Helsingin kaupungin rakennusvirasto on julkaissut Porolahdenpuiston hoito- ja kehittämissuunnitelman vuosille 2011-2025. Suunitelmaan voi tutustua verkossa https://www.hel.fi/static/hkr/hoito_ja_kehittamissuunnitelmat/Porolahti…
Dokumentin sivulla 32 todetaan, että leikkipaikan ja pelikentän alueelle sijoitetaan lapsille, nuorille ja aikuisille soveltuvia liikuntavälineitä ja liikunnallisia leikkivälineitä. Pelikentälle asennetaan telineet lentopallolle tms., porot ja kivet poistetaan.
Poropatsaiden tulevasta kohtalosta voisi ehkä tiedustella Kaupunkiympäristön toimialan puolelta. Vaikuttaisi siltä, ettei niitä enää palauteta entiselle paikalleen. https://numerot.hel.fi/fi/kaupunkiympariston-toimiala
Pieni yleisesitys kabbalasta löytyy esimerkiksi Liisa Väisäsen kirjasta Salaiset symbolit: avain esoterian maailmaan (SKS Kirjat, 2023)
Siinä kerrotaan, että kabbalalla voidaan tarkoittaa puhujasta riippuen eri asioita. Historiallisessa merkityksessä kabbalalla tarkoitetaan juutalaisuuden mystistä suuntausta, jossa keskitytään tulkitsemaan viittä Mooseksen kirjaa eli Tooraa. Kabbalistiset kommentit Tooraan on koottu 1500-1600-luvuilla Sefer Ha-Zohar -nimiseen aramean- ja hepreankieliseen tekstikokoelmaan.
Nykyisin harjoitettu niin sanottu uuskabbala on kuitenkin oma uushenkinen uskontonsa tai lahkonsa, jota ei voi enää laskea juutalaisuuden piiriin kuuluvaksi. Siihen liittyvää kirjallisuutta löytyy jonkin verran Helmet-…
Hei!
Näistä asioista päättää hallitus, eli uutisista näkyy mikä on tilanne. Pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmä päättää niistä asioista, joista paikallisesti voi. Tämä ryhmä tekee päätöksiä torstaisin ja tiedottaa niistä samana tai seuraavana päivänä. Ajankohtaiset virustiedot näkyvät thl:n sivuilta.
https://www.hel.fi/helsinki/korona-fi/koronaneuvonta/paakaupunkiseudun-koronakoordinaatioryhma/
https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19?gclid=CjwKCAiA9bmABhBbEiwASb35V4EvgSi9PuNaanF24hJJfal_t5Fb4qUikUQ7dL8sPt6tEtkodX9C1hoCLuIQAvD_BwE
Four Catsin esittämistä kappaleista ei ole julkaistu nuottikokoelmaa. Suomen äänitearkisto listaa 107 Four Catsin levyttämää sävellystä. Näistä valtaosasta löytyy nuotinnoksia eri kokoelmista, mutta useimmat ovat sovituksia sooloäänelle ja säestyssoittimelle.
Joitakin sovituksia löytyy kuorolle, jotka voisivat soveltua. "Painu pois Jackista" löytyy englanniksi ja ruotsiksi kuorosovitus naisäänille teoksessa Dam kören (Warner, 2002). Sekakuorosovituksia on ainakin "Joulupukin maasta" teoksessa Jouluna 1 (Sulasol, 2014) ja "Kuuraparta" teoksessa Joulun aikaan: 150 joululaulua sekakuorolle (Warner/Sulasol, 1998)
Kyseessä on Satuaitta 1 ja 2 -äänikirjat. Ne löytyvät Kirkes-kirjastoista sekä cd-levyinä että c-kasetteina. Cd-äänikirjat näyttävät olevan tällä hetkellä lainassa:
http://81.22.169.162/Scripts/Intro2.dll?formid=avlbs&previd=fullt&sesid…
http://81.22.169.162/Scripts/Intro2.dll?formid=avlbs&previd=fullt&sesid…
Kyseistä Federico Fellinin elokuvien viiden levyn boxia Fellini : collector's box (2011) on HelMet-kirjastoissa neljä kappaletta ja siitä on tällä hetkellä 16 varauksen jono. Teidän kannattaa siis tehdä varaus boxista, mikäli haluatte sen nähtäväksenne.
Luettelointitiedoissa oleva huomautus "Lainaus- ja esitysoikeus kirjaston tiloissa" tarkoittaa sitä, että kirjasto saa halutessaan esittää tallenteella olevia elokuvia yleisölle kirjaston tiloissa. Kaikkien elokuvien kohdalla tällaista mahdollisuutta ei ole.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Lähdetietojen mukaan 1620-luvulla Suomessa alettiin kerätä henkilöveroa ja sitä kutsuttiin aluksi myllytullimanttaaliveroksi. Manttaalikomissaarit keräsivät sekä henkilöveroa että pitivät henkikirjoja / henkiluetteloja. Reilut sata vuotta myöhemmin tätä työtä ryhtyivät suorittamaan kihlakunnankirjurit ja sen jälkeen toimi siirtyi henkikirjoittajille.
(Lähde Maankäyttö-lehti 2 / 2013 s. 26), http://www.maankaytto.fi/arkisto/mk213/mk213_1644_kokkonen.pdf
Mikäli haluat luettavaksesi koko artikkelin, ota yhteys Maankäyttölehteen, linkissä yhteystiedot http://www.maankaytto.fi/yhteys.htm
Myös eri kirjalähteissä löytyy tietoa maatullikomissaarin tehtävästä. Edellä mainitun lähteen eli lehtikirjoituksen lopussa näkyvät kirjalähteet.…
Lauseenvastikkeen kanssa ei kuulu käyttää pilkkua, mutta epäsuora kysymyslause puolestaan vaatii pilkun. Näin ollen antamasi esimerkki vaikuttaa tosiaan hieman haastavalta pilkkusääntöjen tulkinnan kannalta. Antamassasi esimerkissä näyttäisi kuitenkin olevan sivulause "mitä luonto merkitsee haastateltavalle" keskellä päälausetta "kysyttäessä hän on vastannut", joten tämä sivulause tulisi kaiketi erottaa molemmin puolin pilkuilla päälauseesta. Tässä tapauksessa muotoilisin virkkeen siis seuraavasti:
"Kysyttäessä, mitä luonto merkitsee haastateltavalle, hän on vastannut, että..."
Esimerkkitapauksen virkettä voisi myös muuttaa selkeämpään suuntaan siirtämällä maininnan…
Suomessa julkaistaan lehteä nimeltä Kuluttaja, jonka sivut löytyvät täältä, https://kuluttaja.fi/. Kuluttajaa julkaisee Kuluttajaliiton perustama kaupallisesti ja poliittisesti riippumaton Kuluttajatietoisuuden edistämisyhdistys KERY ry. Kuluttaja-asiamies julkaisee uutiskirjettä ja blogia, joihin löytyvät linkit Kuluttaja-asiamiehen sivuilta, https://www.kkv.fi/Tietoa-KKVsta/kuluttaja-asiamies/. Kuluttajansuojasta löytyy hyvää materiaalia Makupalat.fi:stä, https://www.makupalat.fi/fi/search/node/kuluttajansuoja
Mannerheimista on Pertti Rajalan selkosuomeksi kirjoittama elämäkerta, se voisi olla sopiva.Rajala, PerttiMannerheim : Suomen marsalkan elämäkerta selkokielelläHelsinki : BTJ, 2010ISBN 9789516927858 kovakantinenMannerheim : Suomen marsalkan elämäkerta selkokielellä | Helmet-kirjastot | helmet.fi (finna.fi)
Tulehdukselliset suolistosairaudet eivät Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan kuulu selkeästi koronan riskiryhmiin. Potilaan saama vastustuskykyä heikentävä lääkitys voi kuitenkin lisätä riskiä sairastua vakavaan koronainfektioon ja siksi siirtää potilaan riskiryhmään. IBD-sairaudet voivat myös lisätä koronaan sairastuneen tukosriskiä.
ibd.fi -sivustolla täsmennetään asiaa näin : "Suolistosairaus ei automaattisesti tarkoita riskiryhmään kuulumista. THL:n linjauksen mukaan (16.3.) riskiryhmää ovat mm. henkilöt, joilla on sairaus, johon saa vastustuskykyä heikentävää hoitoa. Suolistosairauksien hoidossa voidaan käyttää hoitona vastustuskykyä heikentäviä kortikosteroideja (prednisoloni, budenosidi), metotreksaattia, merkaptopuriinia,…
Hei, kirjojen ulkoasut ovat melko vaihtelevia, mutta omakustanteisiin hankitaan aiempaa enemmän ISBN-tunnuksia. Kansalliskirjaston ISBN-käyttöoppaan mukaan kirjalle pitäisi hankkia ISBN mikäli kirjaa on saatavilla jakeluketjujen (esim. kirjakaupat) kautta.Tällöin se myös pitäisi merkitä mm. takakannen alareunaan. Ohessa linkki ISBN-käyttöoppaaseen.
https://www.kiwi.fi/pages/viewpage.action?pageId=105481153&preview=/105481153/105481152/ISBN-k%C3%A4ytt%C3%B6opas.pdf
Heti sodan jälkeen itse sodasta kirjoittivat pääasiassa miehet. Naisten kirjoittamat kirjat kertoivat usein rintamalotista tai kenttäsairaalassa työskentelevistä naisista. Naisten kuvaavat sotaa myös ulkopuolisen tai siviilin näkökulmasta. Tässä joitakin mahdollisuuksia. Lottakuvauksista tunnetuin oli epäilemättä Irja Virtasen kirja Kenttäharmaita naisia, joka ilmestyi ensimmäisen kerran 1956. Kirjasta otettiin uusi laitos vuonna 2006. Kirja herätti aikanaan paheksuntaa, mutta vuonna 2017 se edusti julkaisuvuottaan Kirjojen Suomi -projektissa.Jo vuonna 1940 ilmestyi Siiri Vihantolan kertomuskokoelma Tulta hankien yllä. Kirjan kertomukset kuvaavaat talvisodan tapahtumia.Kersti Bergrothin päiväkirjamainen romaani Nuoren…
Kirja on aivan uusi ja vasta tulossa kirjastoihin. Voit tehdä siitä varauksen heti, kun kirjan luettelointi- ja sijaintitiedot viedään tietokantaan. Eli kirja on varattavissa pikapuoliin.
Jos tuota sanaa käyttää yhdyssanana, oikeinkirjoitusasu olisi tosiaan ”tuotanto-IP-osoite”. Kun yhdyssanassa on lyhenne, käytetään yhdysmerkkiä, kuten Kotuksen ohjeissa osoitteessa http://www.kotus.fi/index.phtml?s=4290#Yhdyssanassalyhennenumerotms23vu… kerrotaan.
Tuo termi lienee tosiaan puhekielessä käytetty, sillä suomeksi ei Googlella löytynyt yhtään osumia. Myöskään Hannu Jaakohuhdan ”Tietotekniikan sanakirja” (Readme.fi, 2011) ei tunnista termiä. Englanninkielistä termiä ”production IP address” ilmeisesti käytetään myös suullisesti, näin ainakin osoitteessa http://www.linuxquestions.org/questions/linux-newbie-8/production-ip-an… annetun vastauksen mukaan.
Tietotekniikan terminologiaa tarkemmin tuntemattomana on vaikea ottaa kantaa,…
Turun yliopiston pitkäaikainen tiedottaja, tietokirjailija Timo Niitemaa vastasi kysymykseen seuraavasti:
"Nimenmuutos tapahtui vuonna 1927, jolloin vietettiin yliopiston ensimmäistä promootiojuhlaa ja samalla virallista vihkiäisjuhlaa. Muodollinen päätös tehtiin 6.5.1927, jolloin tasavallan presidentti hyväksyi "Turun Yliopisto" -nimisen säätiön perustamisen ja samalla Turun Yliopiston järjestysmuodon perussäännökset. Siinä yhteydessä jätettiin yliopiston nimestä pois sana "Suomalainen". Mainittakoon, että kun yliopisto valtiollistettiin vuonna 1974, sen nimen kirjoitusasu muuttui "Turun Yliopistosta" "Turun yliopistoksi" - siis pienellä y:llä.
Lähde: Tauno Perälä, Turun Yliopisto 1920 - 1939, Turku 1970, …
En ole millään muotoa hämähäkkien ruokailutapojen erikoistuntija, mutta yritän vastata yleisen biologisen tietämyksen perusteella ja viittaan suomenkieliseen Wikipedian artikkeliin perusasioiden osalta.
Suomesta tunnetaan noin 650 hämähäkkilajia, joten ruokailutavoistakin löytyy eroavaisuuksia. Tärkeä rajoitus on kuitenkin siinä, että hämähäkit nauttivat ravintonsa nestemäisessä muodossa. Yleensä hämähäkki ruiskuttaa uhriinsa myrkyn ja ruoansulatusnesteen sekoitusta, joka sekä tappaa saaliin että muuttaa sen sisäelimet nesteeksi. Tämän nesteen hämähäkki imee erityiseen "imumahaan". Monien hämähäkkien suuaukon ympärillä näkyy kyllä kaikenlaisia väkäsiä, mutta niiden tehtävänä on pitää saalis paikallaan, ei pilkkoa sitä sopivan kokoiseksi.…
