Etsitty kirja lienee Helen Piersin kertoma ja valokuvaama Hanhi munii munan (Weilin+Göös, 1973), joka kokoaa yhteen kolme erillistä eläintarinaa: hyvää munintapaikkaa etsivän hanhen tarinan lisäksi kirja sisältää kertomukset "Kettu ja kana" sekä "Pöllö joka ei voinut nukkua". Kirjaa löytyy vielä kirjastoista eri puolilta Suomea. Voit saada sen luettavaksesi jättämällä kaukolainapyynnön omaan kirjastoosi.
Modernismi isminä, aatesuuntana, tarkoittaa 1800-luvun lopulla ja1900-luvun alkupuolella alkaneita eri suuntauksia kuvataiteessa, arkkitehtuurissa, muotoilussa, musiikissa, kirjallisuudessa, tanssissa ja teatterissa.
Modernismin vaikutusalueena voidaan pitää seuraavia alueita: Euroopan katoliset ja protestanttiset maat, Pohjois- ja Etelä-Amerikka, Eteläfrikka, Australia ja Uusi Seelanti sekä Itä-Euroopan ortodoksiset maat, alkuperäisväestöä lukuun ottamatta. Modernismi ajatussuuntana oli lähtöisin Euroopasta ja Venäjältä/Neuvostoliitosta. Muualla maailmassa voi olla uudistusmielisiä suuntauksia, mutta niitä kutsutaan eri nimellä.
Modernismin aallot saapuivat Suomeen vähän myöhemmin, mutta…
Hei,
Käytännössä tärkeimmät sanan- ja uskonnonvapauden toteutumista valvovat organisaatiot ovat suuria kansainvälisiä järjestöjä, joiden toiminnan taustalla on jokin valtioiden välinen sopimus. YK on tästä hyvä esimerkki.
YK:n nimittää ”raportoijan” (raporteur) valvomaan niin sanan- kuin uskonnonvapaudenkin suojelemista ja toteutumista. Irene Khan on UN Special Rapporteur for Freedom of Opinion and Expression, Ahmed Shaheed Special Rapporteur on freedom of religion or belief.
Nämä henkilöt käytännössä tekevät vierailukäyntejä eri maihin ja ottavat kantaa, toteutuvatko nämä mainitut eri vapaudet eri valtioissa niin kuin YK:n eri sopimuksissa on sovittu.
Muista vastaavista henkilöistä voidaan mainita Dunja Mijatović, joka parhaillaan…
"Teollinen yhteiskunta ja sen tulevaisuus" (engl. "Industrial Society and Its Future") on vain yksittäinen kirja, tai manifesti, jonka Kaczynski vaati julkaistavan jossakin laajalevikkisessä yhdysvaltalaisessa lehdessä. Se on julkaistu myöhemmin kirjan muodossa useilla kielillä, myös suomeksi (Savukeidas 2005, Kiuas Kustannus 2020). Teoksessa on 232 numeroitua kappaletta 27:n otsikon alle jaoteltuna. Lisätietoa teoksesta, sen historiasta ja vaikutuksista löytyy runsaasti mm. Wikipedian artikkelin lähdeluettelon kautta: https://en.wikipedia.org/wiki/Industrial_Society_and_Its_Future#Referen…
Ylen Elävä arkisto tuntuu kyllä olevan ainoa verkkosivusto, josta löytyy materiaalia nimenomaan suomalaisesta joulunvietosta menneinä vuosikymmeninä. Ei paljon, mutta edes jotain löytyy hakusanalla "joulu". Suomen kirjastoissa ei ole jouluaiheisia dokumentteja tarjolla dvd-muodossa.
Vuoden 1977 dokumentissa päästään tutustumaan Härkösen perheen joulunviettoon: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2008/12/30/anna-leenan-jouluaatto.
Hauskaa ajankuvaa edustaa myös suositun Noppa-lastenohjelman Jouluspesiaali 70-luvun lopulta: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/12/18/noppa-joulutunnelmissa.
Fiktion puolelle mentäessä suomalaista joulunviettoa kuvataan mm. Heikki ja Kaija sekä Rintamäkeläiset -sarjoissa 60-70-lukujen taitteesta. Nämä…
Sivusto verkossa on ylläpitäjän tviitin mukaan poistettu 30.6.2023 tietoturvariskin takia ja ylläpito on samalla lopetettu. Sivuston aineisto on tallella, mutta sen jatkokäytöstä ei ole vielä tietoa.
Helsingin Sanomia, Turun Sanomia ja Maaseudun Tulevaisuutta oli mahdollista lukea korona-aikana Emagz-palvelun kautta. Tämä oli 30.6.2020 päättynyt määräaikainen palvelu. Aikakausilehtiä voi jatkossakin lukea Emagz-palvelun kautta, mutta valitettavasti näitä kolmea sanomalehteä ei voi enää lukea palvelun kautta. Epress-palvelun kautta voi edelleen lukea kotimaisia sanomalehtiä kirjaston tiloissa.
Kappaleen on säveltänyt ja sanoittanut Barbara Helsingius itse. Kappale on julkaistu vuonna 1977 Helsingiuksen albumilla Det var en gång.Kappaleen tiedot täällä ja Det var en gång -albumin täällä.
Voisiko kyseessä olla Frederick Forsythin romaani Odessan miehet (englanniksi The Odessa File, 1972)? Se on tosin ilmestynyt suomennettuna ja Otavan kustantamana jo vuonna 1973, mutta juoni voisi sopia kuvaukseen ainakin osittain. Kirjasta on tehty myös elokuva vuonna 1974.
Seinäjoen kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston kokoelmiin kuuluu oivallinen teos lehtikuusista: Jukka Reinikainen (toim.) Lehtikuusi ja muut ulkomaiset havupuut, ISBN 952-5118-05-3. Siperian lehtikuusesta kerrotaan sivuilla 23-28. Kirjaston puh. (06) 416 2111, sähköposti: kirjasto.seinajoenkaupunki@sjk.fi
Internetissä on osoitteessa http://honeybee.helsinki.fi/mmeko/arbor/sipleku/sipleku.htm perusteellinen kuvaus siperianlehtikuusesta. Esimerkiksi evreka-hausta ( http://www.evreka.fi ) löytyy tämän lisäksi muutakin aineistoa käyttämällä hakusanaa larix sibirica
Suomen kansallisdiskografia Violasta (https://finna.fi löytyvät tiedot kotimaisista äänitteistä (vuodesta 1901) ja kotimaisista nuoteista (vuodesta 1977), sekä myös niihin sisältyvistä yksittäisistä kappaleista. Haettaessa Heikki Harman eli Hectorin tietoja löytyvät haulla myös hänen kääntämänsä kappaleet omana ryhmänään:
https://finna.fi
Valitettavasti runon tekijää ei saa selville.
Se ei näytä olevan Julia Donaldsonin. Hän olisi varmasti ominut tekijänoikeudet ainakin omalla virallisella nettisivullaan.
http://www.juliadonaldson.co.uk/index.php
Tämän yhden runon löysin nimimerkillä kirjatoukka. Muut ovat joko nimetty tuntemattoman tekijän runoiksi tai jätetty kokonaan ilman tekijää.
https://theslytherinworld.tumblr.com/post/149424083949/fog-on-her-glasses-from-the-still-steaming-tea-a
Kaunis runo, jota ilmeisesti voi käyttää vapaasti.
Fog on her glasses
From the still steaming tea
A book in her hands
As she causally reads.
A catch in her breath
As the climax grows near
She is deaf to the world:
The book’s all she can hear.
She's completely lost now,…
Näyttää siltä, että kyseistä novellia, Im presselschen Gartenhaus, ei ole suomennetuissa kokoelmissa. On teoriassa mahdollisuus, että novelli olisi suomennettu ja julkaistu jossakin kirjallisuuslehdessä, mutta tästäkään en ole löytänyt viitteitä kotimaisista tietokannoista.
Kirjastojen sivuilla ei ole luetteloa kaikista Helsingin kirjastoihin tulevista lehdistä. Luettelo olisi varsin pitkä. Kirjastoihin tulevat lehdet voi hakea Helmet-hausta ihan kuten kaikki muutkin lehdet. Käytäntönä on, että ainakin uusin aikakauslehtinumero on aina kirjastossa luettavissa, uudempia lehtiä lainataan. Poikkeuksena on Pasilan kirjasto, jossa on luettavana kokonaisia vuosikertoja. Sanomalehtiä ei lainata, niitä säilytetään kirjastoissa luettavana muutamia viikkoja tai kuukausia.
Lehtilistat voi hakea helmet.finna.fi -haun hakuruudusta. Kun haet aikakauslehtiä, kirjoita hakusanaksi aikakauslehdet. Tässä tapauksessa olennaista on rajata hakua AINEISTOTYYPPI -rajauksella. Valitse LEHTI/ARTIKKELI. Lisäksi…
Vastauksen lopusta löytyy linkki artikkeliin, missä asiaa on pohdittu laajemminkin. Tiivistettynä: nimiasian käytänteet ovat vaihdelleet eri aikoina. 1970-luvulla suomen kielen lautakunta linjasi, että pohjoismaiset hallitsijat suomennettiin, kun taas muut hallitsijat saivat pitää alkuperäisen nimensä. Tätä ennen hallitsijoiden nimet oli pääsääntöisesti suomennettu. Näin ollen Juan Carlos on meilläkin Juan Carlos. Lisäksi vuonna 2002 lautakunta linjasi, että pohjoismaisia hallitsijoitakaan ei ole enää tarpeen kohdella erityisesti, vaan jatkossa heidätkin tunnetaan alkuperäisillä nimillään. Pitkään vallassa olleet, siis ennen näitä uusia linjauksia, ovat siis vielä suomennetuilla nimillä kuten Kaarle Kustaa.
https://hovikirjeenvaihtaja.…
Ego sum, nolite timere kääntyy suomeksi seuraavasti: "Se olen minä, älkää pelätkö". Kyseinen lausahdus on Vulgatasta, latinankielisestä Raamatusta. Tarkka paikka on Matteuksen evankeliumissa (14:27), jossa vetten päällä kävelevä Jeesus rauhoittelee säikähtäneitä opetuslapsia.
https://raamattu.fi/raamattu/KR92/MAT.14.27
"Minä en pelkää" voisi olla latinaksi yksinkertaisesti non timeo.
Lasten rukouskirjoja on saatavilla useita erilaisia, joista tässä esimerkkejä:
Järvinen, Laura: Lapsen rukous (sis. vanhoja perinteisiä rukouksia), Lapsen oma rukouskirja (koonnut Tamara Maunonen, 1994), Siipeis suojaan (koonnut Vuokko Malkavaara, 1986), Kaskinen, Anna-Mari: Lapsen oma iltarukous (2005), Lasten rukouskirja : tässä olen taivaan Isä (1990) ja Perheen rukouskirja (1982).
O'Neal, Debbie Trafton: Ilta on tullut(sisältää kertomuksia, rukouksia ja leikkejä nukkumaanmenon aikaan, 1995), samoin Anna-Mari Kaskisen suomeksi toimittama Ilta saapuu jo päälle maan (sisältää Raamatun kertomuksia, runoja ja rukouksia lapsille, 1991). Isä meidän -rukousta opetellaan teoksissa Perkiö, Pia: Joonas ja joka päivän rukous (1989), Harmanen,…
Kysymys on painovoimasta. Musta aukko on niin massiivinen, ettei valokaan pääse pakenemaan sen painovoimakentästä, mistä syystä musta aukko näyttää "mustalta" eikä sitä ei voida havaita esim. teleskoopilla katsomalla. Mustaan aukkoon syöksyvän ja sen ympärille kertyvän materian ilmiöineen voimme sen sijaan havaita. Metsähovin radiotutkimusaseman kvasaarisivuilla mustan aukon ja valon suhdetta selitetään näin: "Newtonilaisittain ajateltuna mustan aukon pakonopeus eli nopeus, joka kappaleella täytyy olla päästäkseen pois gravitaatiokentästä, ylittää valonnopeuden. Kun heitämme maapallolla kiven ilmaan, se kohoaa hetken ja kaartaa sitten takaisin maanpinnalle. Periaatteessa mustan aukon pinnalla ylöspäin suunnatulle valokeilalle kävisi samoin…
Kyseessä on varmaankin Erkki Rekimiehen Tapporahat: tarina suden ajosta, Poikien Seikkailukirjaston osa 21. Alkuperäinen ilmestymisvuosi 1959 (Otava ); 2. korjattu painos ilmestynyt 1973 (Nuorten Toivekirjasto).
Matot rullautuvat tai niiden reunat käpristyvät usein siksi, että maton reunaan osuu tai sitä jatkuvasti hankaa jokin. Maton materiaali vaikuttaa myös rullautuvuuteen. Jos nämä syyt puuttuvat, on vaikea keksiä syytä ilmiön yhtäkkiseen ilmaantumiseen.
Mattoja voi yrittää suoristaa kääntämällä ne pidemmäksi aikaa toisinpäin, teippaamalla mattoteipillä lattiaan, kostuttamalla (jos materiaali sallii) ennen painon päälle asettamista, silttämällä (jos materiaali sallii) höyrysilitysraudalla tai ompelemalla alapuolelle kovikkeen. Nämä vinkit löytyvät mattotalo Helman ja Kysy mammalta -blogista:
https://blog.helma.fi/2014/06/03/apua-matonreuna-kapristyy/
http://kysymammalta.blogspot.fi/2010/02/matto-puhdistus-hoito-ja-pesu.h…
