Olisiko kyseessä Johanna Jovelanin ja Annabelle Antasin vuonna 2022 ilmestynyt kirja Vanhassa talossa? Jovelan kirjoittaa myös blogia, joka löytyy osoitteesta https://www.omavarainen.fi/jovelassa/
Vanhassa talossa -teos ei ole varsinaisesti mökkipäiväkirja, vaan Jovelan kertoo siinä yksinkertaisesta elämästään vanhassa, 150-vuotiaassa talossa. Muita kuvaustasi läheisesti vastaavia teoksia tai tekijöitä ei löytynyt, joten uskon kyseisen teoksen olevan oikea.
Vanhassa talossa -kirja löytyy Helmet-sivustolta täältä: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2511226__Svanhassa%20talo…
Kirja voisi olla J.K. Kulomaan Nuori heimopäällikkö: seikkailukertomus heimosotien ajoilta. Kirjan ensimmäinen painos on vuodelta 1935.
Kirjan tiedot Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aubf857bd2-5f67-4c4c-81cc-5ec44b7f0f08
Kysymyksen sitaatti on peräisin Koiviston muistosanoista presidentti Kekkoselle: "Meistä ei voi tulla kaikista samankaltaisia, ja jos voisi, sillä ei olisi arvoa. Arvokasta on, että me erilaisuudessammekin voimme elää yhdessä, yhdessä hoitaa yhteisiä asioita, Urho Kekkosen viitoittamalla tavalla." Koiviston muistosanat radioitiin ja televisioitiin sunnuntaina 31.8.1986 kello 11 sekä julkaistiin seuraavina päivinä sanomalehdissä. Juhani Suomen mukaan teksti oli valmisteltu Koivistolle hyvissä ajoin etukäteen.
Mauno Koivisto, Kaksi kautta. 1, Muistikuvia ja merkintöjä 1982-1994
Juhani Suomi, Umpeutuva latu : Urho Kekkonen 1976-1981
Koivisto: Rauhan ja yhtenäisyyden rakentaja. - HS 1.9.1986
HelMet kirjaston kokoelmissa on Josée Dayanin ohjaama minisarja Les Miserablés, suomeksi Kurjat. Sen pääosissa ovat juuri Depardieu ja Malkovich. Ks. http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/Xmiserables&searchscope=9&m=g&l=&b=…
Tarkoitat ilmeisesti Martti Haavion (1899-1973) runoa "Käärme ja sammakko", jonka viimeisessä säkeessä käärme harmittelee: "Oi, mikä vahinko. Nälkä on mulla. Lampehen upposi maittava pulla." Runo alkaa: "Ruohossa sähähti." Runossa sammakko ei hyppää lampeen pullan perässä, vaan käärme luulee sammakkoa pullaksi. Sammakko puolestaan pelästyy "kauheaa makkaraa".
Runo sisältyy esimerkiksi Martti Haavion, Aili Konttisen ja Ohto Oksalan "Iloiseen aapiseen" (15. painos, joka on näköispainos ensimmäisestä painoksesta vuodelta 1933, WSOY, 2004, s. 123) ja "Rudolf Koivun runokirjaan" (WSOY, 1991, s. 56).
Runo on myös sävelletty. Laulu (nuotinnos kosketinsoittimelle ja sanat) sisältyy nuottiin Ingman, Olavi: "Iloisia lauluja lapsille" (2.…
RFID-tarrat kirjoissa ovat virtalähteettömiä ja ei-lukutilanteissa passiivisia.
Helsingin kaupunginkirjaston RFID-lukijoiden ja automaattien elektromagneettiset arvot:
Kirjastojen pöydillä käytetään lähes yksinomaan 3M Mini RFID lukijalevyä (malli 210).
- RF frekvenssi: 13,56 MHz
- lähetysteho: 200 mW
- lukualue: 15,2 cm asti
- UL, FCC ja CE-hyväksynnät
Automaateissa käytetään vähän tehokkaampaa mallia Tagsys L-SA4 SHD.
- RF frekvenssi: 13,56 MHz
- lähetysteho: 1 W
- lukualue n 20 cm (ei löytynyt tarkkaa tietoa)
- UL, FCC ja CE-hyväksynnät
Helsingin kaupunginkirjasto on kysynyt neuvoa ja ohjeita Säteilyturvakeskukselta ja RFIDLab ry:n asiantuntijoilta.
Vastauksen antoi Helsingin kaupunginkirjaston Aineisto- ja metatietoyksikkö…
Kyseessä on Adi Mulahalilovicin säveltämä ja Turkka Malin suomeksi sanoittama kappale He tekevät sen kyllä. Laulu alkaa sanoin Mun tyttöni näin uteli kerran. Kappaletta on esittänyt mm. Mika Pohjonen ja se on kuultavissa mm. äänitteiltä Rakkaustarina (1997) ja Tango : 16 huippuartistin tangoparaati.
Mikäli äänitettä ei löydy omasta kirjastostasi, voit tilata sen kaukolainaan muualta Suomesta.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4497356?checkRoute=1
Voit käyttää kirjaston asiakaspäätteitä omien asiakirjojen tekemiseen ja niiden tallentamiseen muistitikulle kaikissa Espoon kirjastoissa. Oma muistitikkukin on sallittu väline.
Valitettavasti oikeastaan mitään tutkimaani hyönteiskirjaa tai -verkkosivustoa ei voi pitää muodonvaihdoksen kuvauksen kannalta kattavana. Toukkien kuvia vielä jonkin verran voi kirjoista ja verkkosivuilta löytää, mutta munat ja kotelot ovatkin jo paljon haastavampaa etsittävää. Perhosten toukat lienevät työlään selvitystyön helpommasta päästä. Esimerkiksi Kimmo Silvosen ja kumppanien Suomen päivä- ja yöperhoset : maastokäsikirja (Bugbook, 2014) sisältää runsaasti toukkien kuvia. Yökkösten toukkien osalta voidaan puhua jo kattavuudesta: Matti Aholan kolmiosainen Pohjoisen Euroopan yökkösten toukat (KuvaSeppälä-yhtiöt, 2005-2011) sisältää kuvat yli 700 toukasta.
Internetin kotimaisista hyönteissivustoista kannattaa mainita Ötökkätieto…
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi ”Kannas” on peräisin vastaavasta yleiskielen sanasta, joka on saattanut olla pientilan nimenä ja tulla sitä kautta sukunimeksi. Tosin Mikkosen ja Paikkalan mukaan tuota sukunimeä on otettu myös sukunimien suomalaistamisen yhteydessä, jolloin varsinaista yhteyttä tilannimeen ei ole ollut.
Entäpä mistä sana ”kannas” tulee? ”Suomen sanojen alkuperä” (osa 1; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1992) kertoo, että se on johdos sanasta ”kanta”. ”Kanta” puolestaan on vanha sana, joka on ollut suomen kirjakielessä jo Agricolan ajoista asti. Sille löytyy myös vastineita lukuisista sukukielistä, ja koska etymologialle ei anneta…
Sinun on mahdollista nähdä lainaushistoriasi vain mikäli olet ottanut sen käyttöön. Muutoin lainaushistoria ei tallennu minnekään.
Lainaushistorian käyttöönotto:
Kirjaudu Helmet.fi:ssä omiin tietoihin kirjastokortin numerolla ja PIN-koodilla.
Valitse
Omat tietoni
Lainaushistoria
Aloita lainaushistorian seuraaminen
Lainaushistoriaasi kertyvät vain ne lainat, jotka olet tehnyt aloitettuasi lainaushistoriasi tallentamisen. Muut lainaajat ja kirjaston henkilökunta eivät voi tarkastella lainaushistoriaasi eivätkä muuttaa sitä. Taskukirjastossa voit tyhjentää koko lainaushistorian, mutta Helmet.fi:ssä voit poistaa lainaushistoriasta myös yksittäisiä teoksia. Lainaushistorian voi tulostaa tai lähettää sähköpostiin vain…
Kirjassa Suomen kansan satuja ja tarinoita on ainakin tarinat Kummallinen tammi, Avannolla kehrääjät sekä Sisarpuolet, joissa esiintyy ilkeä äitipuoli. Kahdessa ensimmäisessä tarinassa tällaista ilkeää naispuolista hahmoa kutsutaan nimellä Syöjätär. Syöjätär on suomalaisessa mytologiassa ja kansanperinteessä paha naisolento, paha henki (Wikipedia).
Lähteet:
Suomen kansan satuja ja tarinoita (1982). Toim. Eero Salmelainen. Suomalaisen kirjallisuuden seura.
Syöjätär. Wikipedia. https://fi.wikipedia.org/wiki/Sy%C3%B6j%C3%A4t%C3%A4r. (Katsottu 5.4.2023)
Hei,
Toomas on yksi Tuomaan variaatio, jota esiintyy mm. Virossa. Nimi tulee alkujaan arameankielisestä sanasta te'oma (=kaksonen). Tutuin ja todennäköisin innoitus nimelle varmaan alkujaan apostoli Tuomaasta. On siis yksi Raamatusta periytyvistä nimessä Matin (<Matteus) ja monen muun nimen ohella.
Lähde: Suuri etunimikirja / Pentti Lempiäinen (WSOY, 1999)
Traficomin verkkosivuilta löytyvän tiedon mukaan, jos olet täyttänyt 45 vuotta tai täytät 45 vuotta uudistettavan (nykyisen) luvan voimassaoloaikana sinun tulee toimittaa lääkärintodistus Ajovarman palvelupisteelle hakemuksen liitteenä.Jos olet täyttänyt 68 vuotta tai täytät 68 vuotta uudistettavan (nykyisen) luvan voimassaoloaikana sinun tulee toimittaa laajennettu lääkärintodistus Ajovarman palvelupisteelle hakemuksen liitteenä.Sinun ei tarvitse toimittaa lääkärinlausuntoa ajolupahakemuksen liitteenä, jos olet nykyisen luvan päättyessä alle 45-vuotias tai olet uudistamista edeltävän viiden vuoden sisällä toimittanut ryhmän 2 ajo-oikeuden haltijoilta edellytettävän ikään perustuvan lääkärinlausunnon poliisille, korottanut ajo-…
Mitä ilmeisimmin kahvia ei kasva luonnonvaraisena Etelä- eikä Keski-Amerikassa, vaan se on puhtaasti vientiviljelytuote. Eurooppalaiset veivät kahvipensasta Amerikkaan 1700-luvun alussa. Eniten sitä viljellään Brasiliassa, mutta etenkin alkuaikoina myös Peru ja Kolumbia olivat suuria kahvintuottajia. Kun kahvinviljelyä aloiteltiin, farmeilla käytettiin orjatyövoimana Amerikan alkuperäiskansoja. Nykyään ympäri Amerikkoja on alkuperäsikansojen yhdistysten omaa kahvintuotantoa.
Floridassa kasvaa villikahviksi nimitetty kahvin tapainen kasvi, Psychotria Nervosa: https://edis.ifas.ufl.edu/fp494
Muita lähteitä:
https://web.archive.org/web/20160830012109/https://www.kew.org/discover/news/seven-species-…
THL:n blogissa on pohdittu asiaa:"Lämpenevä ilmasto lämmittää myös vettä eri muodoissaan. Mitä lämpimämpää ja ravinteikkaampaa vesi on, sitä suotuisammat olosuhteet se luo mikrobien kasvulle. Olipa vesiympäristö sitten luonnonvesi, jota käytetään virkistäytymiseen, kuten uimiseen, tai kiinteistön vesijärjestelmä, josta saamme esimerkiksi suihkuvetemme, olosuhteet ovat todennäköisesti jatkossa entistä useammin otolliset mikrobikasvulle." https://blogi.thl.fi/miten-ilmastonmuutos-muuttaa-veden-mikrobistoa/
Myös Tamperren yliopiston sivuilla ollaan samoilla linjoilla. https://www.tuni.fi/alustalehti/2018/11/22/ilmastonmuutos-ja-infektioriskit-haastetta-myos-yhteiskuntatieteilijoille/
THL on julkaissut Päivi Meriläisen tutkimuksen…
Perinteisenä tapana on pidetty esimerkiksi tässä SuurJyväskylä-lehdessä kuvattua menetelmää, jossa tehdään villasekoitus, villa karstataan, höyrytetään ja huovutetaan. Syntyneestä huopalevystä leikataan kappaleet ja ommellaan aihiot, joista muokataan huovuttamalla huopikkaat.
Punomosta löytyy neulottujen huopikkaiden ohjeita sekä myös huovutusohjeita ja -tekniikoita.
Huovutusaiheisia kirjoja löytyy kirjastoista, esim. Nellie Jäkkö Huovutus; Anna-Karoliina Tetri Huovutus; Brown Victoria Huovutus ja huopatyöt, valikoidut linkit Makupalat.fi huovutus.
Kysy museolta on vastannut kysymykseen tallukkaista ja huopikkaista. Vastauksessa suositellaan tutustumaan teokseen Rahwaan puku/Ildiko…
