Kovin vähän löytyy Japani-aiheista kaunokirjallisuutta lapsille. Ylipäätään muista kielistä kuin englannin kielestä käännetään suomeksi kirjoja valitettavan vähän. Mestarietsivä Peppunen -sarja on japanilainen, tekijänimen Troll taakse kätkeytyvät japanilaiset Yōko Tanaka ja kuvittaja Masahide Fukasawa. Pasilan kirjavarastosta löytyy myös muutama satukirja, jossa on japanilaisia satuja. Voit selata valikoimaa pääkaupunkiseudun Helmet-verkkokirjaston haussa, asiasanoilla 'japani' ja 'lastenkirjallisuus' ja rajaamalla kielen suomeksi: japani lastenkirjallisuus | Hakutulokset | helmet.fiSama haku, jos vaihtaa lastenkirjallisuuden tilalle 'nuortenkirjallisuus' tuottaa sitten aika paljon tosiaan sarjakuvaa: japani nuortenkirjallisuus |…
Tätä Edgar Allan Poen teosta The conchologist's first book ei ole - Suomen kansallisbiografian mukaan - käännetty suomeksi. Teos ilmestyi vuonna 1839, ja oli varustettu pitkähköllä alaotsikolla: A system of testaceous malacology, arranged expressly for the use of schools. Eli, teos on itse asiassa tieteellinen työ. Ja tutkimuksen kohde on nilviäiskotilot tai -kuoret (mollusk shells). Poe on kyllä kirjoittanut eläimistä (korpeista ja kultakuoriaisista), mutta että tieteellinen teos! Selitys on sinänsä hyvin yksinkertainen: Poen ystävä Thomas Wyatt oli kirjoittanut kirjan aiheesta 1838, joka ei mennyt kaupaksi.
Wyatt pyysi palvelusta, ja Poe ei kieltäytynyt lisäansioista. Kirja julkaistiin siis, nimellä The conchologist's first book, ja…
Kirjastojen kokoelmissa on runsaasti erilaisia piirustusoppaita. Esimerkiksi mangan ja sarjakuvien piirustusoppaita on aivan alkeista lähtien. Lisäksi oman kiinnostuksen mukaan voi valita oppaita, joiden avulla voi opetella mm. anatomian, asetelmien tai maiseman piirtämistä.
Laitan tähän listan muutamista HelMet-kirjastoista löytyvistä oppaista, jotka sopivat milestäni myös nuorelle aloittelijalle. Lisää teoksia voit etsiä HelMet-hausta, www.helmet.fi (hakulause: piirustus oppaat) tai suoraan kirjaston hyllystä (kysyä neuvoa henkilökunnalta).
Coope, Katy,Manga : hahmojen suunnitteluopas, Sangatsu Manga, 2006.
Cowan, Finley, Piirrä ja maalaa fantasiahahmot, Readme.fi, cop. 2009.
Gray, Peter, Näin opit piirtämään, Gummerus, 2011.
Piirtäjän…
Jonkinlaisen listan saa Melinda -haulla. Hakusana äänikirjat ja kielirajaus englanti. Tuloksena 2244 kpl https://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/PTEMF12B3VTG7V9UKNS9334M14G1S6GCP5KFBABNBHSEF9HBIK-01495?func=short-0&set_number=025183
Luulen, etteivät siinä välttämättä ole mukana kaikki suomen kirjastojen englanninkieliset äänikirjat ja toisaalta hakutuloksessa voi olla mukana myös kasetteja.
Hyviä kirjalistoja saa myös suurimpien kirjastokimppojen tietokannoista:
Helmet-haulla löytyy 1662 kpl https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%C3%A4%C3%A4nikirjat__Ff%3Afacetmediatype%3A3%3A3%3ACD-levy%3A%3A__Ff%3Afacetlanguages%3Aeng%3Aeng%3Aenglanti%3A%3A__Otitle__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Piki-kirjastoista 985 kpl …
Kirja ja elokuva ovat tietenkin aina kaksi erillistä taideluomusta, mutta Peter Brookin ohjaama mustavalkoelokuva Kärpästen herra vuodelta 1963 noudattaa hyvin tarkasti romaanin juonta. Vuonna 1990 valmistunut elokuva Kärpästen herra sen sijaan eroaa alkuperäisen romaanin juonesta melko paljon. Suurin ero kirjan ja Brookin elokuvan välillä on se, että elokuvassa on aikuisia läsnä: pojat huolehtivat loukkaantuneesta lentäjästä.
Lisätietoa: Nicola Presley: Film adaptations of Lord of the Flies
Lehdessä ”Punalippu” (1982, nro 12, s. [151-153]) on Taisto Summasen suomenkielinen sanoitus ”Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liiton hymniin” ja myös laulun nuotinnos (melodia, kosketinsoitinsovitus), joten käännös on tehty laulettavaksi. Laulu alkaa: ”Loi työntasavaltojen yhteisön varman”. Alkuperäisen sanoituksen tekijöiksi on merkitty ”S. Mihailov ja G. El-Registan”. Venäjänkielisiä sanoja ei lehdessä ole. Säkeistöjä on kolme. Vuoden 1977 versiossa ei enää mainita Stalinia kuten alkuperäisessä Mihailovin ja El-Registanin sanoituksessa, joka on tuttu Elvi Sinervon suomentamana ja joka alkaa: ”Oi suuri ja mahtava Neuvostoliitto”.Summasen sanoitus sisältyy myös nuottiin Jermolajeva, Elina: "Lauluja" (Karjala kustantamo, 1978).…
Suosittelen yhteydenottoa Mikkelin maakunta-arkistoon (http://www.arkisto.fi/fi/arkistolaitos/maakunta-arkistot/mikkelin-maaku…), jonka vastuualueelle kuuluvat myös luovutetun Karjalan alueiden asiakirjat.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Wolfgang Schivelbuschin teos "Nautintoaineiden kulttuurihistoriaa" sisältää jakson tupakan historiasta. Lisää löydät hakusanoilla tupakointi, historia sekä tupakka, historia.
Emäntä- ja talouskoulujen nimet muuttuivat koti- ja laitostalousoppilaitoksiksi keskiasteen koulutusuudistuksen yhteydessä 1987.
Lähde: Suomalaisen ammattikasvatuksen historia, Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö, 2000.
Suomen kielen verkkokursseja löytyy koottuna Makupalat.fi-palvelusta, https://www.makupalat.fi/fi/search/node/suomen%20kieli%20AND%20oppimate…;
Helmet.fi:n kokoelmissa on esimerkiksi
Lue ja opi suomea : lukemisto aikuiselle kielenoppijalle, Aho, Jenni, kirjoittaja.Helsinki : Oppian, 2022
Hauska tavata! : opin suomea, Paavilainen, Ulla, kirjoittaja. Helsinki : Suomen Kustannusyhdistys ry, 2022.
Suomen mestari-oppikirjasarja, Gehring Sonja, https://kirjtuo1.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=t:(suomen%20mestari%20%3….
Tämä Frances J. Crosbyn virsi löytyy P. Kivekkään suomentamana Ruotsin kirkon virsikirjasta (psalmi nro 46). Ratamo-kirjastoista sitä voi lainata Riihimäen kaupunginkirjastosta (Ruotsin kirkon virsikirja 2003, ISBN 91-526-5510-5). Englanninkieliset sanat löytyvät internetistä nimellä "Tell Me the Story of Jesus" ja ruotsinkieliset sanat nimellä "Låt mig få höra om Jesus".
Perimätiedon mukaan Ruotsalainen -järven nimi juontaa juurensa siitä, että Marjoniemen ensimmäisen talon isäntä Hannu Pietarinpoika oli alkujaan ruotsalainen. Järveä kutsuttiin hänen laajojen omistuksiensa vuoksi ”Ruotsalaisen vedeksi”. Muita tiedettyjä nimiä olivat myös ”Ruotsi” tai ”Ruotsinvesi”. Myöhäisempiä nimimuotoja ovat olleet ”Ruotsalainen” tai ”Ruotsalaisenjärvi”. Hannu viljeli maatilaansa joskus 1400-luvulla.Lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Ruotsalainen_(j%C3%A4rvi)
Louise Bryantin teosta Six red months in Russia ei ole tiettävästi suomennettu. Kirjailijalta löytyy vain englanninkielisiä teoksia Kansalliskirjaston ylläpitämästä Finna-palvelusta: https://finna.fi/
Espoon organisaatiorakenteessa kirjastopalveluiden johtajan esihenkilönä toimii Kulttuurin tulosyksikön johtaja, kulttuurijohtaja. Hänen esihenkilönsä on Elinvoiman tulosalueen elinvoimajohtaja. Seuraavana tuleekin sitten kaupunginjohtaja. Valtionhallintoon ei siis mennä.
Lähde: https://www.espoo.fi/fi/kaupunki-ja-paatoksenteko/organisaatio (viitattu 5.6.2023)
Sain kollegalta tälllaisen ohjeen: Ainakin näin onnistuu:Valikoista Lisää à Erikoismerkit à etsi oikea merkki haulla (No-break space)Ohjeistus löytyy esim. täältä: https://support.google.com/docs/thread/268807740/how-do-you-add-a-non-b…
Kysymäsi teoksen Murto, T. G.: "Lappeen pitäjän historia vuodesta 1784 nykypäiviin" voi varmasti kaukolainata Kuopiosta lähimmän kaupunginkirjaston toimipisteen kautta. Se on saatavana myös Helsingistä Museoviraston kirjastosta ja Opiskelijakirjastosta, jotka kummatkin ovat kaikille käyttäjille avoimia kirjastoja. Lainaus tapahtuu Helka-kirjastokortilla, jonka saa ensimmäisen käynnin yhteydessä esittämällä henkilökorttinsa.
Museoviraston kirjaston kotisivut: http://www.nba.fi/fi/kirjasto
Opiskelijakirjaston kotisivut: http://www.helsinki.fi/opiskelijakirjasto/
Suomen Sukututkimusseuran kirjastossa, joka on myös kaikille avoin kirjasto, on runsaasti historiallista kirjallisuutta ja erityisesti sukututkijan avuksi sopivaa aineistoa:…
Eeli Jaatinen. Hän on myös tehnyt kansikuvan. Eeli Jaatinen kuvitti myös Kuvan ja Sanan Lasten kuvalehti- julkaisua noihin aikoihin. Elma Aaltosen elämäntyöstä löytyy lisää tietoa kirjasta : Mattila, Annikki, Taivaan Isän puutarhuri : Elma Aaltonen 1913-1998. Helsinki : Suomen Lähetysseura, 2013 (Turenki : Jaarli)
Vuoden 2019 lopun tietojen mukaan mainituilla viidellä alueella asui 1 215 343 asukasta. Koko maan asukasluku oli tuolloin 5 525 292, joten alueiden väestö edusti noin 22 prosenttia koko maan väestöstä.
https://www.kuntaliitto.fi/talous/kuntatalouden-tilastot/kuntien-vaestotiedot
