Metsätyön historiaa on seuraavissa kirjoissa:
RANNIKKO, PERTTI
METSÄTALOUS JA KYLÄ : SUURMETSÄTALOUDEN VAIKUTUS MAASEUDUN ASUTUSRAKENTEESEEN 1900-LUVULLA / PERTTI RANNIKKO
1987
KARJALAN TUTKIMUSLAITOKSEN JULKAISUJA / JOENSUUN YLIOPISTO, N:O 81
KAINULAINEN, Kalevi
Ihmisen mittaiset jäljet : Ilomantsin hoitoalueiden metsäkämpät ja metsänvartijatilat. 2006
- tässä on yleisempääkin asiaa metsätyökulttuurista ja savotoista
JUUTILAINEN, SEPPO
JÄTKÄSTÄ METSURIKSI : SUOMALAINEN METSÄTYÖNTEKIJÄ 1870-LUVULTA 1970-LUVULLE. 1988
TAMPEREEN YLIOPISTO. SOSIOLOGIAN JA SOSIAALIPSYKOLOGIAN LAITOS. SARJA A, TUTKIMUKSIA, 11
VIRTANEN, Pekka
Kunnailta salomaille : metsät asutustilallisten elämässä. 2008
Ismo Björnin väitöskirjassa on käsitelty aihetta:
BJÖRN…
Uljas oli jo vuonna 1883 Kansanvalistusseuran kalenterissa, sitä oli ehdotettu jo vuonna 1864 kreikkalaisen Ptolemaios-nimen suomalaiseksi vastineeksi (Ptolemaios = sotaisa, sodanhaluinen). Nimen ensimmäisiä kantajia oli nimismies Uljas Väinö Antero Wuorio (synt. Sodankylässä 1890).
Lähde: Vilkuna, Kustaa: Etunimet. Otava, 2005. 4. uud. laitos.
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta selviää nimen yleisyys: http://www.vaestorekisterikeskus.fi/
-> Nimipalvelu
Kaikkiaan Uljas-nimen on saanut 2525 poikaa, yleisin se on ollut 1900-luvun alkupuoliskolla, mutta onpa vuonna 2006 nimetty 13 uutta Uljasta.
Kuntien kirjastoissa ei lainattavia kappaleita kysymistäsi kirjoista näytä olevan. Kukkivat kummut -kirja löytyy lainattavaksi Oulun yliopiston ja Åbo Akademin kirjastoista, ja Kotikuusen juurella on Åbo Akademin kirjaston kokoelmissa. Voit saada kirjat kaukolainaksi lähikirjastosi kautta.
Animorphs-nimistä sarjaa on suomennettu jo 10 osaa, sarjan tekijä on Katherine Applegate ja se kertoo joukosta nuoria, jotka pyrkivät pelastamaan maapallon pahojen avaruusolentojen vallasta. Nuorilla on erityinen kyky morfata eli ottaa itselleen jonkin eläimen hahmo.
Etelä-Haagan kirjastossa on palvelusivuston (http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/EtelaHaagan_kirjasto/P…) mukaan väritulostusmahdollisuus. Siellä on myös värikopiokone.
Francine Pascalin kirjoittaman Sweet Valley High -nuortenkirjasarjan viimeinen suomennos on vuodelta 2002, joten kirjakaupoissa kirjoja ei varmastikaan ole myytävinä. Sen sijaan sinun kannattaa etsiä niitä antikvariaateista. Monilla antikvariaateilla on nykyisin myös nettikauppa, joista etsiminen käy helposti. Kirjat löytyvät kyllä tuolla sarjan nimellä. Nettiantikvariaattien osoitteita löydät googlettamalla esimerkiksi sanoilla "nettiantikvariaatti" tai "antikvariaatit netissä".
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sweet_Valley_High
Etsimäsi laulu on Kari Rydmanin Kaunein uni. Se löytyy usealta eri cd-levyltä. Tuoreimpia on uusintapainos Rydmanin albumista Niin kaunis on maa. Myös nuotti löytyy useana eri vaihtoehtona, esim. Suuri Toivelaulukirja 5.
Hei!
Työntekijämme, joka on kosovolainen, mainitsi esimerkiksi seuraavia pojannimiä: Ari, Veli, Sami, Albert
Valtaosa kosovolaisista on etnisiä albaaneja: http://www.fbiic.gov/public/2008/nov/Naming_practice_guide_UK_2006.pdf
Helmet-luettelosta voit varata albaniankielisen kirjan albanialaisista nimistä: Hasani, Hasan: 6500 emra shqip për fëmijë, 2010, 267 s.
ISBN 978-9951-06-299-2 (nid.)
Albanialaisnimien nimiluetteloita on internetissä:
http://emrashqip.org/
- poikien nimiä (per djem), tyttöjen nimiä (per vajza), musliminimiä (musliman, joisa vokaaliloppuiset ovat pääsääntöisesti tyttöjen, konsonattiloppuiset poikien nimiä)
http://www.prishtina.de/emra/
http://www.babynames.ch/Info/Language/laAlbanian
http://www.aboutnames.ch/albanian.…
Korvarenkaita on löydetty jo esihistoriallisista naisten haudoista rautakauden loppupuolelta, mutta niiden esiintyminen on ollut voimakkaasti alueittaista, eivätkä ne siten kuulu aikakauden tyypillisimpiin koruihin. Meillä tavallisimpia koruja olivat erilaiset soljet, ranne- ja kaularenkaat, helmet, sormukset, neulat, rintaketjut riipuksineen ja kammat. Korvarenkaita on sitä vastoin saatu talteen enimmäkseen vain Raja-Karjalasta ja Laatokan rantamilta, missä niitä käytettiin eritoten ortodoksisen väestön keskuudessa, sekä Pohjanmaalta. Maan länsiosissa korvarenkaat tulivat monin paikoin käyttöön vasta 1800-luvun alkupuoliskolla. Muunlaisia korviin kiinnitettäviä koruja ei tutkimassani lähdekirjallisuudessa mainittu.
Lähteet:
U. T.…
Oikeastaan tuossa arvostellaan kaikkia mainitsemiasi. Peukut laitettiin tuonne alunperin siksi, että lukijoilla olisi mahdollisuus jotenkin osallistua, vaikkapa tykkäämällä, että tätä juttua oli kiva lukea. Jos taas kysymyksestä vastauksineen ei saanut irti sitä, mitä halusi tai odotti, peukkua voi näyttää alaspäin. Tähtimäärän laskee algoritmi, se on alkuun tuossa noin puolivälin tienoissa, mutta mitä enemmän tykkäyksiä tulee, sitä korkeammalle tähdet asettuvat, mitä vähemmän, ne vähenevät. Tällainen suhteellinen systeemi on parempi kuin sellainen, joka laskee nollasta tykkäykset, silloin yhdellä tykkäyksellä peukuttaneista 100 prosenttia piti vastauksesta. Tällainen meillä oli aiemmin eikä se oikein kertonut koko totuutta.
Pikkuserkkujen lapset ovat kolmansia serkkuja tai kolmannen polven serkkuja. Murteissa kolmansista serkuista on käytetty nimityksiä sokeriserkku tai sirpaleserkku.
https://www.kielikello.fi/-/sokeriserkku
Aiheesta on kysytty palvelussamme ennenkin. Voit lukea vanhoja vastauksia alla olevista linkeistä.
https://www.kirjastot.fi/kysy/kuka-on-serkku-pikkuserkku-ja?language_co…
https://www.libraries.fi/asklib_question/54368
Kirjastot ja kirjastonhoitajat ovat ajassa ja muutoksissa mukana, toiminta muuttuu ja työ muuttuu jatkuvasti. Kirjastoissa pyritään mahdollisimman hyvin vastaamaan asiakkaiden uusiin tarpeisiin ja kehittämään toimintaa. Jo nyt saa kirjastoista lainata sähkökirjojen lukulaitteita (myös Vaasan kaupunginkirjastosta, ks. www.vaasa.fi/ Kirjastopalvelut) ja jonkin verran myös sisältöä niihin. Kun tekijänoikeus- ja taloudelliset kysymykset kustannusalan kanssa saadaan selvitettyä tulee sisältöjen määräkin kasvamaan. Kyllä kirjastoilla on merkitystä myös sähköisen kirjallisuuden tarjonnassa, eihän kaikilla ole varaa tai halua ostaa lukulaitteita sen paremmin kuin paperikirjojakaan.
Kirjalainaus on jo pitkään ollut vain osa toimintaa. Kirjastoissa…
Kustantamoihin voi ottaa yhteyttä sähköpostitse. Jonkinlaista listaa suomalaisista kustantajista löytyy osoitteesta https://www.kirjastot.fi/kirjallisuus/kustantajat?language_content_entity=fi. Se ei tosin varmastikaan ole täysin kattava.
On vaikea tarkasti sanoa, kenelle kustantamossa viesti kannattaisi kohdistaa. Isoissa kustantamoissa kannattaisi ainakin ottaa yhteyttä tahoon, joka vastaa käännöskirjallisuudesta. On toki mahdollista, että jokin kustantamo on hankkinut jo kirjan suomennosoikeudet tai että niistä neuvotellaan parhaillaan. Yhteydenotto ei silti varmastikaan haittaa mitään vaan osoittaa, että kirjalle on kiinnostusta.
Korealaista kirjallisuutta ovat viime aikoina julkaisseet ainakin Gummerus, Like, S&S ja Into, joskin…
Microsoft Word ei ole varsinainen taitto-ohjelma, vaikka voi sitä sellaiseenkin tarkoitukseen käyttää. Wordin eri versioihin on kirjoitettu runsaasti opaskirjoja. Et kerro, mikä Wordin versio sinulla on, joten laitan tähän uusimpia versioita käsitteleviä kirjoja:
Huttunen, Raili, Sari Saarinen ja Tuulia Halonen: ”Microsoft Office XP” (Satku, 2002)
Kiianmies, Matti: ”Microsoft Office 2007 tehokäytössä” (Readme.fi, 2008)
Lammi, Outi: ”Kortit, kirjat & lehdet: tee julkaisuja Wordilla” (Docendo, 2008)
Paananen, Juha: ”Docendo, 2007” (Docendo, 2007)
Rousku, Kimmo: ”Office 2007: tehoa työskentelyyn” (Docendo, 2008)
Noita kirjoista erityisesti Lammin teos saattaisi sisältää kaipaamaasi asiaa. Englanniksi valikoimat ovat laajemmat, mutta…
Kyseessä on Lasse Heikkilän säveltämä ja sanoittama kappale nimeltä "Kuljen laulaen" ja se löytyy myös CD-levyltä. Ilmeisesti kaipaamasi version esittää lauluyhtye Sons de la Vie (Sons de la vie: Valkoinen uni, 1992). Laulu löytyy myös Harjun Nuorten Kuoro esittämänä (Harjun Nuorten Kuoro: Kuljen laulaen, 2000). Molempia CD-levyjä löytyy kirjastoista.
Runon nimeltä "Taipaleenjoki" on kirjoittanut Jevgeni Dolmatovski. Sen on suomentanut V. Kiparsky, ja se sisältyy Kiparskyn toimittamaan antologiaan "Venäjän runotar".
Jos hetkeksi laitetaan sivuun etuliitteellä epä- luodut vastakohdat ja keskitytään sovinnaisuuden ja sovinnollisuuden käsitteisiin, voidaan esimerkiksi Kielitoimiston sanakirjasta löytää sanaselitykset molemmille merkityksille adjektiivien sovinnainen ja sovinnollinen kautta.Tiivistäen: sovinnaisuus liittyy yhteiskunnan normeihin tai moraalikäsitykseen, jolloin esimerkiksi tilaisuuteen sopimaton käytös olisi epäsovinnaista. Sen sijaan sovinnollisuus on riitaisuuden vastakohta, eli esimerkiksi sopuisa ja sovitteleva henkilö olisi sovinnollinen. Kysymyksesi epä-alkuiset antonyymiset käsitteet ovat siis loogisesti näiden vastakohtia, jolloin epäsovinnollisuus on riitaisuutta ja epäsovinnaisuus on yhteiskunnan normien tai tapojen vastaista…
Nummisen esittämänä tätä laulua ei löytynyt tietokannoista eikä hakuteoksista, vaikka mekin muistelemme kuulleemme sen hänen esittämänään. Olisiko kyseessä "Jag har tappat mitt minne"-niminen juomalaulu? Kyseisen laulun sanat löytyvät ainakin Stora snapsviseboken-laulukirjasta. Sanat tässä:
JAG HAR TAPPAT MITT MINNE (memory):
Minne-
Jag har tappat mitt minne
Är jag svensk eller finne?
Kommer inte ihåg.
Minne-
Är jag ute eller inne?
Jag har luckor i minne,
några små alko-hål.
Så besinne-
Vi dricker av det brännvin vi får.
Trots att minnet
och Helan går.
Mariaana Jäntistä löytyy jonkin verran tietoa seuraavista teoksista ja artikkeleista:
"Sain roolin johon en mahdu": suomalaisen naiskirjallisuuden linjoja
toim. Marja-Liisa Nevala, Otava 1989 (ss. 705-707)
Pyysalo: "Kaksi tapaa lukea kuvaa." Haastattelu Suomen kuvalehdessä 42/1986
Stiller: "Nuoren kirjailijan kärsimykset." Haastattelu Kotilääri-lehdessä 12/1986
Lisäksi Jäntin teoksesta Amorfiaana on tehty ainakin kaksi pro gradu -tutkielmaa:
Hakala: Semioottisen ja symbolisen rajankäyntiä Mariaana Jäntin Amorfiaanassa. Helsingin yliopisto 1994.
Järvinen: "Minäkin tarvitsen porraskiven, ruumiskappaleen." Naisen ruumiillisuus Mariaana Jäntin Amorfiaanassa. Oulun yliopisto 2000.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi ”Pärssinen” on luultavasti lähtöisin karjalaisesta etunimestä ”Perha”, ”Perho(i)”, ”Perssa” tai ”Pärssi”. Niiden taustalla on joko venäläinen etunimi ”Perh”, ”Persa”, ”Perfirij” tai ”Porfirij” tai skandinaavinen etunimi ”Peter” tai ”Per” isännimen muodossa. Jälkimmäistä tukevat ainakin 1630-luvun asiakirjakirjaukset, joissa sama henkilö mainitaan sekä nimellä ”Michill Pärssinen” (1631) että ”Michill Pärssohn” (1638).
Behind the Names -sivusto kertoo osoitteessa http://www.behindthename.com/name/peter, että nimi ”Peter” on peräisin kreikan ’kalliota’ merkitsevästä sanasta ”petros”. Venäläisten nimien alkuperästä en löytänyt varmaa tietoa, mutta ne…
