Kansallisen audiovisuaalisen instituutin ylläpitämän Elonet-tietokannan mukaan Akira Kurosawan elokuva Dersu Uzala (1975) sai Suomen ensi-iltansa Helsingissä 19.3.1976 Capitol-elokuvateatterissa.
TV:ssä Dersu Uzala on esitetty 25.3.1985 (MTV), 18.3.1995 (Yle TV1) ja 31.8.1999 (Yle TV2).
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_127725
Konsulaatti eli konsulinvirasto on valtion johonkin toisen valtion tärkeään kaupunkiin perustama edustusto. Konsulaatti hoitaa pääasiassa kotimaan yksityisten kansalaisten asioita kohdemaassa sekä taloudellisia suhteisiin liittyviä asioita. Konsulaattia johtaa kotimaasta lähetetty virkamies eli konsuli.Kunniakonsulaattia puolestaan johtaa kunniakonsuli. Hän ei saa virastaan palkkaa ja on usein kohdemaan kansalainen, joka hoitaa tehtävää sivutoimisesti.CC on lyhenne ranskan kielen sanoista corps consulaire, ja sillä tarkoitetaan konsulikuntaa, eli konsulaatin henkilökuntaa, omaisuutta ja toimintaa.Lähteet:https://fi.wikipedia.org/wiki/Konsulaattihttps://fi.wikipedia.org/wiki/CcSpectrum Tietokeskus. 2. WSOY 1977. S. 404.Spectrum Tietokeskus…
Emme valitettavasti onnistuneet löytämään etsimääsi laulua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Minkään yhtyeen koko elinkaaren hiilijalanjälkeä ei tietääkseni ole selvitetty, mutta suosittujen yhtyeiden konserttikiertueiden aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä on kyllä silloin tällöin arvioitu ja uutisoitu. Seikkaperäisin selvitys lienee vuonna 2007 julkaistu Radiohead-yhtyeen teettämä tutkimus yhtyeen kahden Pohjois-Amerikan kiertueen ympäristövaikutuksista. Kiertueista suuremman arvioitiin tuottavan yhteensä 9 073 tonnia hiilidioksidia. Suurimmaksi osaksi hiilijalanjälki muodostui konserttiyleisön matkustamiseen ja kuluttamiseen liittyvistä päästöistä. Tutkimusraportti on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa http://large.stanford.edu/courses/2012/ph240/landreman2/docs/BFF_Radiohead_Final.pdf.
Katkelma on Aale Tynnin runosta Sherazade kokoelmasta Ylitse vuoren lasisen : runoja (1949). Kyseessä ei siis ole käännös.
Runo on luettavissa myös esimerkiksi teoksesta Suomen runotar 1 (s. 690, 1990).
Teosten saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa Helmet-haulla. https://www.helmet.fi/fi-FI
Nykyisen kirkkojärjestyksen mukaan lehtorin virka seurakunnassa ei ole enää sidottu sukupuoleen. Lisää tietoa lehtorin virkaan liittyvästä lainsäädännöstä: Kirkkojärjestys 1055/1993 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ®
Vaski-kirjastoissa voit uusia lainojasi enintään kolme kertaa, jos uusittavista teoksista ei ole varauksia. Tämän jälkeen et enää pysty uusimaan lainojasi verkkokirjastossa tai soittamalla kirjastoon, vaan sinun on palautettava lainaamasi teokset lähimpään Vaski-kirjastoon. Palauttaessasi lainojasi voit kuitenkin tiedustella, olisiko kirjat mahdollista lainata heti uudestaan. Mikäli kyseisistä kirjoista ei ole varauksia, uudelleen lainaaminen yleensä onnistuu.
Poika ja kynttilä sisältyy Lähteenkorvan vuonna 1945 julkaistuun esikoisrunokokoelmaan Hiljainen rukous. Sen lisäksi runo on mukana kahdessa Lähteenkorvan lyyristä tuotantoa yksiin kansiin kokoavassa valikoimassa: Kuin kukat ja linnut (Gummerus, 1968) ja Pilvi täynnä pisaroita (Gummerus, 1979). Näiden lisäksi Pojan ja kynttilän voi löytää kolmannesta Tämän runon haluaisin kuulla -antologiasta (Tammi, 2000).
Bionic Woman -tieteissarja oli Yhdysvalloissa tuotannossa vuosina 1976-1978. Uusi versio sarjasta kuvattiin vuonna 2007.
Helsingin Sanomien verkkoarkiston television ohjelmatietojen mukaan Suomessa ei Bionic Woman -sarjaa esitetty 70-luvulla. Vuosina 1995-1997 sitä saattoi Suomessakin katsella Sci-Fi -kanavalla. Amerikkalaisen Sci-Fi -kanavan eurooppalainen versio esitti tieteisaiheisia dokumentteja, sekä kauhu-, scifi- ja fantasiaelokuvia ja -sarjoja Helsingin ja useiden muiden kaupunkien kaapeliyhtiöiden kanavapaketeissa.
https://en.wikipedia.org/wiki/The_Bionic_Woman
Helsingin Sanomat, aikakone
Voisiko kyseessä olla Jouni Tikkasen kirjoittama "Lauma : 1880-luvun lastensurmat ja susiviha Suomessa"?
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2389838__Sjouni%20tikkanen%20lauma__Orightresult__U__X2?lang=fin&suite=cobalt
Juho Hakkarainen on kirjoittanut teoksesta kirja-arvostelun Kulttuuritoimituksen verkkosivustolle. Arvostelun mukaan Lauma on tietokirja, mutta samalla myös jännittävää, tosipohjaista seikkailukirjallisuutta. Teoksessa käytetään tietokirjalle hyvin poikkeuksellisia keinoja. "Kerronnassa Tikkanen menee suden nahkoihin ja kuvaa asioita suden näkövinkkelistä." "Kirjassa sudet todellakin tuntevat, ajattelevat ja ennen kaikkea haistavat. Näitä ”haisemia” kuvataan sujuvasti ihmisen…
Kun Finnasta hakee aiheella Eeva Kilpi ja rajaa aineistolajiksi opinnäytteet, niin hakutulokseksi saa useita pro graduja, väitöskirjoja ja muita opinnäytteitä, joissa käsitellään Eeva Kilven tuotantoa.
Lapion kahvan eli ponnen keksijää ei pysty kertomaan, kyseessä on niin vanha innovaatio. Suomessakin ponsi on tunnettu jo keskiajalla. Esimerkiksi Hattulan Pyhän ristin kirkon keskiaikaisissa maalauksissa on kuva, jossa paratiisista karkotettu Aatami kaivaa ojaa pellolla lapiolla, jossa näkyy selvästi ponsi. Maalaukseen voi tutustua Hattulan seurakunnan sivulla, johon on koottu kuvia Pyhän ristin kirkon maalauksista https://www.hattulanseurakunta.fi/kirkot-ja-tilat/kirkot/pyhan-ristin-kirkko/kuvia-pyhan-ristin-kirkosta.
Suomen maatalouden historian ensimmäisessä osassa (SKS 2003) kerrotaan, että Suomessa varhaisimmat tiedot rautakärkisestä puulapiosta ovat 1400-luvulta, mutta se on luultavasti levinnyt Suomeen jo tätä…
Etsitty laulu/runo on suomenkielinen mukaelma meille saksalaisten ja tanskalaisten julkaisujen kautta tulleesta kisällilaulusta. Painetun version siitä voi löytää esimerkiksi Kuljetustyöläinen-lehden numerosta 4/1928 (Rikkurin viimeinen matka) tai Timo Tuovisen kirjasta Suomalainen työväenlaulu : kisällilaulajien aikakausi (Sysimusta eli rikkurin viimeinen matka).01.09.1928 Kuljetustyöläinen : Suomen kuljetustyöläisten liiton äänenkannattaja no 4 - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto
Viola-tietokannasta, joka on Suomen kansallisdiskografia ja nuottiaineiston kansallisbibliografia, löytyi seuraava äänite, jonka tekstiliitteessä on musiikkikappaleiden suomennokset. Pater noster on yksi näistä kappaleista:
Verdi, Giuseppe (säv.):
Viva Verdi!
Julkaistu: Piikkiö : MILS Musiikki, 2001.
Sanojen suomennokset liitteessä. - Liveäänitys Puolalanmäen musiikkilukion konsertissa 25.4.2001.
Levy näyttäisi olevan Helsingin yliopiston kirjaston - Kansalliskirjaston kokoelmissa (osoite: Unioninkatu 36). Lisätietoja saatavuudesta p.(09) 191 23196.
Julius Caesarin uusin suomennos on Lauri Siparin vuonna 2006 julkaistu käännös. Siparin tulkitsemana kysymyksessä mainittu Antoniuksen repliikki on seuraavanlainen:
"Paha elää tekijänsä jälkeen,
hyvä menee usein hautaan luiden kanssa -"
Eduskuntavaalien ehdokasmäärät voi poimia tarpeen mukaan Tilastokeskuksen Doria tilastoista http://www.doria.fi/handle/10024/67154 ,
tilastokeskuksen sivuilta http://www.stat.fi/tk/he/vaalit/index.html
tai oikeusministeriön vaalitulospalvelusta https://tulospalvelu.vaalit.fi/
Verkosta löytyy muitakin Vuokraovi -palvelua vastaavia nettisivuja, joiden kautta voi etsiä vuokra-asuntoja. Sivujen hakupalvelun voi suodattaa esimerkiksi asunnon hinnan, koon, talotyypin ja paikkakunnan mukaan. Osa alla olevalta listalta tarjoaa asuntoja Turun seudulta, osa on valtakunnallisia. Joihinkin palveluihin voi jättää asuntohakemuksen, jos sopivaa kohdetta ei löydy. Oikotiellä voi tallettaa hakuvahdin, joka ilmoittaa sähköpostitse, kun hakuehtoja vastaava vuokrakoti vapautuu.
Oikotie: https://asunnot.oikotie.fi/vuokra-asunnot
Vuokraovi.com: https://www.vuokraovi.com/
Realia asuntovuokraus: https://www.realiaasuntovuokraus.fi/
Yh-kodit: https://www.yhkodit.fi/
Avori asuntovuokraus : https://www.avori.fi/
Asiassa kannattaa ottaa yhteyttä suoraan ilmavoimiin: "Sotilasilmailun aiheuttamaan meluun liittyvissä asioissa voi ottaa yhteyttä puolustusvoimien puhelinvaihteeseen numeroon 0299 800 tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen lentomelu.ilmav@mil. Puhelut yhdistetään ilmavoimien ilmaoperaatiokeskukseen." (https://ilmavoimat.fi/lentomelupalaute)
Kirjastojen palautuslaatikot ja -luukut toimivat vaihtelevasti kirjastosta riippuen. Riippuu tilanteesta ja kirjastosta, kuinka usein ne pystytään tyhjentämään ja sinne palautettu aineisto oikeasti palauttamaan kirjastojärjestelmään virkailijoiden toimesta. Nyt korona-aikana henkilökuntaa on voinut ko. kirjastossa olla paljon normaalia rajallisemmin. Kirjastojen uudelleen avaaminen sulkujakson jälkeen on aiheuttanut kiireitä, joista johtuen palautuslaatikkoon jätetyn aineiston käsittelykin on voinut viivästyä.
Kirjastojen käyttösäännöissä mainitaan tyypillisesti, että palautuslaatikoiden käyttö tapahtuu asiakkaiden omalla vastuulla, joten niitä kannattaa käyttää vain toissijaisena palautuskeinona. Tämä johtuu siitäkin, että…
Littoisten historiaa voi etsiä jopa kolmen kunnan alueelta. Osia Littoisista on kuulunut Kaarinaan, Lietoon ja Piikkiöön. Wikipedia
Etsin Finna-tietokannasta kirjoja Littoisten historiasta. Niistä saattaisi selvitä tuon kaupan historia. Finna hakutulos
Niistä kannattaisi tutkailla ainakin kahta Erjanti, Erkki: Littoinen sanoin ja kuvin sekä Jutikkala, Eino ; Nikander, Gabriel:Suomen kartanot ja suurtilat II
Finna palvelu löytää myös Littoisten karttoja eri vuosilta. Niistä voivat selvitä teiden aiemmat nimet. Finna hakutulos
Paikallishistorioita löytyy aina isompien kuntien nimillä eli Liedon, Kaarinan ja Piikkiön.
