Kyseessä voisi olla Elämäni kesä -ohjelma, jonka uudet jaksot alkavat 6.7. Valitettavasti Yle Areenassa ei vielä kerrota kaikkien vieraiden nimiä, vaan vasta ensimmäisen jakson vieras on kerrottu. Silloin elämänsä kesästä kertoo Pirkko Mannilla.
Kielitoimiston ohjepankin verkkosivuilla kerrotaan, että prosenttimerkin ja numeron väliin tulee suomenkielisissä teksteissä välilyönti. Prosenttimerkkiin liittyviä oikeinkirjoitusohjeita löytyy sivulta Prosenttimerkki (%) - Kielitoimiston ohjepankki.
Roald Amundsen: Roald Amundsen, jääkenttien lentävä kotka, tekijänä Ulf Tengbom sekä teokset Luoteisväylä ja Ensimmäinen lento napameren yli, joiden tekijänä itse Amundsen.
Robert Peary: Kokonaista suom. teosta en löytänyt, mutta Erno Paasilinnan teoksessa Kaukainen pohjola on luku Pearysta. Hän esiintyy myös teoksessa
Ultima Thule, pohjoiset löytöreteket, tekijänä Matti Lainema.
Robert F. Scott: Kapteeni Scottin viimeinen matka, tekijänä Scott.
Ernest Shackleton: Endurance, tekijänä Caroline Alexander ja Kestävyys, tekijänä
Alfred Lansing.
Kannattanee katsoa teosta Maailmanhistorian suuret löytöretket, samoin yllämainittua Ultima Thulea. Lisätietoa (mm.lehtiartikkelit) saa kirjastoista teettämällä tiedonhaun kustakin näistä sekä…
"Punainen puu" esiintyy lestadiolaisten kirjallisessa tuotannossa paikkana, josta käsin "linnut" katselevat taivaalliseen Jerusalemiin tai taivaan valtakuntaan. Linnut tässä yhteydessä tarkoittanevat uskovia, mutta punaisen puun merkitys ei oikein avautunut minulle - punainen väri tuntuisi mahdollisesti viittaavan Kristuksen vereen. Ks. "punainen puu" digitoiduissa lehdissä.En saanut selvitettyä mainitsemasi laulun nimeä, mutta sen sanoja on siteerattu esimerkiksi kuolinilmoituksissa, ks. linkki. Laulu saattaa löytyä jostakin Siionin laulut tai Siionin virret -kirjan painoksesta.Lestadiolaisuudesta:Aspegrén, Jorma: Näkökulmia lestadiolaisen kansanliikkeen vaiheisiinLiniakumpu, Aini: Politiikka, talous ja työ - lestadiolaisuus…
Satu -nimi on syntynyt 1900-luvun alussa ja on Ruotsin Saga-nimen suomalaisversio. Maarit on lyhennelmä Margaretasta ja käytetty eräänä Maria-nimen muotona. Margareta oli perimätiedon mukaan marttyyrineito ja keskiajalla suosittu naispyhimys. Janiina-nimi puolestaan on Janin naispuolinen vastine. Repo-sukunimi on ollut vanhastaan yleinen Karjalassa.
Tarkempaa tietoa kaikista edellä mainituista etunimistä löydät esim. Pentti Lempiäisen teoksesta "Suuri etunimikirja" (WSOY 1999). Kirja löytyy useimmista kirjastoista. Repo- sukunimestä löydät lisää tietoa kirjoista Mikkonen & Paikkala: Sukunimet (Otava 2000) ja Juhani Pöyhönen: Suomalainen sukunimikartasto (SKS 1998) Kirjoja voit kysyä lähikirjastostasi. Kirjoista löytynee myös…
Kalevala on Elias Lönnrotin 1830- ja 1840 -luvuilla suomalaisista muinaisrunoista koottu teos. Varsinaisen Kalevalan ensimmäinen painos eli Vanha Kalevala ilmestyi vuonna 1835. Teos painettiin kaksiosaisena. Ensimmäinen osa ilmestyi vuonna 1835 ja toinen osa vuonna 1836. Tämä Kalevala jakautuu 32 runoon ja siinä on 12 078 säettä. Vuonna 1849 Kalevala ilmestyi lopullisessa asussaan 22 795 säettä käsittävänä jaettuna 50 runoon. Erotuksena ensimmäisestä painoksesta vuonna 1849 ilmestynyttä Kalevalaa alettiin kutsua nimellä Uusi Kalevala. Tämä painos tunnetaan nykyisin pelkkänä Kalevalana ja tästä on otettu lukuisia painoksia eri vuosina.(Lähteet: Otavan kirjallisuustieto, 1990 ja Pertti Anttonen: Kalevala-lipas, 1999)Suomalaisen…
Plotniekka (tai lotniekka) on kirvesmies. Joillain alueilla se on tarkoittanut myös tervanpolton työnjohtajaa.
Lähde
Suomen murteiden sanakirja: https://kaino.kotus.fi/sms/?p=qs-article&sms_id=SMS_cf2ba5cf7641d73722e…
Pienille suunnatuissa, ihmiskehoa käsittelevissä kirjoissa tämä aihe näyttää tosiaan jäävän katveeseen. Anna Fisken kirja Kuinka vauvoja tehdään? (Otava 2020) voisi olla hyödyllinen. Se on kokonaisuutena ehkä suunnattu muutamaa vuotta vanhemmille lapsille, mutta sitä voisi lukea soveltuvin osin nyt kiinnostavista aiheista.
Kyseessä on kuvanveistäjä Elias Ilkan (1889 - 1968) ja arkkitehti Erik Bryggmanin ((1891 - 1955) suunnittelema muistomerkki Helsingin valtauksessa 12.4.1918 kaatuneiden Valkokaartin jäsenten muistoksi. Muistomerkki paljastettiin vuonna 1920. https://www.hamhelsinki.fi/sculpture/suomalaisten-sotilaiden-hauta-erik-bryggman-elias-ilkka/http://taidemuseo.hel.fi/suomi/veisto/veistossivu.html?id=258
Voisiko kyseessä olla Toivo Honkosen Seitsemänkymppisen humppa? Kappaleen nuotit on julkaistu kokoelmassa Toivo Honkosen uusia pelimanni-säveliä : 15.
Nuotti on Piki-kirjastojen kokoelmissa Tampereen pääkirjastossa:
https://finna.fi/Record/piki.326613/Versions#holdings
Kysessä lienee Leena Laulajaisen Loikkeliini-sarja, jossa seikkailevat kenguru Loikkeliini ja muut Australian eläimet. Loikkeliini matkustaa kuumailmapallolla kahdessakin sarjan kirjassa:
Loikkeliinin matka lumen maahan
Loikkeliinin lokikirja.
Tähän kysymykseen on vastattu myös vuonna 2023 tällä palstalla. Em. vastauksessa kerrotaan, että Suursaaren asukkaat evakuoitiin nopeasti sodan uhan alla vuonna 1939. Kaikki saaren 772 henkikirjoilla ollutta ihmistä joutuivat evakkoon. Suurin osa heistä asettui vähän matkan päähän Kymenlaakson rannikolle. Lähteet: Pekka Tuomikoski: Talvisota: väestönsiirrot (2010) ja Ikkunat jäässä: talvisodan väestönsiirtoja ja evakkotarinoita (2019).
Paikannimien tutkimusta koskevia kirjoja löydät osoitteesta http://www.libplussa.fi kirjoittamalla asiasanaksi NIMISTÖNTUTKIMUS. Asiasanalla NIMISTÖNTUTKIMUS INKERI löytyy kaksi teosta: Inkerin teillä, jossa on Saulo Kepsun artikkeli Inkereen nimistön ja asutuksen vaiheita sekä saman tekijän teos Pietari ennen Pietaria. Teosten saatavuuden näet samasta osoitteesta.
Artikkelin ja teoksen lähdeluetteloista voisi olla myös sinulle hyötyä; lähdeluetteloissa mainittuja teoksia voi etsiä Helsingin yliopiston kirjastosta.
Inkeristä löytyy pääkaupunkiseudun kirjastoissa tällä hetkellä kaksi karttaa: Keski-Inkeri kylä- ja tiekartta, Pietari, Hatsina, Saari, Kraassela, Siestarjoki, Rampova, Pietarhovi sekä Inkeri tiekartta. Nämä löytyvät, kun…
Kirja on varmaankin Kicki Stridhin kuvakirja Kaamea kummitustalo, joka ilmestyi suomeksi vuonna 1992. Kuvittaja on tosiaan Eva Eriksson. Kirja esitellään Kirjasammon sivuilla:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_9518733791
Hei, kiitos kysymyksestäsi. Kirja Luoma, Minna: Minustako bloggaaja? : bloggaajan käsikirja on perusteos bloggaamisesta kiinnostuneelle. Kirjaa on saatavilla useista Keski-kirjastojen kirjastoista, linkki saatavuuteen: https://keski.finna.fi/Record/keski.2991459.
Lisäksi netistä löytyy hakusanoilla blogin aloittaminen paljon tietoa aloittelevalle kirjoittajalle.
Esim. blogivalmentaja Tiia Konttisen https://tiiakonttinen.fi/ sivustolla on paljon maksutonta materiaalia. Sivustolla on myös ohjeita, joita voi hyödyntää, vaikka blogilla ei olisi tarkoitus tienata rahaa.
Lääketieteessä edistytään usein pikkuhiljaa, monen tutkijan työn ja kehitysaskeleen kautta. Kunniaa jostakin keksinnöstä ei välttämättä voi antaa tietylle henkilölle, mutta ratkaisevan läpimurron takana voi olla yksittäinen havainto tai tutkimustyö.
Emil von Behring sai Nobelin palkintonsa "työstä seerumiterapiassa, erityisesti sen soveltamisessa kurkkumätää vastaan". Hän osoitti, että eläimelle oli mahdollista saada passiivinen immuniteetti jäykkäkouristusta vastaan ruiskuttamalla siihen toisen taudin saaneen eläimen veriseerumia. Behring käytti tätä antitoksiinitekniikkaa saavuttaakseen immuniteetin kurkkumätää vastaan.
Immunologian alalla Behringin työ oli varmastikin uraauurtavaa. Hänen…
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa ei ole Puolangalta paikallista vastaajaa, joten keskeisistä teoksista ei ole varmaa tietoa. Hain tietokannasta Puolankaa käsittelevää kirjallisuutta, josta poimintoja alla. Puolangan kirjastosta voit kysyä tarkempia suosituksia. Kirjastolla on myös kotiseutukokoelma, jossa pääsee tutustumaan paikalliseen kirjallisuuteen tarkemmin.
Puolangan paikallishistoriikkeja:
Lauri Moilanen: Tolokkuja ja sitkeitä : Puolankalaisen yrittäjyyden historiaa (2018)
Aittokylä : sinisten vaarojen sylissä (toim. Rauni Räisänen, 2008)
Joukosen kulmilla (toim. Arto Haapalainen, 2000)
Kaikuja Väyrylän vaaroilta : puolankalaisen elämisen oppikirja (1999)
Puokion juttuja : kyläkirja Kainuusta (toim. Kauko Juntunen…
Entisaikojen kestikievareista on julkaistu jonkin verran tutkimuksia, mutta myöhempien aikojen taukopaikoista ja yökahviloista ei ole paljonkaan materiaalia olemassa.
Hotelli- ja ravintolamuseon kautta asiaa voisi yrittää selvittää:
https://www.hotellijaravintolamuseo.fi/tietopalvelu/historiakonsultoint…
Kyseisen museon aineistot löytyvät kyllä Finnasta, joten sitä kautta voit koittaa tehdä itse hakuja aiheesta:
https://finna.fi/
Ainakin hakusanoilla 'kahvila', 'maantie', 'maantieravintola', 'hostelli', 'huoltoasema' kannattaa kokeilla yhdistelemällä eri tavalla. Vasemmassa laidassa voit rajata hakutuloksia.
Olisikohan kyseessä ehkä Ilmari Kiannon Turjanlinnan satukirjaan sisältyvä Pikku Pojan kirkko? Toinen hyvin samantapainen tarina on Annikki Setälän Jumalanpalvelus metsässä kirjassa Taikasauva ja muita satuja, mutta siinä päähenkilö on tyttö.
