Leo Lastumäen esittämä ”Hei juu Finlandia” -kappale on julkaistu ”Syksyn sävelsatoa” -äänitteellä, joka on Kansalliskirjaston Finna-tietokannan sekä Fenno-levytietokannan (https://fenno.musiikkiarkisto.fi/) mukaan julkaistu C-kasettina vuonna 1973, LP-levynä 1971 sekä äänisilmukkakasettina 1973.
Äänitteen eri versiot löytyvät Kansalliskirjastosta:
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=%22Hei+Juu+Finlandia%22&type=AllFields&dfApplied=1&limit=20
"Syksyn sävelsatoa" -äänilevyversiota voisi kuunnella Kansalliskirjastossa paikan päällä, kotilainaan äänitteitä ei saa.
Kyseistä kappaletta ei valitettavasti löydy kotiin lainattavaksi Suomen kirjastojen kokoelmista.
Kappaletta on näköjään toivottu kuultavaksi myös Yleisradion…
Pär Lagerqvist on kirjoittanut runon Livets båt http://diktarkiv.blogspot.com/2012/09/veckans-dikt-vecka-1236.html . Suomennettuna runo Elämän vene löytyy kirjasta Lagerkvist, Pär: Runoja (1955).
Jaakko Juteini sai 1800-luvun syytteen kirjastaan Anteckningar af Tankar uti Warianta Ämnen. Kirjaa pidettiin vääräoppisena. Oikeudessa Juteini tuomittiin ja teoksen painos takavarikoitiin. Se määrättiin poltettavaksi. Hovioikeus kumosi tuomion, mutta kirjat oli jo ehditty polttaa. (Anteckningar af Tankar uti Warianta Ämnen · DIGI - Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa)Norjalaisen Agnar Myklen teos Laulu punaisesta rubiinista tuomittiin epäsiveellisenä poltettavaksi. 5000 kappaleen painos poltettiin vuonna 1959 Naantalin höyryvoimalaitoksessa. Tästä voi lukea lisää Uuden Suomen Puheenvuoro-blogista.Tämän isommista rovioista en (onneksi) löytänyt tietoa.
Useimmiten tarvitaan alan koulutus. Kirjastot tarjoavat myös harjoittelupaikkoja alan koulutuksessa jo oleville. Monet kirjastot ottavat koululaisia TET- eli työelämään tutustumisharjoitteluun. Kesäaikaan kesätyöpaikan voi saada alalle kouluttamatonkin.
Alla olevan linkin kautta löydät tietoa kelpoisuusvaatimuksista ja erilaisista kouluttautumismahdollisuuksista. Toisesta linkistä näet tällä hetkellä avoimiksi ilmoitetut työpaikat.
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/opiskelu/
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/ammattikalenteri/avoimet_tyopaikat/
Hahmon esittäjän Allu Tuppuraisen mukaan Rölli ei ole peikko vaan edustaa röllien lajia. Rölliä voi siis käyttää sekä erisnimenä että lajinnimenä. Muodossa "rölli" sana tarkoittaa lajia, kun taas "Rölli" on erään tietyn röllin nimi.
Lisäksi "röllit" on eräs kasvisuku.
Rossin kirja, josta runo Tervehdys Tiedonantajan lukijoille uutena vuotena 1973 löytyy, on hänen vuonna 1974 julkaistu kokoelmansa Soi, kivinen lanka.
" -- koskaan ei ystäväsi ole ollut niin vahva kuin nyt, / koskaan ei kapitalismi ole pelännyt sinua ja ystävääsi niin kuin nyt, / sillä kaikkialla maailmassa sirppi ja moukari rakentavat rauhaa / ja torjuvat kuolemaa, -- " (s. 15)
Nykyinen Päivölänkuja (Päivölägränden) Tapanilan kaupunginosassa Helsingissä oli vuoteen 1946 saakka nimeltään Oravatie (Ekorrvägen).
Nimi muutettiin vuoden 1946 tapahtuneen alueliitoksen yhteydessä, jolloin uusien esikaupunkialueiden ja kantakaupungin katujennimistöä sopeutettiin käyttökelpoiseksi kokonaisuudeksi ja laadittiin nimiä asemakaavoitettavien alueiden uusille kaduille.
https://www.hel.fi/static/tieke/digitoidut_asiakirjat/helsingin_kadunnimien_historia/pdf/Helsingin_kadunnimet_1.pdf
Nuotit kappaleeseen löytyvät kokoelmasta "Radio days: 70 visor & hits från film, radio och skiva." Nuotti on tilattavissa kaukopalveluna Kuopion varastokirjastosta.
Kappaleen on esittänyt suomeksi Kauko Käyhkö nimellä "Akkasaaren neito".
Ilta-Sanomissa on julkaistu 6.2.1975 uutinen, jonka mukaan "Suomen kuvalehdessä julkaistiin viime viikolla Salaman nimissä jo vuonna 1945 painettu Tauno Penttisen runo". Vuonna 1975 helmikuun 6. päivä on ollut viikon 6 torstai. Oletettavasti siis kyseinen Kuvalehden numero on siis numero 5/1975, joka on ilmestynyt 31.1.1975. Kannessa ainakin luvataan "Neljä Hannu Salaman runoa".
Suomen kuvalehden sivuilta (https://suomenkuvalehti.fi/) löytyvät digitaalisessa muodossa kaikki lehden numerot vuodesta 1916, mutta niihin on käyttöoikeus vain lehden Digipalvelun tilaajilla.
Suomen kuvalehden vanhat vuosikerrat löytyvät Varastokirjastosta (http://www.varastokirjasto.fi/fi/), joka toimittaa artikkelikopiota kaukopalveluna kirjastoille.…
Näyttää siltä, että Death note -elokuvaa vuodelta 2006 ei ole julkaistu Suomessa ollenkaan ja siksi sille ei ole täällä myöskään ikärajoja. Muissa maissa elokuvalle annettuja ikärajoja löytyy Internet Movie Databasesta.
Netflixissä on Death note -niminen mangasarja vuodelta 2006 (ikäraja 13+) ja Death note -niminen elokuva vuodelta 2017 (ikäraja 18+). Tuota vuoden 2006 elokuvaversiota siellä ei ole. C moressa tai Viaplayssa tätä elokuvaa ei myöskään ole.
Amazonissa tämä elokuva näyttää olevan vuokrattavana/ostettavana ja myös dvd:nä, mutta näiden saatavuutta Suomeen ei taata.
Kielitoimiston sanakirja (2012) ja Suomen kielen perussanakirja (1990) suosittelevat kirjoittamaan pienellä, siis etelävaltiot, Yhdysvaltain etelävaltiot, syvä etelä. Kuitenkin Jukka K. Korpelan Vierasnimikirjassa (2012, s. 186) Etelävaltiot kirjoitetaan isolla (merkityksessä Konfederaatio). Etelää tarkoittamassasi merkityksessä ei sanakirjoista löytynyt, mutta pienellä kirjoittaminen lienee ainakin oikein.
Markkinoilla on monenlaisista raaka-aineista koottuja kuiviketuotteita: turve, hamppu, olki, pellava ja eri puulajeista valmistettu puru. Pajuhakkeen tai hierteen käyttöä kuivikkeena on myös tutkittu, mutta verkkohakujen perusteella ainakaan vielä ei pajukuiviketta näyttäisi olevan saatavilla valmiina tuotteena.
Olisiko kyseessä A. Pärnäsen sanoittama ja P. J. Hannikainen säveltämä Lassin tupa?
"Loppui Lassin koulu
alkoi tulla joulu.
Äiti antoi luvan
tehdä pienen tuvan.
Lassi jätti taulut,
kynät, kirjat, laulut, ..." https://www.vauva.fi/keskustelu/3855901/ketju/muistaako_kukaan_lassin_tupa_nimisen_laulun_sanat
Runo ja laulu löytyvät esim. teoksista Lapsuuden laulut / Ransu Karvakuono, P. J. Hannikaisen kauneimmat lastenlaulut / Sovittanut Ilmari Hannikainen, Valistuksen laulukirja koulujen ja nuorison tarpeeksi / Toimittanut J. N. Vainio ja Hannikanen: Me lapset laulavaiset.
Kysymys on esitetty ennenkin. https://www.kirjastot.fi/kysy/aitini-lauloi-laulua-sanoilla-loppui
Tässä muutama ehdotus ruotsinkielisistä lasten ja nuorten kirjoista, jotka ovat helppolukuisia ja sopivat myös kielitaidon kehittämiseen.
Fantasiaa ja seikkailua:
Michael Dahl: Drakblod-sarja (1. osa: Drakduellen)
Kazu Kibuishi: Amulett-sarja (1. osa: Stenväktaren)
Jan Kjær: Häxboken
Niklas Krog: Draksvärdet
Jo Salmson: Drakriddare-sarja (1. osa: Tam tiggarpojken)
Maria Turtschaninoff: Maresi (Jolin Slotten selkokielinen versio)
Rakkautta:
Cecilia Borgkvist: Kattvinter
Kerstin Lundberg Hahn: Pank och kär
Eva Salqvist: MSN - Maja söker Noa
Alla englanninkielisiä lasten ja nuorten kirjoja, jotka ovat helposti lähestyttäviä joko lyhyiden lauseidensa tai sanavarastonsa puolesta.
Joe Todd-Stanton: Brownstone…
Rainer Maria Rilken proosatekstin Erlebnis I ja II vuodelta 1913 englanninnos Experience sisältyy teokseen Where silence reigns : selected prose (1978, translated by G. Craig Houston, s. 34).
Suomessa teosta on ainoastaan Itä-Suomen yliopiston kokoelmissa.
https://finna.fi/Record/uef.99898193705966
Muissa Pohjoismaissa teosta on vain Tanskassa.
https://www.worldcat.org/
Voit tilata teoksen kaukolainaan omaan kirjastoosi.
Kukaan vastaajistamme ei valitettavasti muistanut tällaista lastenohjelmaa. Tunnistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja ohjelmasta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Valitettavasti näyttäisi pahasti siltä, ettei andorralaisten kirjailijoiden teoksia löydy Helmet-kirjastoista, vaikka aivan sataprosenttisen varma en voi asiasta olla. Tarkistin katalaaninkielisen Wikipedian luokat osoitteessa https://ca.wikipedia.org/wiki/Categoria:Escriptors_andorrans, eikä ainakaan siellä mainittuja kirjailijoita löytynyt Helmet-tietokannasta. Helmetistä ei oikein pysty hakemaan kirjailijoita kansalaisuuden perusteella, ja Andorrassa tärkein kieli on katalaani, jota käytetään myös muuallajoten senkään perusteella kirjailijoita ei pysty hakemaan
Vaara-kirjastossa on selkokielisiä kirjoja eri aiheista, myös tietokirjallisuutta. Näitä voimme suositella maahanmuuttajalle, joka opettelee suomen kieltä. Historiaan liittyviä selkokirjoja:
Rajala, Pertti: Suomen historia selkosuomeksi. 2014
Rajala, Pertti: Aikojen alusta nykyaikaan : Euroopan ja maailman historiaa selkokielellä.2008
Österback, Mats: Valta ja vaikuttaminen. 2012
Muita kirjoja, jotka voisivat tulla kyseeseen:
Elo, Tuulikki: Suomi-opas : matka Suomen historiaan ja tämän päivän Suomeen. 2003
1900-luvun atlas : kriittisen historian käsikirja. 2016
Hei,
Tätä kautta ei voi jättää hankintatoiveita, koska kyseessä on valtakunnallinen Kysy kirjastonhoitajalta -vastaajapalvelu. Kysymyksen kohdistuksen perusteella teitä palvelee Vaara-kirjastojen vaara.finna.fi. Hankintatoiveita voitte tällä hetkellä jättää normaalin palautteen kautta (etusivulla ylälaidassa Palaute-kohta) tai vaikkapa suoraan omassa kirjastossa. Jossain vaiheessa saanemme myös varsinaisen hankintatoivelomakkeen sivustollemme.
Kirjastot ottavat mielellään hankintaehdotuksia ja muuta asiakaspalautetta.
