Suomen kielellä aiheesta löytyy lähinnä artikkeleita: Maiju Lehmijoen "Hagiografia keskiajan tutkimuksen lähteenä" teoksessa Työkalut riviin. Näkökulmia yleisen historian tutkimusmenetelmiin (Turun yliopisto, 1997) sekä Tuomas Heikkilän "Pyhimyselämäkerrat hengenmiesten aseina" teoksessa Ikuisuuden odotus. Uskonto keskiajan kulttuurissa (Gaudeamus, 2000) ja "Hagiografiset lähteet" teoksessa Keskiajan avain (SKS, 2009). Lisäksi Heikkilän teoksessa Pyhän Henrikin legenda (SKS, 2005) käsitellään hagiografian lajia myös yleisellä tasolla. Edellä mainitut lähteet käsittelevät lähinnä keskiaikaisia pyhimyselämäkertoja. Luterilaisesta hagiografiasta löytyy vuodelta 1988 Simo Heinisen tutkimus…
Tietoa Suomen murteista löytyy Kotimaisten kielten keskuksesta, https://www.kotus.fi/kielitieto/murteet/suomen_murteet
Suomen murteiden sanakirja löytyy myös verkosta, https://kaino.kotus.fi/sms/
Siitä sanan kuva kohdasta todellakin löytyy muoto kuveja, esimerkkilauseessa tääl on (valo)kuvèja. Lause on tallennettu Hinnerjoella, Satakunnassa, https://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=kuva&sms_id=SMS_64844af21ed1…
ja myös kynä sanasta löytyy muoto kynejä, Kynejään kahteli Kainuun Ristijärvellä, https://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=kyn%C3%A4&sms_id=SMS_3db3ed4….
Sanakirjassa on myös pitäjäkartta, https://kaino.kotus.fi/sms/?p=areamap, sieltä voi tutkia, missä pitäjät…
Kyseessä lienee Eric Linklaterin saturomaani Kuussa tuulee (suom. 1947, uusi painos 1980). Kansikuva ja juonikuvaus Risingshadow-sivustolla: https://www.risingshadow.fi/library/book/2512-kuussa-tuulee.
Äkkiseltään tuntuu, että lastenkodissa asuneiden lasten kertomuksia löytyisi enemmän kuin lastenkodeissa työskennelleiden. Monista lastenkodeista julkaistuista historiikeista voi löytyä sitten molempien näkökulmaa, sekä lasten että työntekijöiden. Varmaan kannattaakin lähteä liikkeelle laajalla haulla ja katsoa mitä ylipäätään aiheesta löytyy, julkaistujen teosten lähdekirjallisuudesta voi päästä taas eteenpäin. Hain ensin laajalla haulla 'lastenkodit' ja 'historia' pääkaupunkiseudun Helmet-verkkokirjastosta, josta löytyi seuraavanlaista aineistoa aiheesta:
Helmet -- lastenkodit historia
Sitten hain samalla haulla Finna-tietokannasta, josta löytyi laajemmin aineistoa aiheesta, lisänä artikkeleita ja kuvia, sekä myös…
Kaloja tunnetaan maailmassa yli 26 000 lajia. Markku Varjon, Lauri Kolin ja Harri Dahlströmin kirja Maailman kalojen nimet (Suomen biologian seura Vanamo, 2004) sisältää suomenkielisen nimen yli 8 000 lajille. Meriahveniin kuuluvista Mycteroperca-lajeista kirjasta löytyy nimi vain seuraaville: M. acutirostris, M. bonaci, M. cidi, M. interstitialis, M. phenax, M. tigris ja M. venenosa. Piikkimakrilleihin lukeutuva Alectis ciliaris on nimetty rihmapompanoksi.
Uralilaisten kielten puhumisalueista löytyy kartta osoitteesta http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Uralilaiset_kielet_muokattu.png. Wikipedian artikkelista osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Uralilaiset_kielet löytyy paljon karttaan liittyvää tietoa, ja sen sisarprojektista Wikimedia Commonsista osoitteesta http://commons.wikimedia.org/wiki/Category:Uralic_languages löytyy lukuisia sukukieliä tarkemmin kuvaavia karttoja.
Kirjoistakin löytyy toki vastaavia karttoja. Sellainen on esimerkiksi Angela Marcantonion teoksessa ”The Uralic language family : facts, myths and statistics” (Blackwell Publishing, 2002). Teoksessa Murros : suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit globalisaation paineissa (Helsingin yliopiston suomalais-…
Suomennoksia ei löydy Suomen kansallisbibliografiasta https://finna.fi
Myöskään englanniksi ei löydy kirjoja Larisa Vitaljevna Aleksandrovskajalta. Ohessa hänen haastattelunsa Primpress -lehteen venäjäksi. Haastattelussa näkyy kuvia hänen venäjänkielisistä teoksistaan http://primpress.ru/article/6126
Tilastotietoa tiettyjen teosten myynnistä keräävät Suomen Kustannusyhdistys ja Kirjakauppaliitto. Kumpikaan tilastojen kokoajista ei esitä dataansa niin, että samaan tilastoon olisi yhdistetty pokkareita ja sekä kotimaista että käännettyä kaunokirjallisuutta. Tilastojen kerääjille on hyödyllisempää saada selville esimerkiksi pokkareiden ja sähkökirjojen myydyimmät teokset kuin tietyn teoksen kokonaismyyntimäärä, eikä tällaista kokoavaa tilastoa tiettyjen teosten kokonaismyyntimääristä ole Suomen Kustannusyhdistyksen mukaan saatavilla.
Kirjakauppaliiton Mitä Suomi lukee -tilasto ei pidä lainkaan sisällään kirjojen myyntimääriä, mutta tilastosta voi seurata kirjan kuukausittaista sijoittumista myydyimmän kymmenikön joukossa. Suomen…
Kiitos kysymyksestäsi. Koska se käsitteli Helsingin kirjastoverkon tulevaisuutta, kysyin asiaa Helsingin kirjastopalveluiden johtajalta Katri Vänttiseltä. Hän vastasi näin:
Helsingin kaupunginkirjaston palveluverkossa on tavoitteena, että kirjastot sijaitsevat mahdollisimman lähellä asukkaita ja että jokainen pääsisi kirjastoon 15 minuutissa julkisella liikenteellä tai kävellen. Kaupungin kirjastoverkko on kehittynyt yli 160 vuoden aikana, ja kattaa kaupunginosat kohtalaisen tasapainoisesti. Kantakaupungin kirjastoverkko on kaikkein tihein.
Kaupungin vastuulliseen toimintaan kuuluu tarkka harkinta omien kiinteistöjen ylläpitoon tai ulkopuolelta vuokrattujen tilojen vuokrasopimuksiin liittyen. Punavuoren kirjaston viimeisin sijainti oli…
Tarkoitat varmaankin runoilija Saima Harmajaa. Aino Harmaja -nimistä kirjailijaa ei löydy. Saima Harmaja kuoli keuhkotautiin 23-vuotiaana 21.4.1937. Lisätietoja: http://www.karjalohja.fi/kirjailijat/harmaja.htm .
Kun asut Helsingissä tai sen sen lähellä, voit mennä lukemaan lehteä Kansalliskirjaston Fennica-lukusaliin. Lehdet täytyy tilata etukäteen ja tilausta varten tarvitse kirjastokortin. Kirjastokortin saat Kansalliskirjastosta. Ota henkilöllisyystodistus mukaasi, kun haet kirjastokorttia. Samalla voit pyytää apua varauksen tekoon.Lähteet:Kansalliskirjasto kirjastokorttiFinna-tiedot lehdestä:https://finna.fi/Record/fikka.3515377?sid=4877440566
Voisi ehkä ajatella, että suomalaiselle parhaat mahdollisuudet päästä astronautiksi ja avaruuteen tarjoutuisivat Euroopan avaruusjärjestön ESA:n (European Space Agency) kautta. Suomesta tuli järjestön liitännäisjäsen vuonna 1987 ja täysjäsen vuonna 1995.
ESA:n ensimmäiset astronautit valittiin vuonna 1978 lentämään avaruussukkulalla ESA:n ja NASA:n yhteisessä Spacelab-hankkeessa. Heistä ensimmäisenä matkaan pääsi saksalainen Ulf Merbold vuonna 1983. Seuraavan kerran ESA valitsi uusia astronautteja vuonna 1992. Vuoden kestäneen prosessin päätteeksi yli 22 000 hakemuksesta seulottiin ensin 5 500 ja näistä lopulta valittiin viisi henkilöä, joista yksi oli ruotsalainen Christer Fuglesang. Kaikki valitut - belgialaista Marianne Mercheziä…
Tsunamin suomalaisuhreja ja heidän auttamistaan käsitellään ainakin seuraavissa teoksissa:
Pertti Kuoppala; Aren pieni pikkurilli (Seibio 2007)
Leena Keskiaho, Katastrofista uuteen alkuun (Viestintätoimisto Mageena, 2006)
Marika Kataja, Tuhon aalto : suomalaisia Thaimaan tsunamialueella (Tammi 2005)
Näistä ensin mainittu keskittyy nimen omaan lapsiuhreihin.
Lisäksi tsunamista ja lapsista on kirjoittanut Marja-Leena Tiainen teoksessaan Khao Lakin sydämet (Tammi 2013), joka on fiktiivinen nuortenromaani.
Bridge Over Troubled Water alkaa pienimuotoisena, kasvaa hieman toisessa säkeistössä ja huipentuu voimaperäiseen kolmanteen säkeistöön. Larry Knechtelin piano-osuus ja Art Garfunkelin soololaulu ovat kappaleen ydin. Niiden jälkeen mukaan liittyy soittimia järjestyksessä vibrafoni, rummut, jousiorkesteri ja bassokitara. Paul Simon laulaa stemmaa kolmannessa säkeistössä.
Äänityksiä tehtiin pala palalta studiotekniikkaa taiten hyödyntäen. Kaikua lisättiin runsaasti, mikä saa kaiken kuulostamaan tavallista suuremmalta. Lopussa on ukkosta tai tykinlaukauksia muistuttavia pitkäsointisia rummuniskuja. Niiden toteutuksesta on erilaisia selityksiä. Loudersound-sivuston artikkelissa rumpali Hal Blaine kertoo lyöneensä virvelirumpua autonsa…
Kirja voisi olla Päivi Tapolan Äitini puutarhassa : polkuja naiskirjallisuuteen (Kääntöpiiri, 2002). Sivuilla 227–229 on Françoise Saganin Tervetuloa, ikävä -romaania käsittelevä kirjoitus. Tapolan lisäksi kirjaa ovat olleet toteuttamassa Sara Heinämaa (jälkisanat) ja Terhi Hannula (kirjallisuusluettelo).
Kokkolan kaupunginkirjastossa voi ottaa valokopioita itsepalveluna. A4-kokoinen kopio maksaa 0,40 euroa ja A3-kokoinen kopio 0,50 euroa. Pääkirjastossa kopiokoneet ovat lehtisalissa ja kirjaston 2. kerroksessa.
Lainaussäännöt ja niiden mukaiset lainattavien kirjojen enimmäismäärät ovat olleet kuntakohtaisia, joten yksiselitteistä ja kaikki kirjastot kattavaa vastausta kysymykseen on mahdotonta antaa. Esimerkiksi Tampereen kaupunginkirjastossa lainattavien kirjojen määrän rajoittaminen päättyi vuonna 1951.Yhdelle henkilölle kerrallaan lainattavien kirjojen määrä on luonnollisesti ollut suuresti riippuvainen kirjaston kirjakokoelman koosta. Kun Tampereella vuonna 1921 otettiin käyttöön kaksi lainauskorttia (toinen oikeutti saamaan kirjoja lainausosaston koko kirjavarastosta, toisella voitiin lainata vain tietokirjallisuutta), sai kummallakin lainata yhden kirjan. Vuodesta 1936 voitiin tietokirjallisuuskortilla lainata kerrallaan rajoittamaton määrä…
