HelMet -verkkokirjastossa kirjoittamalla hakusanaksi "kaunokirjoitus" saatte vastauksena listan kirjaston aineistoon viittaavia tietoja, joista uskon löytyvän sopivat teokset. Ne voi sitten käydä hakemassa kirjastosta tai varata netistä tai kirjastokäynnin yhteydessä.
Kyllä, HelMet kirjaston neräpaivämuistutus tulee automaattisesti sähköpostiisi, jos se on kortillasi.
Jos ei tule, niin tarkista/tarkistuta osoitteen oikeinkirjoitus ja postivalinta kortillasi.
Ensimmäinen muistutus tulee pari paivää ennen eräpäivää.
Toinen tulee kaksi viikkoa eräpäivän jälkeen ja seuraavat muistutus + perintäilmoitus tulevat suoraan laatikkopostilla.
Pitänee tarkistaa HelMet-sivuston ohjeistusta.
Puomi-sanan genetiivimuoto on puomin.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/puomi?searchMode=all
Sana kuuluu taivutustyyppiin 5.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/info/reading-howto#reading-how…
https://kaino.kotus.fi/sanat/nykysuomi/taivutustyypit.php
Lauseessa ovat nominaalimuotoja lukiessaan ja elävänsä.
Sanassa lukiessaan on aktiivin 2. infinitiivi, sanassa elävänsä on aktiivin 1. partisiippi.
https://fl.finnlectura.fi/verkkosuomi/Morfologia/sivu2522.htm
Tällaista monilla petoeläimillä tavattavaa saalistustapaa nimitetään ylimäärätappamiseksi. Sen yleisyydestä ei löytynyt tietoa. Sitä on havaittu mm. silloin, kun helppoa saalista, esimerkiksi poronvasoja tai lampaita, on saatavilla. Tarkoituksena voi olla esim. säästää "hyvän sään aikana" saalistettu myöhemmäksi talvikaudeksi.
Aiheesta tietoa esim. verkossa luettavasta Metsästäjäin keskusjärjestön julkaisusta Petovahinkojen tunnistamisopas (Harri Norberg, Ilpo Kojola ja Sauli Härkönen) ja Wikipediasta:
https://riista.fi/wp-content/uploads/2013/03/Petovahinko-opas_fi.pdf
https://en.wikipedia.org/wiki/Surplus_killing
Mitään virallista vuosilukua en onnistunut löytämään, mutta sekä Ylen 2010 julkaistussa artikkelissa että Kalevan 2017 julkaistussa artikkelissa esiintyy sama vuosikymmen: 1970-luku. 70-luku näyttäisi olevan muuallakin mainittu ajankohdaksi, jolloin siirryttiin opettajan teitittelystä sinutteluun. Ylen artikkelissa ei ole lueteltu lähteitä, Kalevan lähteenä on haastattelu.
Yle: https://yle.fi/a/3-5644714
Kaleva: https://www.kaleva.fi/oppilaat-teitittelivat-opettajiaan-1970-luvulla-mi/1637507
Hilja Valtosen romaani Päivä perijättärenä vuodelta 1932 on lainattavissa HelMet-kirjastoista. Teosta on yksi kappale Pasilan kirjavarastossa, josta voit tilata sen omaan lähikirjastoosi.
Valtosen näytelmää Autotyttö : kommelluksia kolmessa näytöksessä (1929) sen sijaan ei ole lainkaan HelMet-kirjastojen kokoelmissa. Teosta voi pääkaupunkiseudulla lainata esimerkiksi Teatterikorkeakoulun kirjastosta, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastosta ja Työväenliikkeen kirjastosta. Kansalliskirjastossa on yksi kappale ko. teosta, mutta sitä ei saa kotilainaan vaan ainoastaan lukusalikäyttöön.
Etsimästäsi aiheesta pitäisi löytyä tietoa esimerkiksi seuraavista julkaisuista:
Vähäkangas, Ismo: Sata lasissa (Turun historiallinen yhdistys, 2000)…
Kyseessä ovat puolustusvoimien kuntomerkki (Kmki) ja suunnistusmerkki (Smki). Nykyisen puolustusvoimien kilpailutoiminnan sääntökirjan mukaan asevelvolliset voivat suorittaa kuntomerkin 12 minuutin juoksutestissä. Suunnistusmerkki voidaan suorittaa puolustusvoimissa käsketyissä kilpailuissa suunnistuksessa, ampumasuunnistuksessa ja partiosuunnistuksessa, sekä kansallisissa ja kansainvälisissä arvokilpailuissa suunnistuksessa ja hiihtosuunnistuksessa.
Hei,
Eduskunnan kirjastossa emme valitettavasti osaa vastata oikeudellisiin kysymyksiin. Sinun kannattaa hankkia käsiisi teos:
Yhdistysoikeus. Halila, Heikki; Tarasti, Lauri. Alma Talent 2017. Viides, uudistettu painos
Se on keskeinen yhdistyksiä käsittelevä teos.
Zarkus oli muunnelma Poussan etunimestä Markus. Eri projekteissa hän käytti myös sukunimestään "eksoottisemmaksi muunnettuja" muotoja esim. Boussé.
https://www.discogs.com/artist/188964-Zarkus-Poussa
Ensemble- ja orkesterikokoonpanojen nuottimateriaaleja ei yleensä ole kirjastojen kokoelmissa, vaan ne ovat vuokra-aineistoa. Einojuhani Rautavaaran Octet for Winds (1962) on saatavissa vuokraksi Fennica Gehrmanin kautta. Teos löytyy palvelun Hire materials -alasivulta hakutoiminnolla.
Tilauskäytännöt vaihtelevat maittain. Tilaus tapahtuu joko Zinfonia-portaalin kautta tai paikalliselta välittäjältä. Käytännön ohjeet sekä Fennica Gehrmanin toimiston yhteystiedot löytyvät sivulta https://www.fennicagehrman.fi/hire-materials/how-to-order/
Ainakin joitakin myös verkon kautta luettavia artikeleita ja tutkimuksia löytyy.
- ”Oon hiphop-lohikäärme, syljen tulta”: Suomiräpin poeettiset ja rytmiset piirteet suhteessa musiikin biittiin sekä niiden kehitys 2000-luvun alusta 2010-luvulle / Mira Willman. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto, 2015:
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/155202/oonhipho.pdf?se…
- Suomirockin matkailutarinoiden rakentuminen 1985-1999 / Susanna Laamanen. Väitöskirja. University of Eastern Finland 2021:
https://erepo.uef.fi/handle/123456789/24342
- "Tuhansien laulujen maa": maisema ja identiteetti 1980- ja 1990-lukujen suomenkielisessä rocklyriikassa / Susanna Laamanen. Artikkeli. Jyväskylän yliopisto,…
Kirjastossa on paljonkin lukion matematiikan kirjoja lainattavana. Niitä voi hakea esimerkiksi hakusanoilla: matematiikka lukio oppikirjat.
Useimmat kirjat käsittelevät jotain tiettyä matematiikan alaa (todennäköisyyslaskenta, geometria, integraalilaskenta jne), mutta on myös kertauskirjoja sekä vanhoja ylioppilastehtäviä.
Kirjaston kokoelmista löytyy esimerkiksi koulukäytössä oleva Tekijä-niminen sarja, http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Stekij%C3%A4__Orightresult__…
Ensimmäisen oman talon työväenyhdistys osti vuonna 1900 lukkari Ketoselta. Taloa laajennettiin vuosina 1906 (juhlasali, vihittiin käyttöön 30.9.1906) ja 1912 (lisärakennukseen elokuvateatteri ja voimisteluseuralle painihuone). Vuonna 1918 työväentalo paloi.
Uuden työväentalon avajaisjuhla pidettiin joulukuussa 1925.
Lähde:
Sari Tupakka: Lappeenrannan työväenyhdistyksen rooli Lappeenrannan kunnalliselämässä 1893-1993.
Kappaleeseen ei löydy nuottia minkään kirjaston kokoelmista Frank-monihaulla (monihaku.kirjastot.fi), eikä sitä ole myöskään Suomen kansallisdiskografiassa Violassa (finna.fi). Todennäköisesti kappaletta ei ole koskaan julkaistu nuottina.
Hei, käytin kirjojen hakemiseen helmet.finna.fi-osoitetta ja syötin hakusanoiksi "historia", "tekstiilit" ja "Suomi". Haku tuotti useita tuloksia. Tässä suora linkki hakutuloksiin: https://helmet.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=tekstiili&type0%5B%5D=AllFields&lookfor0%5B%5D=historia&type0%5B%5D=AllFields&lookfor0%5B%5D=suomi&type0%5B%5D=AllFields&join=AND&filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22fin%22&limit=20Nostan esille vielä muutaman teoksen, jotka voisivat sopia etsimääsi aihepiiriin:Poutasuo T. (2001) Tekstiilin taidetta Suomessa = Textile art in Finland.Lyyra-Seppänen A. (2010) Tekstiiliteollisuusmuseo = Textile Industry Museum : opas = guide.Seppälä A. (2005)…
Enligt Finlands grundlag (11.6.1999/731: 17§ Rätt till eget språk och egen kultur) var och en har rätt att använda sitt eget språk (finska eller svenska) i egen sak hos domstolen och andra myndigheter och att få expeditioner på detta språk. Hos enspråkiga kommunala myndigheter används kommunens språk fast det är möjligt att önska att svenska (eller finska) används istället. I princip, är det alltid möjligt att begära att ärenden hanteras på svenska även i finskspråkiga kommuner, men sista beslutet fattas av myndigheten i fråga. Myndigheten i fråga med beaktande av parternas rätt och fördel kan bestämma att (i det här fallet) svenska används i stället. Var och en har dock rätt att bli hörd i sitt eget språk i ärenden som väcks av…
