Suomen kansallisbibliografian Fennican mukaan etsimääsi Ira Levinin teosta "The Stepford Wives" ei ole suomennettu. HelMetistä löytyy teoksesta muokatun ns. Easy Readers -version kaksi eri painosta. Easy Readersit ovat helpotettuja lukemistoja opetustarkoitukseen.
Kansainvälisen kirjastotietokannan mukaan The Stepford Wives -romaanin vuonna 1972 ilmestyneessä ensimmäisessä painoksessa on 145 sivua.
Lähteet:
https://finna.fi
http://www.worldcat.org/
Hei, saimme Suomen kirjastoseuralta seuraavanlaisen viestin: meillä ei ole tiedossa, että vastaavaa tutkimusta olisi tehty Suomessa. Kirjastojen laatusuosituksiin (Yleisten kirjastojen laatusuositus, OKM:n julkaisuja 2010:20) sisältyy Palvelujen saatavuudesta suositus, että suurimmalla osalla kunnan asukkaista on matkaa kirjastoon alle 2 kilometriä tai kirjastoon on hyvät liikenneyhteydet ja matkustusaika on kohtuullinen (alla puoli tuntia). Kävelymatka on lapsille kohtuullinen ja turvallinen. Kirjastoautossa asioivilla on matkaa auton pysäkille alle kilometri.
Vuoden 2007 peruspalveluarvioinnin mukaan yli puolessa maamme kunnista väestöstä alle puolet asuu alle 2 km suositusmatkan päässä kirjastosta. Tuon jälkeen ei peruspalveluarviointia…
Ylen Elävä arkisto tuntuu kyllä olevan ainoa verkkosivusto, josta löytyy materiaalia nimenomaan suomalaisesta joulunvietosta menneinä vuosikymmeninä. Ei paljon, mutta edes jotain löytyy hakusanalla "joulu". Suomen kirjastoissa ei ole jouluaiheisia dokumentteja tarjolla dvd-muodossa.
Vuoden 1977 dokumentissa päästään tutustumaan Härkösen perheen joulunviettoon: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2008/12/30/anna-leenan-jouluaatto.
Hauskaa ajankuvaa edustaa myös suositun Noppa-lastenohjelman Jouluspesiaali 70-luvun lopulta: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/12/18/noppa-joulutunnelmissa.
Fiktion puolelle mentäessä suomalaista joulunviettoa kuvataan mm. Heikki ja Kaija sekä Rintamäkeläiset -sarjoissa 60-70-lukujen taitteesta. Nämä…
Suuntaa antavan vastauksen saa Tilastokeskuksen väestörakennetilastosta. Vuoden 2021 lopussa Suomen väestöön kuului 98 henkilöä, jotka olivat syntyneet vuonna 1917 tai sitä ennen (eli olivat tuolloin 104-vuotiaita tai vanhempia). Huomaathan, että luvussa ovat mukana myös 6.12.1917–31.12.1917 syntyneet.
Luku ei myöskään ihan tarkalleen ottaen kuvaa sitä, kuinka moni ennen itsenäistymistä Suomessa syntyneistä on elossa, sillä osa heistä voi olla muuttanut ulkomaille, ja vastaavasti Suomeen voi olla vuosien saatossa muuttanut henkilöitä, jotka ovat syntyneet vuonna 1917 tai aiemmin, mutta jossain muussa maassa kuin Suomessa.
Lähteet:
Väestörakennetilaston kotisivu: https://stat.fi/tilasto/vaerak
Tilaston tietokantataulukot: https://pxdata…
Pasi on suomalainen muunnelma kreikkalaisesta nimestä Basilius, jonka pohjana on 'kuninkaallista' tarkoittava sana. Sen kansainvälisiä vastineita ovat esimerkiksi venäjän Vasilij ja englannin Basil.
Lähteet:
Anna Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön
Kustaa Vilkuna, Etunimet
Helsingin Sanomia, Turun Sanomia ja Maaseudun Tulevaisuutta oli mahdollista lukea korona-aikana Emagz-palvelun kautta. Tämä oli 30.6.2020 päättynyt määräaikainen palvelu. Aikakausilehtiä voi jatkossakin lukea Emagz-palvelun kautta, mutta valitettavasti näitä kolmea sanomalehteä ei voi enää lukea palvelun kautta. Epress-palvelun kautta voi edelleen lukea kotimaisia sanomalehtiä kirjaston tiloissa.
Pulkka oli puukapula, johon leikattiin muistiinpanomerkkejä. Päivätyöpulkan tapauksessa kyseessä oli kaksi yhteensopivaa puolikasta, joista toinen oli isännällä ja toinen työntekijällä. Kun päivän työt oli tehty, veistettiin uurre molemman osan yli todisteeksi molemmille, että työpäivä oli suoritettu.Ks. finna.fi-palvelussa: https://www.finna.fi/Record/tmk.160990460297300?sid=5249329432Kielitoimiston sanakirjassa: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/pulkka?searchMode=all
Fraasin alkuperästä kerrotaan Asikkalan Tallukkajalat -yhdistyksen verkkosivuilla http://www.suomenlatu.fi/asikkalantallukkajalat/ . Sivun ylälaidassa olevaa Historia-linkkiä klikkaamalla löytyy kohta Nimen historiaa.
Valitettavasti runon tekijää ei saa selville.
Se ei näytä olevan Julia Donaldsonin. Hän olisi varmasti ominut tekijänoikeudet ainakin omalla virallisella nettisivullaan.
http://www.juliadonaldson.co.uk/index.php
Tämän yhden runon löysin nimimerkillä kirjatoukka. Muut ovat joko nimetty tuntemattoman tekijän runoiksi tai jätetty kokonaan ilman tekijää.
https://theslytherinworld.tumblr.com/post/149424083949/fog-on-her-glasses-from-the-still-steaming-tea-a
Kaunis runo, jota ilmeisesti voi käyttää vapaasti.
Fog on her glasses
From the still steaming tea
A book in her hands
As she causally reads.
A catch in her breath
As the climax grows near
She is deaf to the world:
The book’s all she can hear.
She's completely lost now,…
Ainakin Turun seurakunnille ja Turun seudun vanhustuelle voi lahjoittaa puhtaita villalankoja.
https://www.turunseurakunnat.fi/apua-ja-tukea/rahahuolet/vaateapu-karderoopi/lahjoita
Haluatko tukea toimintaamme? | Turun Seudun Vanhustuki ry
Ruotsin delegaatioon kuuluivat pääministeri Ulf Kristersson, kruununprinsessa Victoria, energia- ja elinkeinoministeri Ebba Busch, työmarkkina- ja integraatioministeri Johan Pehrson, ulkoministeri Tobias Billström, puolustusministeri Pål Jonson, väestönsuojeluministeri Carl-Oskar Bohlin, sosialidemokraattien puheenjohtaja Magdalena Andersson, ruotsidemokraattien puheenjohtaja Jimmie Åkesson, keskustapuolueen puheenjohtaja Muharrem Demirok, puolustusvoimien komentaja Micael Bydén ja kansallisen turvallisuuden neuvonantaja Henrik Landerholm.
Mukana olleista ministereistä Kristersson on maltillisen kokoomuksen, Busch kristillisdemokraattien ja Pehrson liberaalien puheenjohtaja.
Ruotsin valtiopäivillä edustetuista puolueista joukosta…
Lajin tunnistaminen kuvauksen perusteella on hankalaa - pieniä ötököitä on niin runsaasti. Hyppyhäntäiset esiintyvät käsittääkseni luonnossa ei sisätiloissa.
http://ötökkätieto.fi/species?id=494
Yksi ehdotus olisi polttiainen
http://www.siivous.info/tuholaistorjunta/polttiainen-torjunta-purema-tu…
http://www.hyonteismaailma.fi/hyonteiset/ulkohyonteiset/pistavat_hyonte…
Polttiaisen purema muistuttaa kuvaustasi, mutta yleensä puremajälki myös kutisee. Polttiaisiakin useita eri lajeja. Pienen kokonsa vuoksi se onnistuu tulemaan sisätiloihin esimerkiksi hyttysverkoista huolimatta. Joissakin lähteissä tosin sanotaan, etä polttiainen pistää vain ulkona.
Toisaalta, jos epäilet ötököiden tulevan esimerkiksi sängystä kannattaa se vaihtaa. Koska…
Löysin muutaman kuvan 1880-luvun Jyväskylää kuvaavasta pienoismallista internetistä.
Jyväskylän kaupungin Aikamasiina esittelee kaupungin historiaa. Siellä oli yksi kuva pienoismallista: http://www3.jkl.fi/historia/nakymat/muuttuva/4.shtml
Keski-Suomen museon ja koulujen työpajasivulla Haloo, minä täällä! on myös kuva pienoismallista: http://www3.jkl.fi/ksmuseo/haloo/koulu/koti1.htm
Jyväskylän kaupungin tiedotearkistossa on käytetty kuvituksena pienoismallin kuvaa http://www.jyvaskyla.fi/ajankohtaista/arkisto/1/0/81521
Jyväskylän kaupunginkirjaston maakuntakokoelmassa on teos "Jyväskylän 150 vuotta : näyttely Keski-Suomen museossa 15.3.-31.12.1987. Kehityskuvia juhlakalusta ja pienoismallit 1880 ja…
Vastauksen lopusta löytyy linkki artikkeliin, missä asiaa on pohdittu laajemminkin. Tiivistettynä: nimiasian käytänteet ovat vaihdelleet eri aikoina. 1970-luvulla suomen kielen lautakunta linjasi, että pohjoismaiset hallitsijat suomennettiin, kun taas muut hallitsijat saivat pitää alkuperäisen nimensä. Tätä ennen hallitsijoiden nimet oli pääsääntöisesti suomennettu. Näin ollen Juan Carlos on meilläkin Juan Carlos. Lisäksi vuonna 2002 lautakunta linjasi, että pohjoismaisia hallitsijoitakaan ei ole enää tarpeen kohdella erityisesti, vaan jatkossa heidätkin tunnetaan alkuperäisillä nimillään. Pitkään vallassa olleet, siis ennen näitä uusia linjauksia, ovat siis vielä suomennetuilla nimillä kuten Kaarle Kustaa.
https://hovikirjeenvaihtaja.…
Kaiketikin 50-luvulla: "'Mehän emme täällä Karkkilassa pääse pakoon alati laajentuvaa pääkaupunkia', hahmotti kauppalansihteeri Veikko Vainikainen syksyllä 1954 uuden Porintien avaamia näkymiä. Ensimmäinen työläisvuoro ajoi jo silloin Karkkilan linja-autoasemalta Helsinkiin, -- ". (Seppo Aalto & Kimmo Rentola, Karkkilan eli Högforsin ja Pyhäjärven entisen Pahajärven ihmisten historia)
Gilgamesh suomennosten vertailua ei ole tehty (tai ainakaan julkaistu) Finnan mukaan suomennoksia ovat tehneet:Salonen, Armas (suom.): Gilgamesh-eepos. Maailman vanhin sankaritaru. WSOY, Helsinki 1943. Salonen, Armas (suom.): Gilgameš. Maailman vanhin sankaritaru. WSOY, Porvoo – Helsinki – Juva 1980. Uusi suomennos. sekäHämeen-Anttila, Jaakko (suom.): Gilgamesh: Kertomus ikuisen elämän etsimisestä. Helsinki: Basam Books, 2000. ISBN 952-9842-34-1. Linkki Teoksen verkkoversio. Kaikkia suomennoksia on saatavissa Helka-kirjastoista Helsingistä. Linkki hakutulokseen
Ohjelma Rauha on esitetty Ylellä 30.12.1984. RITVA-tietokannassa ohjelman kuvaus on: Komedia Aristofaneen näytelmän mukaan sotaan kyllästyneestä talonpojasta, joka noutaa taivaaseen teljetyn Rauhan takaisin ihmisten pariin. Ohjelman säveltäjä on Juhani Leskinen eli Juice. Se on katsottavissa RITVA:n katselu- ja kuuntelupisteissä.Lähde ja lisätiedotRITVA-tietokanta: Rauha https://www.rtva.kavi.fi/program/details/program/22694495Katselu- ja kuuntelupisteet: https://www.rtva.kavi.fi/cms/page/page/info_katselupisteet
Mikäli kirjastokorttiisi on liitetty tunnusluku eli pin-koodi ja tarvitset uuden tunnusluvun unohtuneen tilalle, voit pyytää sen sähköpostiisi. Tämä edellyttää, että olet antanut meille sähköpostiosoitteesi asiakasrekisteriimme. Tunnusluvun palauttaminen onnistuu tästä linkistä:
https://luettelo.helmet.fi/pinreset~S9*fin
Vaikka et olisi käyttänyt pin-koodia, etkä muistaisi, onko sellainen liitetty korttiisi, kannattaa kokeilla koodin palauttamista. Kortteihin on jo pitkään pääsääntöisesti liitetty pin-koodi.
Jos korttiisi ei ole lainkaan liitetty pin-koodia, ensimmäisen pin-koodin liittäminen korttiin on tällä hetkellä mahdollista vain kirjastossa, ts. sitten, kun kirjastot taas avaavat ovensa sulun jälkeen.
Kirjastossa tutkitaan…
Patricia M. St. Johnin suomeksi käännettyjä kirjoja voit etsiä Fennica-tietokannasta, Suomen kansallisbibliografiasta. Tietokanta löytyy osoitteessa http://finna.fi ja se on vapaasti käytettävissä. Tietokannasta voi hakea kirjailijan nimen lisäksi myös alkuperäisellä kirjan nimellä.
Kirjailiija Anu Kaipaisen elämästä ja tuotannosta löydät tietoa esimerkiksi seuraavista teoksista:
Kaipainen, Anu: Kun on rakastanut paljon (1986, elämäkerta)
Jäiset laakerit : artikkeleita pohjoisista naiskirjailijoista (toim. Sinikka Tuohimaa, Nina Työlahti ja Ilmari Leppihalme, Oulun yliopisto 1998)
Haavikko, Ritva: Miten kirjani ovat syntyneet : 3 (WSOY, 1991)
Suomalaisia nykykirjailijoita (Tammi, 1989)
Kirjan mittaa (toim. Marketta Saarinen, Eija Mattinen, Maija Larmola, WSOY, 1979)
Pohjois-Suomen kirjallisuushistoria (toimittaneet Sinikka Carlsson, Liisi Huhtala, Sanna Karkulehto, Ilmari Leppihalme ja Jaana Märsynaho, SKS, 2010)
Kaikki edellä mainitut teokset kuuluvat Vaski-kirjastojen kokoelmiin.
https://vaski.…
