse paikalle jonkin henkkarin kanssa, saat uuden kortin saman tien. Kuoletuksen kaltaisessa asiassa ei kannata odotella Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun kaltaista hidasta toimijaa vaan aina soittaa omaan kirjastoon saman tien.
Heikki Poroila
Voisikohan kyseessä olla Lawrence Sandersin dekkarisarjasarja, jonka ensimmäinen osa Ensimmäinen kuolemansynti on julkaistu vuonna 1982? Teoksia on suomennettu ainakin Neljänteen kuolemansyntiin asti. Teosten saatavuustiedot voit tarkistaa Lastu-verkkokirjastosta: https://lastu.finna.fi/
Tiedustelujen jälkeen selvisi, että kyseinen DVD-levy löytyi tosiaan kirjaston korjattavan ja tarkistettavan aineiston hyllystä. DVD on nyt palautettu myös kirjastojärjestelmän kautta, eli ei pitäisi enää näkyä lainoissanne. Pahoittelemme erhettä.
Olisikohan kyseessä Liisa Komosen: Viisaat sukset. Tarinassa seikkailee Aslak ja lopussa on hieman surullinen. Jyväskylän kirjastosta löytyy tällä hetkellä vuoden 1956 painos. Tämän voi varata seutuvarauksena muihin Keskikirjastoihin. Kirjasto ei myy tätä teosta, mutta esim. Huuto.netissä näyttää olevan tällä hetkellä kaupan muutama kappale.
Lauri Pohjanpään runo Lauantai-ilta on kokoelmasta Mielialoja (1910). Runo sisältyy myös kokoelmiin Kaipuu ylitse ajan : valitut runot 1910-1954 (1989) sekä Lauri Pohjanpään Valittuihin runoihin (1953) ja nämä teokset kuuluvat lähikirjastonne kokoelmiin.
https://loisto.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome
Tällaisia harkkoja ei näyttäisi markkinoilta löytyvän. Sen sijaan savea ja olkea yhdistämällä rakentamisesta on jo paljonkin kokemusta. Kantaviin rakenteisiin oljen ja saven seos ei sellaisenaan käy, mutta savi-olkipaalit tai suuremmat olkielementit toimivat rakennuksissa eristeenä.
https://yle.fi/uutiset/3-9828071
https://rakennusmaailma.fi/luomurakentaja-luottaa-saveen-ja-olkeen/
https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/438518/vtiedote73_96.pdf?…
Erilaisten kuitujen yhdistämistä betoniin on myös tutkittu tarkoituksena betonimassan ominaisuuksien parantaminen.
http://www.betoniyhdistys.fi/media/julkaisut/by-13-polymeerikuidut-beto…
