tutkittuani nettiä ja jonkin verran olen itsekin jalkapalloa muutaman vuosikymmenen seurannut, niin totean että pallon kohtalo vaihtelee. Nykyäänhän pallojen pintoihin saatetaan painaa tieto missä ottelussa niitä käytetään esimerkiksi Espanja - Saksa ja päivämäärä, joten niitä varmaankin käytetään vain siinä ottelussa turnauksessa. Muutoin palloja on kyllä käytetty ainakin takavuosien kisoissa useammassakin ottelussa. Joskus pelaajat saattavat ottaa pallon muistoksi, esimerkiksi kun tekevät hattutempun eli kolme maalia pelissä. Joskus pelaajat vievät pallon muistoksi muuten vain ottelun jälkeen. Palloja on lahjoitettu myös hyväntekeväisyyteen esimerkiksi kouluille tai juniorijoukkueille. Jalkapalloja on myös huutokaupattu ja varat…
Luettelointi Helmet-tietokannassa ei ole muuttunut, vaan siellä on kyllä aivan entiseen tapaan viittaustietue Anna Amnellista Pirkko Pekkariseen ja päinvastoin. Uudemman hakujärjestelmän (ns. Helmet-haun) näytöllä viite- eli auktoriteettitietueet tosin näkyvät varsin pieninä linkkeinä lähellä sivun alareunaa ja saattavat siksi helposti jäädä huomaamatta. Katso esim. tämä hakutulos (hakuterminä Pekkarinen Pirkko) ja siitä kohta "Hae termillä": http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Spekkarinen%20pirkko__Oright….
Vanhemmassa hakujärjestelmässä (ns. perinteisessä Helmet-haussa) viittaustietueet näkyvät selkeämmin, katso esim. http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/?searchtype=a&searcharg=amnell+…
Viittaustietueet Helmet-tietokannassa…
Merivartijat ovat valtion virkamiehiä, joten vähimmäisikäraja merivartijalle on 18 vuotta. Rajavartiosto kouluttaa merivartijoita noin 14 kuukauden mittaisella peruskurssilla. Rajavartioston työntekijöiden eläkeiän eli vanhimman mahdollisen merivartian iän voi katsoa Kevan ammattiryhmien eläkesivulta.
Virkamieslaki: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19940750
Merivartijan työkuvaus Ammattinetissä: http://www.ammattinetti.fi/ammatit/detail/610_ammatti
Lisätietoa Suomenlahden merivartiostosta: https://www.raja.fi/slmv
Osoitteesta https://kirkes.finna.fi/ pääset tekemään hakuja sekä varaamaan aineistoja. Varaamiseen tarvitset tunnusluvun, jonka saat kirjastostasi.
Tunnusluku / PIN-koodi on kirjastokorttiin liitetty nelinumeroinen luku. Verkkokirjastoon kirjautumiseen vaaditaan käyttäjätunnus, joka on kirjastokortin numero, sekä tunnusluku. Tunnuslukua / PIN-koodia tarvitaan myös sähköisten aineistojen käyttöön ja osalla lainausautomaateista. Tunnusluvun / PIN-koodin saa kirjastosta näyttämällä kuvallista henkilöllisyystodistusta.
Alle 15-vuotiaan kirjastokortin voi liittää takaajan tietoihin verkkokirjastossa. Kortin liittämiseen tarvitaan lapsen kortin tunnusluku / PIN-koodi.
Näyttää olevan minkki, joka on jo vaihtanut talvikarvaan. Perhosen kotelo on haastavampi tunnistaa. Kannattaa tutustua kirjaston perhoskirjoihin tai verkossa oleviin sivustoihin. Suomen Lajitietokeskus ylläpitää sivustoa Laji.fi, jonka foorumille voi lähettää kysymyksiä. Kysyminen vaatii rekisteröitymisen. Ötökkätieto-sivustolle on koottu tiedot yli 1000 lajista.
Minkistä lisää teoksessa Lahtinen, Jukka: Turkisriista ja sen metsästys
Suomen Lajitietokeskus https://laji.fi/
Ötökkätieto https://www.otokkatieto.fi/about
Lauri Pohjanpään runo "Isänmaa" alkaa: "Mikä on isänmaa, äiti?" Runo sisältyy ainakin kirjaan "Lasten runotar : valikoima lastenjuhlien lausujille ja nuorille runon ystäville" (toimittaneet Marjatta Kurenniemi ja Hellin Tynell; Valistus, 1962) ja kirjaan "Lasten kolmas lukukirja" (Urho Somerkivi, Engun Rauhamaa; Otava, 1959, 9. painos 1969). Lauri Pohjanpään kirjassa "Lastenrunoja" (Valistus, 1962) on runosta hieman erilainen versio, joka alkaa: "Sanohan minulle, äiti".
Se, miksi hevoskärryissä etummainen pyörä on pienempi kuin takimmainen, liittyy todennäköisesti vakauteen. Raskas kuorma, joka yleensä hevoskärryissä painottuu kärryjen takaosaan, lisää kovaa painetta takapyöriin, minkä vuoksi takapyörät ovat isommat. Pienet etupyörät tasapainottavat isoja takapyöriä sekä helpottavat ajurin näkyvyyttä ja kärryjen ohjattavuutta.
Ilmaisua "home and away" käytetään lähinnä jalkapallossa, mutta myös joissain muissa joukkuelajeissa, ja sillä viitataan koti- ja vierasotteluihin. Joukkue pelaa sekä kotikentällään (home game) että toisen joukkueen kotikentällä (away game).Sanoessaan "I've been home and away" kannattaja tarkoittaa, että hän on seurannut kannattamaansa joukkuetta uskollisesti käymällä kaikissa sen otteluissa, pelattiin ne sitten kotikentällä tai miten kaukana tahansa muualla.Muussa yhteydessä tällä voidaan sanoa, että on vuoroin kotona ja matkoilla tai muuten poissa normaaleista kuvioistaan. Joskus sitä on käytetty abstraktimmin kuvaamaan kaksijakoista olotila. Pitkään jatkuneen australialaisen saippuaoopperan nimenä se ilmaisee, että sarjan keskiössä…
Jortikan kirja löytyy Helsingin kaupunginkirjastosta Viikin tiedekirjastosta. Helmet-tietokannasta (http://www.helmet.fi) löytyvät tupakan viljelemistä käsittelevät kirjat ilmestyivät 1930- ja 1940-luvuilla, joten uusien niteiden hankkiminen ei ole helppoa.
Vihlman on Suomessa esiintyvä melko harvinainen sukunimi.Vihlman-nimisten lukumäärä oli Väestörekisterin mukaan vuonna 2014 yhteensä 101.
Nimen alkuperää on kysytty aikaisemmin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa, tässä vastaus vuodelta 2013:
"Käytettävissä olevista lähteistämme ei löytynyt Vihlman-nimen alkuperää tai merkitystä. Pirjo Mikkosen Sukunimet-kirjassa mainitaan, että Vihlman-nimeä on suomalaistettu vuoden 1906 tienoilla. Uusiksi sukunimiksi on otettu mm. nimiä Vilja, Venho, Oras ja Vuolukka. Lisätietoa voisi löytyä Suomen Sukututkimusseurasta http://www.genealogia.fi/"
En voi vastata Kansalliskirjaston puolesta, mutta todennäköisesti selitys on yksinkertaisesti se, että Neva ei ilmestynyt Suomessa vaan Pietarissa. Digiarkiston etusivulla sen kattavuus ilmaistaan näin: "Kansalliskirjasto on digitoinut kaikki Suomessa vuosina 1771-1929 ilmestyneet sanomalehdet, ja ne ovat käytössä tämän palvelun kautta." Palvelu ei siis sisällä kaikkia suomenkielisiä lehtiä ainakaan vielä. Etusivun vihreän PALAUTE-napin kautta voi aina tehdä ehdotuksia julkaisuista, jotka näyttävät puuttuvan. Tälläkin hetkellä osa kausijulkaisuista löytyy vain Doria-palvelusta (esimerkiksi kirjallinen joululehti Nuori Suomi), koska jokaisen lehden kohdalla on tehty päätös, onko se kausijulkaisu vai ei. Rajatapauksissa julkaisu on…
Vantaalaisella golfkentällä syyskuussa 2017 valkoposkihanhen surmanneen golfaajan kertomuksen mukaan lintu oli saanut osuman golfpallosta ja loukkaantunut. Sama mies oli aiemmin syksyllä lopettanut golfmailallaan metsästäjän haavoittamaksi kuvailemansa kanadanhanhen. Poliisi tutki valkoposkihanhen tappoa törkeänä eläinsuojelurikoksena ja luonnonsuojelurikoksena, mutta loppujen lopuksi miestä vastaan ei nostettu syytettä.
https://www.is.fi/golf/art-2000005389069.html
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/201801162200672253
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/201709292200426501
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/201709302200428755
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/201709302200428666
https://www.helsinginuutiset.…
Kyseessä lienee Marko Hautalan teos Itsevalaisevat (2008). Alla olevasta linkistä voit lukea lisää teoksesta ja näet sen saatavuuden Helmet-kirjastoissa.https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1867899?sid=4845344524
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjan mukaan Kirves-sukunimi on tosiaan tunnettu juuri Laatokan Karjalassa, mm. Lumivaarassa, Jaakkimassa ja Sortavalassa. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Kirves on tai on ollut sukunimenä 596 suomalaisella:
http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/default.asp?L=1
Tarkempia tietoja suvusta ei yleisen kirjaston lähteiden kautta löytynyt. Tietoa sukututkimuksen lähteistä löytyy Arkistolaitoksen ja Sukututkimusseuran kautta:
http://www.arkisto.fi/se/aineistot/apuvaelineet/sukututkimus-2
http://www.genealogia.fi/
Mahtaisiko kuitenkin olla kysymyksessä Seppo Huvilan pro gradu -työ Tietovarastointi organisaatiossa,
1998. Tampereen yliopisto, tietojenkäsittelyopin laitos, tietojenkäsittelyoppi. Sen voi saada kaukolainaksi mikrotallenteena, ja kaukovarauspyynnön voi tehdä omassa lähikirjastossa. Mitään muuta Seppo Huvilalta ei tunnu olevan.
Johnson esitti kuuluisan kommenttinsa Lontoosta vastaukseksi James Boswellille 20.9.1777 keskustelussa, jossa tämä pohti, heikkenisikö hänen mieltymyksensä Lontooseen, jos hän satunnaisten innostaviksi kokemiensa vierailujensa asemesta asuisi siellä.
"Olin aina valittanut hänelle olevani Skotlannissa tyytymätön, koska se oli mielestäni elämänpiiriksi liian ahdas ja toivovani, että voisin valita varsinaiseksi asuinpaikakseni Lontoon, kunnian, opin ja huvitusten suuren keskuksen, joka suhteellisesti puhuen merkitsi minulle maanpäällistä taivasta. Johnson: 'Niinpä niin, en ole ikinä tuntenut ketään, joka olisi yhtä rajusti rakastanut Lontoota kuin te, enkä voi moittia teitä siitä, että haluaisitte asua siellä, -- .'"
"Sanoin epäileväni, että…
Hannu Salakka on kirjoittanut runoja, novelleja ja romaaneja. Hänen teksteilleen on tyypillistä viivyttelevä pohdiskelevuus ja visuaalinen luontokuvaus. Salakka sai Valtion kirjallisuuspalkinnon v. 1982.
Seuraavista teoksista löydät hänestä enemmän tietoa:
Kotimaisia nykykertojia : 3 (BTJ Kirjastopalvelu, 2000)
Suomalaisia nykylyyrikoita (Kirjastopalvelu, 1986)
Kirja-arvosteluita esim.
Päivien laskut / Hannu Salakka JULKAISUSSA: Suomen kuvalehti(1996) : 4, s. 63.
Valveunivaeltaja / Hannu Salakka JULKAISUSSA: Opettaja(1999) : 26-31, s. 25.
Vuoden viimeisenä ja ensimmäisenä yönä / Hannu Salakka JULKAISUSSA: Tuli & savu 1997 : 3, s. 34-35.
Kirjastojen tietokannat löytyvät osoitteesta: http://www.kirjastot.fi/kirjastot/aineistohaku.asp?…
Runon nimi on Annelin jouluaatto ja se löytyy lehdestä Koti : Kotikasvatusyhdistyksen äänenkannattaja 1932 nro. 11-12 sivu 370. Kirjoittajan nimimerkki on L.L.
Näin vähillä tiedoilla kun kysytään, joutuu vastaaja olettamaan aika paljon. Tässä tapauksessa oletan ensimmäiseksi, että kysyjä tarkoittaa Kalervo Halosen säveltämää ja Vexi Salmen sanoittamaa laulua "Maailma on kaunis", jonka Irwin tulkitsi vuonna 1989. Ainakaan tämän nimistä kirjaa ei näyttäisi olevan, ei myöskään kilpailevaa laulua.
Kysymys "löytyykö ruotsiksi" voi tarkoittaa joko ruotsinkielistä esitystä levyllä tai ruotsinkielistä käännöstä tekstistä (nuottina tai muuten). Tässä tapauksessa vastaus näyttää molempiin olevan kielteinen, ainakaan Viola-tietokanta ei tunne ruotsinkielisiä käännöksiä missään muodossa. Savonkielinen versio on tehty, ruotsinkielistä ei.
Heikki Poroila
Juha Hernesniemen Aivokirurgin muistelmat (WSOY 2022) löytyy jo OUTI-kirjastojen kokoelmista.
Linkki OUTI-verkkokirjastoon: https://outi.finna.fi/Record/outi.2254591
