Sosiaalidarwinistiset näkemykset sodankäynnistä eivät olleet viime vuosisadan alkupuoliskolla mitenkään epätavallisia. Ennen ensimmäistä maailmansotaa teemasta kirjoitti ainakin kenraali Friedrich von Bernhardi (1849-1930). Ensimmäisen maailmansodan jälkeen vastaavia näkemyksiä kehitti vielä pidemmälle kenraali Erich Ludendorff (1865-1937). Yksi mahdollisuus voisi olla myös saksalainen kirjailija ja sotilas Ernst Jünger (1895-1998). En valitettavasti kuitenkaan löytänyt herroilta käsillä olevasta kirjallisuudesta aivan kuvaukseen sopivaa sitaattia. Samassa henkisessä ilmapiirissä kasvaneista saksalaisista upseereista moni olisi saattanut lausua jotain kuvatun kaltaista, eivätkä ajatukset aivan vieraita olisi olleet muissakaan maissa.…
Otavan suuressa keittokirjassa on 1 kg hirvipaistille seuraavat marinadiohjeet:
Perinteinen: 3-4 dl olutta, 2 dl viinietikkaa, 0,5 l vettä, 1 viipaloitu punasipuli, 5-6 valkopippuria ja 5-6 neilikkaa.
Sitrusmarinadi: 1 pullo punaviiniä, 1 dl konjakkia, 1 dl öljyä, 1 paloiteltu sitruuna, 1-2 paloiteltua appelsiinia, 5-7 katajanmarjaa hieman murskattuna, 1 suuri viipaloitu sipuli.
Anna lihan marinoitua jääkaapissa 2 päivää. Ruskista paisti kovalla lämmöllä voissa joka puolelta 3-4 min. sivua kohti. Lisää pataan siivilöity marinadi ja lihaliemi (0,5 l). Hauduta miedolla lämmöllä paistia n 2 tuntia. Ota liha padasta. Siivilöi paistosliemi ja kiehauta. Yhdistä 2-3 rkl voita ja 1 rkl vehnäjauhoja ja suurusta liemi seoksella. Lisää kermaa ja ja…
En löytänyt Ylen elävästä arkistosta äänitettä Salmesta ja Ramblerseista. Äänitteitä voisi kysellä Ylen Arkistomyynnistä.YouTubessa on paljon Klaus Salmen ja Ramblersien musiikkia. YouTubeStefan Smirnov: Tornin miehet kertoo ehkä enemmän Valvontakomissiolle tarjotusta viihteestä. Suomen historiaa.blogspt.com
Ainakin osalla Helsingin kaupunginkirjaston skannereista pystyy skannaamaan dioja. Diaskannausmahdollisuus on yleensä mainittu tietokoneen lisätietojen kohdalla. Niitä voi katsoa osoitteesta https://varaus.lib.hel.fi/default.aspx klikkaamalla kirjaston tietokonelistan alla olevaa linkkiä ”Näytä tiedot”. Esimerkiksi Pasilan kirjastossa diojen skannaaminen onnistuu. Skannaaminen tosin on hiukan kankeaa, koska diat joutuu laittamaan skannaustelineeseen, johon ei mahdu valtavan montaa diaa kerralla.
Naantalin kaupunginkirjastossa ei voi skannata tiedostoja.
Vaskialueella esimerkiksi Raisiosta ja Turusta skanneri löytyy.
Tiedot palveluista saat hakemalla kirjaston nimellä ja klikkaamalla sitä https://vaski.finna.fi/Content/kirjastot
Vaikka kysymys on sinänsä mielekäs, se on luonteeltaan niin monimutkainen ja laaja, ettei siihen vastaaminen Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun kautta ole mahdollista. Todennäköisesti ainoa tapa lähestyä näin monimutkaista asiaa on yrittää etsiä suhteellisen uutta kirjallisuutta ja artikkeleita. Suuremmilla kirjastojen musiikkiosastoilla voi tähän etsimiseen saada apua. Samassa yhteydessä kysyjä voisi täsmentää, mitä ajanjaksoa tai tyylikausia hän tarkoittaa ilmaisulla "Britannian nykymusiikki", joka ei ole niin yksiselitteinen käsite kuin voisi ehkä toivoa. Sekin pitäisi täsmentää, puhutaanko ns. taidemusiikista vai populaarimusiikista tai molemmista.
Heikki Poroila
Erikoistutkija Suomen ympäristökeskuksen Biodiversiteettiyksiköstä antoi tällaisen vastauksen:
Ensimmäisessä kuvassa on vaalea kääpä, mutta ilman näytettä sitä ei voi määrittää. Toisessa kuvassa (LautaSieniRuskeaP) on rivikääpä (Antrodia serialis), joka on luonnossa hyvin yleinen ja lahottaa kaatuneita kuusia. Se viihtyy myös lahoavissa laudoissa ja hirsissä. Usein se tekee kapean, yläpinnaltaan ruskean lakin kasvaessaan puun kyljessä tai esim. pölkyn päässä. Tässä lakkia ei ole koska on kasvanut laudan maata vasten olevalla pinnalla.
Laudat voi jättää lahoamaan. Niillä kasvavat käävät eivät tartu eläviin puihin, eivätkä kuivaan puuhun, esim. lauta- tai hirsiseinään. Maastoon jätettynä ne edistävät monimuotoisuutta ja palauttavat…
Helmet-kirjastoista löytyy hyvinkin paljon Malmin kaupunginosaa käsittelevää kirjallisuutta. Löydät ne Helmet-tietokannasta yksinkertaisesti kirjoittamalla hakukenttään sanat Malmi Helsinki ja rajaamalla hakutuloksen tietokirjallisuuteen. Tässä suora linkki tuloslistaan:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Smalmi%20helsinki__Ff%3Afacetcollections%3A11%3A11%3ATietokirjat%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Kunkin teoksen sisältöä ja saatavuutta eri kirjastoista pääset tutkimaan klikkaamalla teosten nimiä.
Vanhat Vaasa-lehdet löytyvät mikrofilmattuina Vaasan kaupunginkirjastosta, pääkirjaston uutisalueelta. Mikrofilmilaitetta voi tulla käyttämään omatoimisesti ja voi ottaa kopion haluamastaan kohdasta. Kopiointipalvelua meillä ei ole.
Jos isosiskon lainaamista kirjoista on tullut vasta yksi muistutus, voi kirjoja yrittää uusia. Jos kirjoissa on varausjono, ei uusiminen valitettavasti onnistu.
Jos kirjoista on tullut jo toinen muikkari, ei uusiminenkaan ilman kirjaa enää onnistu.
Tällaisten ongelmien takia sanomme aina, ettei omaa korttia pitäisi lainata kenellekään.
Isosisko joutuu nyt ison urakan eteen. Kirja pitäisi löytää pikaisesti eli huone siivota huolellisesti. Jos kirja ei löydy, joutuu kirjan lainannut neuvottelemaan kirjastossa kirjan korvaamisesta. (isä tai äiti voivat auttaa)
Odotteluaikana pikkusisko voisi käydä kirjastossa isosiskon, isän tai äidin kanssa ja käyttää seuralaisen korttia omassa lainaamisessaan.
Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta on mm.
Pesonen, L. & Sohn, M-J. (2009). Mantereet ja supermantereet. Julkaisussa Maan ytimestä avaruuteen : ajankohtaista suomalaista geo- ja ympäristötieteellistä tutkimusta/Haapala, I. & Pulkkinen, T. (eds.), s.13-31
Kakkuri, Juhani: Muuttuva maa. WSOY, 2007.
Smith, P. J., Taipale, K., Hakanen, J. & Allen, P. (1992). Tieteen maailma: [6], Maapallon kehitys.
Helsingin kaupunginkirjasto on vastannut samantyyppiseen kysymykseen aikaisemmin ja vastauksen loppuosassa on Balticaa koskevaa infoa.
http://www.kysy.fi/kysymys/miten-mannerlaattojen-liikkeet-ovat-vaikutta…
Lyhyt ja ytimekäs kuvaus löytyy myös Geologia.fi sivustolta linkistä http://www.geologia.fi/index.php/2018/04/23/maan-…
Alkuperäisäänitettä kääreineen ei HelMet-kirjastoista löydy.
Yleisradion Fono-tietokannassa (http://www.fono.fi/ ; vapaasti verkossa käytössä) on tarkat tiedot Yleisradion äänilevystön äänitteistä. Tästä tietokannasta löytyy lainaamasi albumi (Mörri-Möykyn toivekonsertti : 27 toivottua lastenlaulua, Finnlevy 1988), jolla on Tapiolan Yhteiskoulun oppilasryhmän esittämänä ja Erkki Pohjolan johtamana kappale Mörri-Möykky, jonka on säveltänyt Marjatta Pokela ja sovittanut Nacke Johansson. Enempää tietoja ei sielläkään ole. Vuodelta 1976 olevaa Mörri-Möykkyä ei Fonosta löydy.
Warner Music Finlandista, johon Finnlevy liitettiin 1990-luvun alussa, kehotettiin kysymään tekijänoikeusjärjestö Gramexista. Sieltä taas kerrottiin, että heillä kyllä on…
Kyseessä ovat ilmeisesti pelikorttiverot. Pelit ovat olleet ja ovat vieläkin monessa maassa erityisen veron kohteena. Pelikortit tulivat verotuksen kohteeksi Ruotsissa ja siis myös Suomessa ensimmäisen kerran 1700-luvulla, jolloin veroa kannettiin leimamaksun muodossa. Pelikorttiverotuksen historia autonomian aikana alkaa vuodesta 1842, jolloin säädettiin Suomessa valmistetuista pelikorteista suoritettavaksi leimamaksua.Lähde:Esko Linnakangas & Leila Juanto 2020. Synti- ja haittaverokirja : Anekaupasta paheveroihin ja kompensaatiomaksuihin .S. 196-198 https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-69372-2-9Lisää peliveroista:Juanto, L. A., & Linnakangas, E. (2018). Peliverot - vanhaa ja uutta. VEROTUS-LEHTI, 68(5), 606-609.
Kuva on hieman epäselvä, mutta voisi olla joku turkiskuoriainen. Jos asut kerros- tai rivitalossa kannattaa ottaa yhteyttä isännöitsijään jos asut omakotitalossa niin hyönteismyrkkyjä joutunee käyttämään useamman kerran.
Helsingin käyttämässä Papercut-järjestelmässä asiakastietue haetaan joko kirjastokortin numerolla, puhelinnumerolla tai guest-alkuisella itsepalvelutunnuksella. Saldon lisäksi tietueessa näkyy oletussähköpostiosoite, jos asiakkaan kirjastokortin tiedoissa on sellainen ollut tai asiakas on sen antanut luodessaan itsepalvelutunnuksen.
Asiakkaan henkilö- ja lainaustiedot on tallennettu erilliseen Sierra-kirjastojärjestelmään. Niitä ei näe Papercutin kautta.
Alice Hoffman: Ihmeellisten asioiden museoKirja tapahtuu 1910-luvun Coney Islandilla. Toinen päähenkilö on tyttö, joka esiintyy merenneitona vesitankissa isänsä Ihmeellisten asioiden museossa. Museossa on myös mm. susimies ja satavuotias kilpikonna. Toinen päähenkilö on valokuvaaja, joka on ottanut kuvia New Yorkin köyhistä. Kirjassa on myös historiallinen tehdastulipalo.
