Mahtaisiko kyseessä olla Kati Koivikon vuonna 2019 ilmestynyt matkakertomus ja historiallinen yhteiskuntakuvaus Kirkkaankeltaisen Wartburgin kyydissä : matkalla Saksan itäosissa. Ote kirjan takakansitekstistä: "Tarinat kuljettavat lukijaa DDR-ajasta aina tämän päivän Saksaan. Pakolaisten saapuminen Syyriasta, levottomuudet idän kaupungeissa, nationalististen ajatusten voimistuminen. Historia kiertyy henkilökohtaisten tarinoiden pohjalle, joiden kautta avautuu uusia näkökulmia tämän päivän Eurooppaan."
Linkki Helmet-hakuun: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2388757
Kyseessä voisi olla Iain Smythin kirjoittama Faaraon silmä : kolmiulotteinen pelikirja (Otava, 1996). Finnan mukaan kirja on pop-up-kirja ja siinä on liikuteltavia osia. Kirjan kannessa on epäiltyjen kuvia ja teksti "Arvoitus jossa 3 erilaista ratkaisua". Kirjan englanninkielisellä nimellä "The eye of the pharaoh" kirjasta voi löytyä netistä enemmänkin tietoa.
Kysymyksestä ei käynyt ilmi, onko kyse suomalaisesta kirjasta vai kenties käännöksestä. Laitan tähän kaksi ehdotusta. Molemmat kotimaisia. Jos näistä ei kumpikaan ole oikea, voit kysyä uudelleen. Eskola, Meri : Ehdin rakastaa häntä. WSOY, 2023 - Toimittaja Meri Eskolan äiti teki itsemurhan, kun tyttö oli noin 7-vuotias. Kirjassa pohditaan, miksi äiti teki teon ja rakastiko äiti tytärtään.Huovinen, Eero : Äitiä ikävä. WSOY, 2020 - Piispa Eero Huovinen oli 9-vuotias, kun hänen äitinsä kuoli. Äidistä ja surusta ei perheessä puhuttu. Kirjassa Huovinen palaa äidin elämään ja kuolemaan sekä kuvaa äidin jättämää surua ja elämänkestävää ikävää.
Alan perusteos, jossa on tietoa ko. soittimesta ja sen historiasta
ja joka toimii myös alkeiskurssina, lienee Kalevi Lindqvistin teos
"Soitamme yksi- ja kaksirivistä", jota löytyy kasettipakettina
tai nuottina useimmista Helsingin kirjastoista, mm. Kontulasta ja
myös täältä Puistolasta.
Tässä tarkemmat tiedot, voit varata teokset lähimpään kirjastoosi
puhelimitse:
Luokka: 786.161
LINDQVIST, KALEVI
SOITAMME YKSI- JA KAKSIRIVISTÄ 1NU+1KA
1983
Materiaali: ÄÄNTEK (opas ja kasetti)
Tunnus: 40258726
Luokka: 786.161
Lindqvist, Kalevi
Soitamme yksi- ja kaksirivistä
1983
Materiaali: NUOTTI
Tunnus: 9519541055
T:Tuukka Järvi
kirjastovirkailija
Puistolan kirjasto
Hei
Sekä YLE että Helsingin Sanomat uutisoivat vuonna 2012, että varmin tapa tuhota tiedostot lopullisesti on poistaa tietokoneen kovalevy ja tuhota se. Ilmeisesti ainakaan nykyiset puhdistusohjelmat eivät poista kaikkea tietoa. Jos puhdistusohjelmat eivät kehity perusteellisemmiksi, lienee viisainta ohjeistaa testamentissa perikuntaa tuhoamaan tietokoneen kovalevy.
Läheteet:
http://yle.fi/uutiset/kovalevyn_tyhjennys_ei_riita_se_pitaa_tuhota/6290…
http://www.hs.fi/kuluttaja/a1339540880044
Kirjastoissamme on otettu uudelleen käyttöön se käytäntö ettei uusinta lehtinumeroa lainata, vaan se on käyntiasiakkaiden luettavissa kirjaston tiloissa. Valmistaudumme siten tilojen avaamiseen asiakkaille, vaikka avaamispäivä ei olekaan vielä tiedossa.
Näiden tietojen pohjalta on hankalaa selvittää, kenen taulusta on kyse. Onko sinulla tietoa, onko kyseessä kotimainen taiteilija? Onko teos liitettävissä johonkin suomalaiseen paikkakuntaan tai alueeseen? Asiaa voisi lähteä selvittäämään kyseisen alueen tai paikkakunnan taidemuoseosta.
Asiaa voisi tiedustella Iittalan naivisteilta. https://naivistit.fi/
Suomen Taiteilijaseuralla on kuvataiteilijamatrikkeli, josta voi löytyä kotimaisten taiteilijoiden signeerauksia. https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/
Taiteeseen liittyvän kysymyksen voi lähettää Kysy museolta -palveluun, jonne kysymykseen oheen voi liittää kuvan esim. taideteoksesta. https://kysymuseolta.fi/
Pieni kissanpoikanen -lastenlaulu ja monia muitakin löytyy ainakin näistä kirjoista; Kultainen lastenlaulukirja (toimitus Virpi Kari, Kuvitus Pirkko Huttunen), Ensimmäinen laulukirjani (toimittanut Virpi Kari, kuvittanut Pirkko Huttunen), Pieni ankanpoikanen : eläinlauluja lapsille, Olin laulukirja (toimittaneet Markku Kaikkonen, Ritva Ollaranta, Maija Simojoki, Satu Sopanen)
Kirjat saa lainaan kirjastosta.
Valitettavasti emme löytäneet mitään lähdettä, jossa olisi eritelty kanojen nimet. Asiaa voi vielä tiedustella esimerkiksi P.E. Svinhufvudin kotimuseosta Kotkaniemestä. Kotkaniemi-museon yhteystiedot ovat:
Kotkaniemi-museo
Itsenäisyydentie 799 a
54530 LUUMÄKI
info@kotkaniemi.fi
Puh. 040 522 7553
Hei,
Antamasi tiedot viittaavat Eeva Kilven teokseen Häätanhu (1.p. 1973).
Täältä löytyy sisällönkuvaus (Kirjasampo): https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au61924ab8-ee10-44e3-852c-d…
Tässä kirjoja, joihin voisit tutustua.
Johdatus Koraaniin / Jaakko Hämeen-Anttila
Koraanin selitysteos / Jaakko Hämeen-Anttila
Kuinka Koraania luetaan / Mona Siddiqui
Islam : taskusanakirja / Jaakko Hämeen-Anttila
Todellinen islam / Yakup Yilmaz
Islamin käsikirja / Jaakko Hämeen-Anttila
Saatat olla oikeassa. Sergei Prokofjevin oopperan nimi on suomennettu "Rakkaus kolmeen oranssiin" kirjassa "Sävelten maailma : musiikinkuuntelijan tietoteos". Kirja perustuu amerikkalaisen D. Ewenin teokseen "Music for millions", ja sen ovat suomeksi toimittaneet Oiva Talvitie ja Kari Rydman. Suomenkielisen version esipuheen on kirjoittanut Kari Rydman.
Blogissaan Rydman kertoo, ettei koskaan tavannut Oiva Talvitietä, jonka suomennoksen hän sai toimitettavakseen. Hän ei ollut tyytyväinen Talvitien suomennokseen ja muokkasi kirjan sisältöä ajantasaisemmaksi. Rydman ei ole täysin tyytyväinen lopputulokseen omalta osaltaan eikä kielentarkastajien kaikkiin ratkaisuihin.
Lähteitä:
Sävelten maailma : musiikinkuuntelijan tietoteos (WSOY,…
Kirja on australialaisen Elyne Mitchellin Thowra, hopeaharja. Se on ilmestynyt suomeksi v. 1982, englanninkielinen alkuteos jo 1958. Englanniksi on tullut useita jatko-osia, mutta näitä ei ole suomennettu.
Ensimmäinen kirja voisi olla Tuulen laulu, kirjoittaja Unity Hall. Toinen kirja saattaisi olla Johanna Al-Sainin kirjoittama Taistelin Allahin puolesta. Tämä kirja ei ole romaani, vaan todellisuuspohjainen dokumentti.
Nykyisin voi Helmet-järjestelmään omiin tietoihinsa lisätä oman lainaushistoriansa. http://www.helmet.fi/screens/help_fin.html#lainaushistoria
Entressen kirjasto (kuten muutkin Espoon kirjastot) ottaa vastaan pieniä kirjamääriä. Kirjaston lainattaviin kokoelmiin otetaan vain sellaisia kirjoja, joista on
pulaa helmet-kirjastoissa. Loput laitetaan kierrätyshyllyyn/ asiakas voi noutaa ne takaisin. Isoja kirjamääriä ei voida ottaa vastaan.
Rakennuksen saa kyllä valokuvata, piirtää tai maalata, mutta rakennuksen fyysinen muuttaminen tai toisen täsmälleen samanlaisen rakennuksen rakentaminen on kiellettyä, jos rakennus täyttää teoksen tuntomerkit. Tosin rakennustakin saa tekijän luvatta muuttaa, jos se on teknisistä syistä tarkoituksenmukaista. Tekijänoikeuslaki Pykälä 25 e
"Tekijänoikeuslain mukaan sillä, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen, on tekijänoikeus teokseen. Suojattuja teoksia ovat mm. valokuvateos tai muu kuvataiteen teos, rakennustaiteen, taidekäsityön tai taideteollisuuden teos, kartta, selittävä piirustus, graafinen tai plastillinen teos, tietokoneohjelma tai muu teos.
Tekijänoikeus suojaa luovan työn sisältöä, muotoa, jossa teos ilmenee…
Suomennoksia tähän asti on tullut vain kuusi, joista viimeinen on vuonna 2016 ilmestynyt Valtioneuvos. Englanniksi näyttää löytyvän ainakin suurin osa Boris Akuninin kirjoittamista kirjoista. Esimerkiksi wikipedialta löytyy lista hänen kirjoistaan, ja niitten englanninkieliset tittelit. Finna.fi verkkosivulla näkyy mitkä näistä löytyvät eri kirjastoista, joista niitä pystyisi mahdollisesti kaukolainaamaan loimaan kirjastoon.
Jos puolisot on vihitty avioliittoon ennen 1.1.1986, vaimolla on oikeus avioliiton aikana ottaa sukunimekseen se nimi, joka hänellä oli naimattomana ollessaan, ilmoittamalla siitä kirjallisesti sille maistraatille, jonka toimialueella hänellä on kotikunta tai väestökirjanpitokunta.
Nimiasioista löytyy tietoa maistraatin sivuilta, https://www.maistraatti.fi/fi/Palvelut/nimiasiat/
Johanna Pakolan teoksesta Örön linnake (2015) löytyy luku ”Örön tykit” (s. 87–96), jossa kuvaillaan seikkaperäisesti linnakkeen tykkejä. Teoksessa esitettyjen tietojen mukaan Örössa sijaitsi vielä sen siirryttyä Suomen valtion hallintaan vuonna 1918 useita Obuhovin teräsvalimolla sekä Permin teräsvalimolla Venäjällä vuosina 1901–1915 valmistettuja tykkejä. Tykkien numerot, kaliiperit, valmistusvuodet sekä valmistuspaikat on lueteltu teoksessa tarkasti. Listauksen mukaan saarella on vuonna 1918 sijannut neljä 12 tuumaista Obuhov-tykkiä, joista kaksi on vielä paikallaan. Nämä neljä tykkiä on valmistettu Obuhovin teräsvalimolla vuosina 1914–1915. Myös Museoviraston valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen (RKY)…
