Tietoa peleistä kirjastoissa ja pelikasvatuksesta löytyy Kirjastot.fi:n kokonaisuudesta Pelikasvatus, https://www.kirjastot.fi/pelit.
Siellä on erillinen artikkeli aiheesta Pelit kirjastossa, https://www.kirjastot.fi/pelit/pelit-kirjastossa.
En oikein löytänyt etsimällä enkä tästä lähdeluettelosta tietoa muiden maiden kirjastojen peleistä, https://www.kirjastot.fi/pelit/tutkimustietoa-pelaamisesta, mutta asiasta osaa varmasti antaa enemmän tietoa sivujen ylläpitäjä Heikki Marjomaa.
Valitettavasti en löytänyt tällaista tutkimusta.
Lähimmäs osunevat Helsinki-Vantaan lentoasemasta tehdyt lentokonemeluselvitykset. Ikävä kyllä näitäkin löytyy Helmet-kirjastoista ainoastaan Tikkurilan kirjaston Vantaa-kokoelmasta, joten en pääse tutkimaan, olisiko niissäkään mitään mainintoja melun vaikutuksesta eläimistöön. Tässä viitteet kyseisiin selvityksiin:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Slentomelu*%20helsinki-vantaan%20lentoasema__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
Myöskään tieteellisistä kirjastoista kaipaamasi kaltaista tutkimusta ei näytä löytyvän. Ainoa löytämäni tutkimus, jonka luettelointitiedoissa on asiasanoina sekä lentomelu että eläimet, on alla olevassa linkissä mainittu …
Taiteilija saattaisi olla Lars Holmström. Holmströmin signeerauksessa on ollut pientä vaihtelua aikojen kuluessa, mutta ainakin sukunimen lennokas kirjoitustapa on tunnistettavissa. Kuvia hänen töistään löytyy runsaasti verkosta, joten vertailupohjaa on tarjolla tutkittavaksi.
http://www.galleria12.fi/fi/ws/20/Holmstr%C3%B6m+Lars.html
https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/taiteilija/lars-holmstrom
Laitoinkin jo toiseen kysymykseesi listaa kirjoitusoppaista.
13-vuotiaan mahdollisuuksista kirjan julkaisuun on vaikea sanoa mitään tilastollisesti tarkkaa, mutta kyllä nuoretkin ovat saaneet kirjojaan julki ihan kaupallisilta kustantajiltakin. Esimerkiksi suosittu dekkarikirjailija Leena Lehtolainen oli 12-vuotias, kun Kustannusosakeyhtiö Tammi julkaisi hänen esikoisteoksensa ”Ja äkkiä onkin toukokuu”.
Mahdollisuudet saada kirja julkaistua paranevat, jos kirja on annettu luettavaksi useille esilukijoille – esimerkiksi vanhemmille tai kavereille – ja muokattu käsikirjoitusta saadun palautteen mukaan. Kieliasu kannattaa tarkistuttaa jollakulla, joka osaa tarvittaessa laittaa pilkut paikalleen ja havaita mahdolliset kirjoitusvirheet tai muut…
Kyseisestä tanssista ei valitettavasti löytynyt juurikaan tietoa tutkimistani kirjoista tai nettilähteistä. Sitä ei myöskään näytä olevan kirjastomme kokoelmissa musiikkina eikä tanssina.
Discogs-sivusto osoitteessa https://www.discogs.com/Robby-Schmitz-Ensemble-Luis-Steiner-Adams-Mixer… tietää kuitenkin kertoa, että tanssimusiikin sisältävän levyn genret olisivat ”Electronic, Jazz, Folk, World, & Country” ja ”Synth-pop, Ragtime, Folk”. Osoitteesta https://en.wikipedia.org/wiki/Mixer_dance löytyvän englanninkielisen WIkipedian artikkelin mukaan ”mixer” viittaa tanssiin, jossa vaihdetaan paria, mutta valitettavasti sen pidemmälle en päässyt selvityksessä.
Adams mixerin tahdissa on nähtävästi tanssittu Ranuan lukion vanhojen…
Uskomus tosiaan elää ilmeisen sitkeästi. Keskustelupalstoilta löytyy siihen liittyviä kysymyksiä ja hyvinkin tyhjentäviä vastauksia, mutta koska ne ovat nimettömiä ja vailla lähdetietoja, en viittaa niihin tässä.
Sen sijaan Folko Kullmannin kirjassa Kukkiva koti sanotaan tiiviisti, että sitkeästi elävä uskomus siitä, että kalkki saostuisi vettä seisotettaessa astian pohjalle ei pidä paikkaansa. Myös veden keittämisen teho on kirjan mukaan häviävän pieni.
Taulun kuva kannattaisi lähettää taiteen asiantuntijalle, esim. netin sivustojen kautta ja tiedustella sieltä,
mm. Bukowskin huutokauppa-sivustolta löytyy Online-arviointi, teostiedustelut näillä sivuilla ovat maksuttomia.
Esimerkiksi näistä:
https://www.bukowskis.com/calendar
https://hagelstam.fi/
Antiikki & Design- lehdestä löytyy palsta, jonne voi lähettää tiedusteluja:
https://antiikkidesign.fi/kysy-esineista
Koti ja keittiö- lehdessä on myös palsta, jossa voi kysyä:
https://kotijakeittio.fi/vanhattavarat-6.171.b5fbf75fc0
Wildfire-kirjaan on ostettu uusi lisenssi tällä viikolla, joten kirja on taas varattavissa.
Osa Overdriven kirjoista on hankittu kokoelmaan pysyvästi ja osa määräaikaisesti. Määräaikaisia lainausoikeuksia pyritään uusimaan, jos kirjoihin on varausjonoa tai niillä on muuten kysyntää.
Overdriven tilaukset tehdään yleensä kerran kuussa, joten pieniä katkoksia saattaa käyttöoikeuksiin tulla.
Sari Hautamäki kertoo tämän vuotisessa opinnäytetyössään "Istuminen ei tapa, mutta liikkumattomuus vie ennenaikaiseen hautaan" seuraavaa:"10 000 askeleen suositusta on käytetty monessa yhteydessä helposti mieleen jäävänä, terveydelle riittävänä aktiivisuustasona. (UKK-instituutti 2019) Sen terveydellisen vaikutuksen perustaa ei ole kuitenkaan tieteellisesti todistettu (Lee ym. 2019) ja alkuperää pidetään kaupallisena, japanilaisen askelmittarin nimestä ”Manpokei” ("10 000 askelmetriä” japaniksi) alkunsa saaneena oivalluksena (Tudor-Locke & Bassett 2004). Käytössä olevien mittauslaitteiden lisäännyttyä on entistä enemmän kiinnitetty huomiota myös askelten intensiteettiin. On löydetty selviä viitteitä siitä, että rauhallisia askelia…
En löytänyt yhtään selvästi kuvaksesi mukaista kirjaa. Ainut jollain tavalla Kreikkaan linkittyvä tekijän nimi, jonka löysin Finnan ja Google Booksin avulla, on Richard Rhodes — hän on kirjoittanut muun muassa palkitun kirjan "The making of the atomic bomb". Jos joku kommentoijista osaisi vinkata, mitä kirjaa kysyjä voisi etsiä, olisimme kiitollisia.
Täsmällisiä lukuja – sen paremmin kuin epätäsmällisiäkään – on käytännössä mahdoton esittää. Tutkimuksia asiasta on tuskin tehty – ja vaikka olisikin, on enemmän kuin luultavaa, että pohjoiskorealaiset oman etunsa nimissä kiistäisivät kaikki mahdolliset yhteydet Elviksen tai John Lennonin kaltaisiin länsimaisen rappion apostoleihin.
Yleisesti ottaen kaikki länsimainen ja muu vierasperäinen kulttuuri on Pohjois-Koreassa "ei-toivottua". Sitä paitsi, omaan maailmanjärjestykseensä ja omiin idoleihinsa tottuneet pohjoiskorealaiset eivät välttämättä ole edes kiinnostuneita läntisen maailman merkkihenkilöistä ja heidän tekemisistään. Eräs popmusiikin asemaa Pohjois-Koreassa luotaava artikkeli nimeää sen ykskantaan "maaksi, jossa ei…
Kyseessä on todennäköisesti Suomen Gideonit ry:n lahjoittama Uusi testamentti ja psalmit. Suomessa Gideon-järjestö on toiminut vuodesta 1946 ja vuosittain jaetaan noin 110 000 Uutta testamenttia mm. kouluihin ja sairaaloihin.
Kirja on todennäköisesti vuoden 1938 Raamatunkäännös. On toki mahdollista, että se olisi myös vuoden 1992 käännös. Tekstiä lukematta en valitettavasti pysty sanomaan, kummasta käännöksestä on kyse, mutta voit verrata sinulla olevan kirjan tekstiä eri käännöksiin esimerkiksi Raamattu.fi -sivustolla. https://raamattu.fi/kaannokset
Lisätietoa Raamatunkäännöksistä
https://www.piplia.fi/raamattu/raamattu-suomessa/kaannostyo-suomessa/
Lisätietoa Suomen Gideonit ry:stä
https://gideonit.fi/
Aika monessa kirjastossa on karkin syömisen kieltävä kyltti. Karkeista tahtoo tulla sotkua. Karkkipaperit jäävät helposti pöydille ja lattioille pyörimään. Sormet tulevat tahmaisiksi. Karkkitahma leviää sormista kirjoihin ja tietokoneen näppäimistöön. Sen vuoksi karkkien syöminen on kirjastoissa kielletty.
Se, kuinka nopeasti albumi on lainattavissa kirjastoista rippuu monesta asiasta, joten mitään yksiselitteistä vastausta kysymykseesi ei ole.
Albumin (tai minkä tahansa muun kirjastoaineiston) julkaisupäivän ja kirjaston asiakkaan välillä on monta hidastavaa vaihetta. Ensinnäkin teoksen julkaisijasta riippuu paljon: eri levy-yhtiöillä on erilaiset toimitusajat. Toinen merkittävä tekijä on se, mitä kautta kirjastot ostavat levyt. Kun levy on saapunut kirjastoon, pitää se vielä rekisteröidä ja käsitellä lainauskuntoon kirjaston hankinta- ja luettelointiosastolla.
Helsingin Sanomat uutisoi (5.3.2019), että ksylitolin raaka-aine ksyloosi on viime vuosina tuotu Suomeen ulkomailta, lähinnä Keski-Euroopasta. Lähteitä ovat mm. maissi, pyökki ja riisi, koivusta ksyloosia ei enää teollisesti tehdä.
Uutisen mukaan Fazer alkaa valmistaa kauran kuorista ksylitolia. Alla linkki uutiseen:
https://www.hs.fi/talous/art-2000006023813.html
Voit etsiä Finnasta koulujen historiikkeja hakemalla esimerkiksi yleisesti aiheella kouluhistoriikit. Voit tarkentaa sivun vasemmasta reunasta aiheen mukaan esimerkiksi hakusanoilla kansakoulut tai yhteiskoulut tai peruskoulu tai lukiot tai korkeakoulut jne. riippuen minkälaisesta koulusta kyse. Rajaamalla tuloksen "verkossa saatavilla" löytää ainakin osasta suoran linkin historiikkiin.
Finna https://finna.fi/
Esimerkkejä:
Seinäjoen teknillisen koulutuksen historiikki https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/98534/B112.pdf?sequence=1…
Etelä-Satakunnan kauppaoppilaitoksen historiikki https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/79485/ESKOLin_Historiikki…
Kalevan koulu https://digi.kirjastot.fi/files/original/…
Seksuaalinen suuntautuminen on ominaisuus, joka kertoo, kehen ihminen ihastuu, rakastuu tai tuntee seksuaalista vetovoimaa. Seksuaalinen mielenkiinto ja halu voivat muuttua iän, itsevarmuuden tai elämänkokemuksen myötä. Siten homoseksuaaliksi itsensä aiemmin tuntenut voikin muuttua heteroseksuaaliksi tai heteroseksuaalinen voi alkaa tuntea enemmän kiinnostusta samaa sukupuolta oleviin. Biseksuaaliksi tai panseksuaaliksi itsensä määrittelevät saattavat samoin ajan myötä ruveta tuntemaan itsensä enemmän heteroseksuaaleiksi tai homoseksuaaleiksi. Muutoksen voi aiheuttaa myös ihmissuhteet tai omat kokemukset. Ihmisen seksuaalisuus on siis joustavaa ja muuttuvaa ja se riippuu siitä, miten ihminen itse tuntee ja haluaa itsensä määritellä.…
