Kirjassa Lind, Vibeke: "Perinneneuleita" on ohje naisen, miehen ja lapsen
Jussi-paitaan. Jussi-paidan kudontaohje on myös kirjassa Almay, Mirja:
"Sydämenlämmittäjä ja tikkuripaita". Molempia kirjoja on tällä hetkellä
paikalla useissa Helsingin kaupunginkirjaston kirjastoissa, mm.
pääkirjastossa. Tarkasti kirjan saatavuuden voi katsoa aineistotietokannastamme
(www.libplussa.fi)tai kysyä puhelimitse.
Margaret Durasin teosta LaivaNuit (Le navire Night et autres textes, suomentanut Kristiina Haataja, 1994) ei ole käännetty englanniksi.
https://www.bnf.fr/en/bibliotheque-nationale-de-france-catalogue-general
https://www.worldcat.org/
Jaan Kaplinskin kolmenkymmenen vuoden ajalta kootuista kirjoituksista koottu teos "Rajalla jota ei ole : merkintöjä tiedosta, tietoisuudesta, uskosta" ilmestyi vuonna 1992 Otavan kustantamana.
Suomalaisten kirjastojen Kirjasampo-verkkopalvelussa voit tehdä hakuja kansikuvan aiheen perusteella. Tässä linkki kettu-aiheisiin kansikuviin:
https://www.kirjasampo.fi/fi/coversearch?s=kettu&o=title_asc
Pikaisella selauksella näyttää, että vain Thomas Tidholmin teoksessa "Det var en gång en räv som sprang i mörkret" (Alfabeta, 2014) on kannessa kettu, jonka häntä näyttää liekehtivän:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Tätä kirjaa ei ole tosin suomennettu ja se on julkaistu vasta 2014.
Selasin myös teoksia, joissa olisi revontuliin liittyviä satuja, mutta tuloksetta.
Julkaisuajankohdaltaan varhaisin kokoelma, johon Siukosten Joulun odotuksessa sisältyy, taitaa tosiaan olla Joululauluja : pianon säestyksellä : koteja ja kouluja varten. Se ilmestyi Otavan kustantamana vuonna 1925.
Linnut kuulevat yleensä korkeita ääniä heikommin kuin ihminen ja muut nisäkkäät. Lintujen enemmistö kuulee tarkimmin 200–9 000 hertsin taajuiset äänet. Lajikohtaisia eroja toki esiintyy: esimerkiksi punatulkku kuulee äänet 25 000 hertsiin eli värähdykseen sekunnissa, kyyhky taas voi erottaa matalia ääniä kymmenen hertsin taajuudella.Linnuilla on ilmiömäinen kyky erottaa äänen taajuuden ja voimakkuuden vaihtelua. Vaikka peräkkäisten äänten taajuusero ei olisi prosenttia suurempi, lintu kuulee ne erillisinä, samoin jopa puolen millisekunnin välein toistuvat äänet, kun ihmisellä vastaava raja-arvo on satakertainen.Lähde: Pertti Koskimies & Markus Varesvuo, Tiesitkö tämän linnuista?
Hyvä kysymys!Suomi-ranska-suomi-sanakirjan (WSOY, 2007, 8. päivitetty p.) mukaan bis tarkoittaa kadunnumeroissa samaa kuin suomen b, eli osoitteessa samalla katunumerolla on kaksi rakennusta, joten tällä tavalla ne erotetaan toisistaan.
Ydinvoimalan käytöstäpoiston kustannuksiin vaikuttaa mm. laitoksen koko. Iiro Lalu on käsitellyt asiaa laajasti diplomityössään "Ydinvoimalaitosten käytöstäpoiston kustannukset" (2020), linkki: https://lutpub.lut.fi/bitstream/handle/10024/160776/Diplomity%C3%B6%20Iiro%20Lalu.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Emme valitattavasti tunnistaneet lorua. Se voisi olla vanha lasten loru, esimerkiksi sellainen, jota on käytetty jotakin leikkiä aloitettaessa ja jonka sanat eivät välttämättä tarkoita mitään. Loruja on koottu moniin kirjoihin, mm. Mervi Kosken kokoamaan ja toimittamaan kirjaan Västäräkki vääräsääri ja yli 600 muuta suomalaista lastenlorua, kansanrunoa ja hokemaa.
Runo Vanhalla vintillä kummittelee on julkaistu ensimmäisen kerran Kiannon (tuolloin vielä Calamnius) kokoelmassa Lauluja ja runoelmia (1900). Voit lukea runon teoksen Gutenberg-projektiin digitoidusta versiosta:https://www.gutenberg.org/cache/epub/74396/pg74396.txtRuno on luettavissa myös Pohjola-lehden digitoidusta numerosta 5/1901. Lehti löytyy Kansalliskirjaston digitoimista aineistoista:https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/703862?term=Vanhalla%20vintill%C3%A4%20kummittelee&term=Vanhalla%20vintill%C3%A4%20kummitteleepi&page=3Vanhalla vintillä kummittelee -runo sisältyy myös esimerkiksi teokseen Ilmari Kiannon kauneimmat runot : valikoima (toim. Uolevi Kianto, 1964).https://finna.fi/Record/satakirjastot.287197?…
Kyseessä on varmaankin Nicholas Shakespearen Lumessa (Snowleg, suom. Hilkka Pekkanen, 2006).Linkistä voit lukea kirjan kuvailun ja saatavuuden Vaski-kirjastoissa.
Olisikohan kyseessä Agneta Aran teos Unohdettujen ovien talo (Huset med de glömda dörrarna, suom. Marja Kyrö,1995). Ara sai teoksesta Runeberg-palkinnon vuonna 1996.
Voit lukea teoksesta alla olevista linkeistä.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_11442
https://www.boksampo.fi/sv/kulsa/kauno%253Aateos_11442
https://satakirjastot.finna.fi/Record/satakirjastot.122275
Runo on nimeltään Variksen pesä ja on kirjoittanut Arvid Lydecken Wilhelm Buschia mukaellen. Runosta löytyy tuo siteeraamasi alkupätkä Aukusti Salon Uudesta Aapisesta. Vähän pidemmässä muodossa se löytyy Pääskynen -nimisestä lastenlehdestä 2/1915. Pääskynen -lehteä näyttäisi olevan Oulun kaupunginkirjaston harvinaiskirjavarastossa. Kannattaa kysellä joko omasta lähikirjastostasi tai Oulun kaupunginkirjastosta suoraan.
Hei!Varaamanne kirjan arvioitu ilmestymispäivä on ollut 24.10.2024 eli odotamme sitä saapuvaksi kirjastoon piakkoin. Varauksenne on edelleen voimassa ja teille tulee kirjasta noutoilmoitus, kun kirja on noudettavissa kirjastosta.
Kirjastoon tarjotaan paljon lahjoituskirjoja, joten joudumme miettimään tarkkaan mitä kannattaa ottaa. Otamme vastaan uudehkoa (alle 10 vuotta vanhaa) kaunokirjallisuutta ja mahdollisimman uusia tietokirjoja. Kirjastossa on jo aika paljon virolaisia klassikkoja ja historiallista kirjallisuutta. Tuo näytteeksi muutama kirja 2. kerroksen palvelupisteeseen, niin katsotaan millaisia kirjoja sinulla on.
Nimitys "Vanha Suomi" viittaa Venäjään Uudenkaupungin rauhassa 1721 ja Turun rauhassa 1743 liitettyihin Suomen kaakkoisiin osiin. Kun ne liitettiin muuhun Suomeen vuonna 1812, ne olivat ikään kuin "vanhaa" Suomea suhteessa "uuteen", Venäjään 1809 liitettyyn Suomeen.
Lähde:
Kaisu-Maija Nenonen & Ilkka Teerijoki, Historian suursanakirja
Runo Sinä tulit on Juha Mannerkorven kokoelmasta Ehtoollinen lasikellossa (1947. s.73). Voit lukea runon myös teoksesta Juha Mannerkorpi: Runot 1945 - 1954 (1980).
https://lapinkirjasto.finna.fi/Record/lapinkirjasto.1482736?sid=4154548…
https://lapinkirjasto.finna.fi/Record/lapinkirjasto.3303?sid=4154548295
Ei tule, kaupunginkirjastoista Premissi-lehti tulee vain Turun kaupunginkirjastoon. Lisäksi lehti tulee Varastokirjastoon Kuopioon ja muutamiin yliopistokirjastoihin.
Voit kysyä lehteä kaukolainaksi oman lähikirjastosi kautta:
http://www.varkaus.fi/palvelut/kirjasto_ja_tietopalvelu/varkauden_kirja…
Kitty on englanninkielinen muunnos Katarina-nimestä. Suomen almanakassa Katariinan ja Katarinan päivä on 25.11. Samantapainen nimi Kitti on Kirstin kutsumamuoto. Kirstin, joka on muunnos Kristinasta, päivä on 24.7. Alunperin nimi on tarkoittanut puhdas (pure). Lähde: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja ja Joynes, Ella: Baby names 2018.
