Kirjastoluokasta 03 löytyy hakemiasi teoksia yleistiedon alalta. Tässä muutama esimerkki: Levy, Joel: Maailma paketissa: 3999 keskeistä faktaa; Schott, Ben: Schottin sekalaiset; Ultramoderni historia. Luonnontieteiden alalta mainio hakuteos on Bill Brysonin Lyhyt historia lähes kaikesta, joka on luokassa 50.1.
Erisnimet harvemmin "tarkoittavat" mitään erityistä, ne ovat vain nimiä. Näistä kahdesta etunimestä voidaan sanoa, että Elsa on suomen kielessä käytetty lyhyt muoto nimestä "Elisabet", jonka juuret ovat heprean kielisessä ilmaisussa "Jumala on valani". Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että nimellä "Elsa" tarkoitettaisiin normaalisti mitään tällaista, se on vain nimi, joka miellyttää osaa vanhemmista. Anni on puolestaan mukaelma yleisemmästä etunimestä "Anna" (muita ovat mm. Anne, Anu, Anneli, Annikka ja Annukka). Anni on otettu suomalaiseen almanakkaan vasta vuonna 1950. Nimi "Anna" on muunnos heprealaisesta armoa tai suosiota tarkoittavasta nimestä "Hannah", jonka suora vastine meillä on "Hanna".
Heikki Poroila
Tämä näyttäisi olevan osa Vänrikki Stoolin tarinoita. "Oi kulta-aika riemukas,suloisin, armahaisin,kun nuor' on, ylioppilas,ja puutetta ei laisin,ja huolt' ei tuntis ollenkaan,kun viikset vain sais kasvamaan!" Linkki Vänrikki Stoolin tarinoiden Wikiaineistoon.Saatavissa myös kirjana ja monena eri painoksena. Linkki Satakirjastojen aineistohakuun.
Jyväskylän kaupunginkirjaston toimipisteiden asiakastietokoneille ei tarvitse enää varata etukäteen aikaa, ja vapaat tietokoneet ovat ilman kirjautumista käytettävissä.
Hei. Lähtökohtaisesti kaikissa Helmet-kirjastoissa on tulostusmahdollisuus, muutamaa pientä sivukirjastoa lukuunottamatta (esim. Pähkinärinne). Osoitteesta https://helmet.finna.fi/OrganisationInfo/Home#84921 voit etsiä kotipaikkasi lähintä kirjastoa, ja varminta on soittaa kyseiseen kirjastoon, johon olisit menossa tulostamaan.Oodissa on myös mahdollista tulostaa laadukkaammalle valokuvapaperille valokuvia (maksullisesti), https://tilavaraus.hel.fi/reservation-unit/211 tämän linkin takaa löytyy lisätietoa siitä.Huomioithan kirjastoilla on pääkaupunkiseudulla erilaisia käytäntöjä tulostus- ja kopiointipalveluihin rekisteröitymisen ja niiden maksamisen suhteen: esimerkiksi Helsingissä jokainen tulostussivu maksaa 40 senttiä, Espoossa 20…
Kysymyksestä ei voi tietää, mistä kirjastojärjestelmästä on puhe tai missä tilanteessa tällainen viesti on tullut. Jos kyseessä on kysyjän kotikunnan (Kerava) kirjastojärjestelmä KIRKES, kannattaa ottaa yhteyttä johonkin sen toimipisteeseen.
FORBIDDEN on todennäköisesti järjestelmän vastaus tilanteessa, jossa yritetään varata esimerkiksi käsikirjaston kirja, jota ei lainkaan lainata. Tai sitten kyseessä on on nimeke, johon ei vielä ole kiinnittynyt yhtään nidettä eli ei ole mitä varata.
Mutta asia kannattaa varmistaa omasta kirjastosta. Kerava ei kuulu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun vastaajakirjastoihin, joten siellä ei kysymystä välttämättä kukaan edes huomaa.
Heikki Poroila
Kysy kirjastonhoitaja -tietopalvelussa ei voida vastata laintulkintaa vaativiin kysymyksiin. Lakiasioita täytyy kysyä niihin pätevyyden omaavilta tahoilta.
Töölön ja Itäkeskuksen kirjaston "[a]sianajajapäivystyksessä saa maksutonta alkuneuvontaa kaikissa oikeudellisissa asioissa".
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Itakeskuksen_kirjasto…
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Toolon_kirjasto/Tapah…
Tein muutamia Helmet-hakuja. Ensimmäisen sanoilla klassikot ja onnellisuus. Tuloksena Katri Valan runokirja Onnen lupauksia.Vaihdoin hakusanaksi onni. Sain 54 tulosta (rajaus kirja ja suomen kieli) Linkki hakutulokseen joukossa mm. Maria Jotunin Tyttö ruusutarhassa ja muita novelleja, Arto Paasilinnan Jäniksen vuosi sekä Juhani Ahon Papin tytär; Papin rouva .Pelkällä haulla klassikot ja aihe rajauksella esim. rakkaus, löytyivät myös Yrjö Kokon Pessi ja Illusia, Jane Austenin Viisasteleva sydän, William Shakespearen Loppu hyvin, kaikki hyvin sekä George Orwellin Päivät Burmassa. Linkki hakutulokseenMyös hakusanalla hyvä elämä, löytyy aiheeseen sopivia kirjoja jotka ovat jo klassikoita esim. John Stenbeckin Hyvien ihmisten juhla, Luisa…
Löysin tällaiset artikkelitLain ja aatteen voimin vähemmistöä vastaan?Journal.fihttps://journal.fi › haik › article › viewPDFkirjoittanut J Loima · 2006 — seurakunnalle sotatakavarikon päättymisen jälkeen (1924), mutta yhteisö menetti koulurakennuksensa sitkeydestään huolimatta. Kirkon ja hautausmaan tontit ...ja toinenNUMISMAATTINEN AIKAKAUSLEHTISuomen Numismaattinen Yhdistys ryhttps://snynumis.fi › uploads › 2018/07 › Numis...PDFRaitiotieyhtiö, jonka sotatakavarikko kir -. 1. Vuori 2015. 2. Wiipuri 13.11.1910, 16.11.1910. 3. Karjala 30.10.1914; Karjalan Lehti 29.10.1914; Wiipuri 30.10 ...Finlexille https://www.finlex.fi/fi/ asia on ihan outo. Samoin Digitoiduille…
Kysymyksen sitaatin sanatarkka "kiinalaislähde" ei ole Kungfutse, vaan Lien Chi, kertoja Oliver Goldsmithin kirjeromaanissa The citizen of the world. Goldsmithin romaanin seitsemännen kirjeen johdannossa Lien Chin kirjekokoelman "toimittaja" tosin huomauttaa, että sen teksti on suurelta osin Kungfutselta lainattua, joten sitaatin taustalla voi toki olla jokin kiinalaisfilosofin ajatelma. Tutkiskelin jonkin verran Kungfutsen Keskustelujen eri suomennoksia, mutta yhtään ilmeistä esikuvaa Goldsmithin lausahdukselle ei silmiini kuitenkaan osunut.
Goldsmithin kirjaa ei ole suomennettu, mutta siteerattu katkelma voi silti löytyä jostakin aforismi- ja sitaattikokoelmasta. Vähän tutkailin näitäkin, mutta ilman tulosta. Etsintää hankaloittaa se,…
Esimerkiksi sellaisilla hakusanoilla kuin vammaiset ja kehitysvammaiset löytyy jonkin verran kotimaista ja suomennettua kaunokirjallisuutta. Nimenomaisesti CP-vammaisia käsittelevien teosten määrä onkin jo huomattavasti vähäisempi. Tässä kuitenkin muutama; mukana on sekä nuorten- että aikuisten kirjoja:
Majgull Axelsson, Huhtikuun noita
Christy Brown, Jonnekin päivästä pois
Christy Brown, Vasen jalkani
Ruben Gallego, Valkoista mustalla
Tuula Kallioniemi, Rottaklaani
Ilona Karjalainen, Mirkka, erään ihmisen kuva
Christopher Nolan, Aika näyttää
Ivan Southall, Päästä pallo lentoon
Anya Ulinich, Petropolis
Pikkuaikuinen lienee sama asia, jota Kielitoimiston sanakirjassa kuvataan sanalla pikkuvanha: puheiltaan tai käyttäytymiseltään ikäisekseen liian kehittyneeltä ja järkevältä – huvittavan aikuismaiselta – vaikuttava lapsi.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/pikkuvanha
Hei,
Lisätietojen mukaan tiedätkin hyvin mitä etnografinen elokuva on. Elokuvia on lukuisasti, mutta jos tarkoitat sellaisia, joita pääsee oikeasti näkemään, on asia monimutkaisempi.
Moniin etnografisiin elokuviin liittyy tutkimuksellinen intressi ja ne ovat eri yliopistojen ja muiden oppilaitosten henkilökunnan tekemiä. Näin ollen harvat niistä ovat kaupallisia (tai ison rahoituksen elokuvia) eikä niillä ole useinkaan laajaa levitystä. Tämä tosin tarkoittaa myös, että niitä voi löytää ilmaiseksi netin kautta.
Tällaisia elokuvia on näytetty mm. Joensuun Viscult-festivaalilla, joiden vanhoista ohjelmistoista voit bongata elokuvia. Helsingissä etnografisia elokuvia on esitetty myös Cultureels-tapahtumassa. Kansainvälinen Caffe (…
"Maledetta primaveran" esitti ensimmäisenä italialainen laulaja Loretta Goggi vuoden 1981 San Remon musiikkifestivaaleilla. Hänen levytyksensä julkaistiin singlenä saman vuoden helmikuussa.
Jos kysymyksen loppuosalla tarkoitettiin, löytyykö suomenkielistä versiota "Aikuinen nainen" Helmet-kirjastoista, vastaus on kyllä. Alimmasta linkistä näkee, millä äänitteillä ja nuottijulkaisuilla sävellystä on saatavissa Helmet-kirjastojen kokoelmassa.
https://it.wikipedia.org/wiki/Maledetta_primavera/Mi_solletica_l%27idea
https://www.discogs.com/Loretta-Goggi-Maledetta-Primavera/master/44041
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28aikuinen%20nainen%29%20…
Eri lähteissä duunareiksi määritellään työläiset, tyypillisesti ammattikoulutuksen saaneet, perinteisissä teollisuusammateissa toimivat ihmiset. Määritelmä on kuitenkin liukuva, kuten voit lukea mm. seuraavista lähteistä:
https://yle.fi/uutiset/3-9123092
https://www.hs.fi/kuukausiliite/art-2000002699784.html
https://www.yrittajalehti.fi/arkisto/artikkeli/3148/
Duunarin käsiteestä voit hakea verkosta lisätietoa kirjoittamalla hakukoneeseen esim. sanayhdistelmän "duunari määritelmä" tai "duunari käsite".
Välitimme kysymyksesi edelleen, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, jos joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi etsimäsi kirjan! Ilmoitamme mikäli vain saamme sieltä vastauksen! Vai muistaisikohan joku palstamme seuraajista kyseistä satukirjaa?
Viinit, joista on poistettu alkoholi eivät korosta aterian kokonaismakua tai tuo tarvittaessa esiin sen hapokkuutta.
Kotilieden mukaan alkoholittomia viinejä kannattaa maistella ja jos löytää tarpeeksi hapokkaan viinin, sitä voi kokeilla. Kuitenkin tuossakin artikkelissa kerrotaan, että alkoholiton viini ei tuo samaa syvyyttä ja makuvivahteita ruokaan kuin alkoholillinen viini, https://kotiliesi.fi/ruoka/viini-ruoanlaitossa/
Samaisessa lehdessä neuvotaan myös vaihtoehtoja viinille, https://kotiliesi.fi/ruoka/viini-ruoanlaitossa/
Tai tee niin kuin minä: jätä viini kokonaan pois tarvittaessa. Älä korvaa sitä millään!
Oliskohan kyseessä ruotsalaisen P. C. Jersildin teos Sielun silmin (En levand själ), joka ilmestyi suomeksi Irmeli Järnefeltin suomentamana vuonna 1981? Voit lukea kuvaukset teoksesta alla olevista linkeistä ja linkeissä on myös kuva kirjan kannesta.
Teos näyttäisi kuuluvan oman kirjastoverkkosi kokoelmiin. Voit tarkistaa sen saatavuuden verkkokirjastostasi.
https://www.risingshadow.fi/library/book/957-sielun-silmin
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_1286#.Wi53eE32R9A
http://lastukirjastot.fi/start
Molemmat muodot ovat oikein. Laulutaitelija Minna Talwik/Talvik-Palmgrenin (ent. Talwik-Rikala) virolaisen isän sukunimi kirjoitettiin Talwik. 1900-luvun alkupuolella suomen kielessä v ja w olivat vielä täysin vaihtoehtoisia, kunnes uusi tulokas v alkoi korvata vanhahtavaa w-kirjainta myös erisnimissä. Eroa ei koettu merkittäväksi, kuten näkee laulajaa käsittelevistä 1920-30-luvun sanomalehtijutuista. Säveltäjä Selim Palmgrenin elämäkerrassa puolison nimi esiintyy molemmissa kirjoitusmuodoissa.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=minna%20talvik%20talwik&orderBy=RELEVANCE
https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kieli-ikkuna_%281996_2010%29/voi_wee%21
https://outi.finna.fi/Record/outi.920503
