Henkilö voi saada omia tietojaan seurakunnalta monella tavalla:
Kaikilla rekisteröidyillä on oikeus saada itseään koskevat tiedot rekisterinpitäjältä. Monilla seurakunnilla on verkossa erillinen lomake tätä varten (tietopyyntölomake). Jos lomaketta ei löydy, voit soittaa seurakunnan vaihteeseen ja kysyä, miten tietopyyntö tehdään.
Perunkirjoitusta varten on mahdollista pyytää virkatodistus, josta ilmenee vainajan sukulaisiin liittyviä tietoja. Todistus on maksullinen.
Sukututkimusta varten on mahdollista saada tietoja sekä kuolleista että elossa olevista ihmisistä. Pyyntö pitää tehdä asianmukaisella lomakkeella ja palvelu on maksullinen.
Ei ole.Juhannuspäivää on Suomessa vietetty vuodesta 1955 alkaen kesäkuun 19. päivää seuraavana lauantaina ja juhannusaattoa sitä edeltävänä perjantaina. Keskiajalta asti juhannusta oli vietetty Johannes Kastajan syntymäjuhlana 24.6., siitä juhla sai aikanaan suomenkielisen nimensäkin.Lähde: Juhannus ajallaan, juhlia vapusta kekriin. SKS 2004.SKS:n juhlakalenterin sivulta löytyvä Ylen video Juhannus x 10, https://juhlakalenteri.finlit.fi/node/247 Heikki Oja, Aikakirja 2013 (http://doi.org/10.31885/9521032219Almakka-arkistossa voi selata vanhoja almanakkoja https://almanakka.helsinki.fi/arkisto
Ludwig Wittgensteinin Bemerkungen über die Philosophie der Psychologie on julkaistu suomeksi nimellä Huomautuksia psykologian filosofiasta 1 ja 2. Kyseinen katkelma löytyy ensimmäisestä osasta ja kuuluu Heikki Nymanin suomentamana näin:
"Kun ilmeikkäästi lukiessani lausun tämän sanan, se on niin sanoaksemme merkityksensä täyttämä. Voisimme kysyä: "Miten näin voi olla"?" (Sana 'voi' on kursivoitu.)
Wittgenstein, Ludwig: Huomautuksia psykologian filosofiasta 1. (toim. G. E. M. Anscombe ja G. H. von Wright, WSOY, 1988)
Näitä polkuja -sarjassa on ilmestynyt reittikartta nimeltään Kummitusten Helsinki, tekijänä Helsingin kaupunginmuseon lehtori Anna Finnilä. Reittikarttaa jaetaan kaupunginmuseossa, Jugendsalissa ja pääkaupunkiseudun kirjastoissa. (Helsingin Sanomat 9.10.2000)
Tyttäreni tarinan (The Story of Gabrielle) on kirjoittanut Catherine Gabrielson. Teoksen julkaisi Hedvig Järvenpää-Lehtosen suomentamana Tammi vuonna 1957.
Gabrielsonin Tyttäreni tarinaa ei ole HelMet-kirjastojen kokoelmissa, mutta teoksen voi tilata kaukolainana muualta Suomesta.
Mikäli sinulla on HelMet-kirjastokortti ja siihen liitetty tunnusluku, voit tehdä itsekin kaukolainapyynnön alla olevasta linkistä löytyvällä lomakkeella. Voit myös tehdä kaukolaina pyynnön käydessäsi kirjastossa. Kaukolaina kotimaasta maksaa neljä euroa.
https://finna.fi
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Kirjastossa ei pystytä neuvomaan yksittäisissä terveyteen liittyvissä asioissa kuin tiedonlähteitä käyttämällä. Omaa terveyttä koskevat huolet on syytä selvittää terveydenhuollon kanssa, eli tässä tapauksessa hammashuollon.
Suun terveyden yhteydestä yleisterveyteen ja sydämen terveyteen löytyy tietoa hammaslääkäriliiton sivulta, https://www.hammaslaakariliitto.fi/fi/suunterveys/yleistietoa-suunterve… ja https://www.hammaslaakariliitto.fi/fi/suunterveys/yleistietoa-suunterve….
Käy lähikirjastossasi henkilökohtaisesti kyselemässä, mitä siellä ehdotetaan. Tällä hetkellä mihinkään kirjastoon ei ehkä saa laittaa töitään esille, mutta tulevaisuudessa varmaankin taas.
Alla aiheeseen sopivaa kaunokirjallisuutta:
Aakko, Emilia: Kaiho-kotitonttu ja karanneet kärsiväiset https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2466827
Colfer, Eoin: Tohtori Anna-Liisa https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2248900
Karsikas, Ilja: Amos ja sukupuu https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2286472
Sumanen, Nadja: Rambo https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2202813 (nuortenkirja, sopii myös hieman vanhemmille lapsille)
Tässä vielä muutama, valitettavasti hieman vanhempi teos, jotka on tehty mielenterveys-/lastensuojeluyhdistysten toimesta :
Holmberg, Tiina: Kun maasta sataa vettä https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1619664 (Pesäpuu ry,…
Finna-haulla 1960-1980 välillä julkaistuja laulukirjoja on paljon.
Laulureppu : reissumiehen laulukirja / Kemppi, Usko. Suomen matkailuliitto 1978 olisi matkailijalle tarkoitettu, mutta Saku Sammakkoa ei näy sen sisällössä.
Lomalla laulamme / Lomaliitto 1973. 2. p sisältää sekä Saku Sammakon että maakuntalauluja (esim. Savolaisten laulu, Karjalaisten laulu, Uusmaalaisten laulu, Vaasan marssi).
Me laulamme / Kalle, toim. Suomen elintarviketyöläisten liitto [julk.] 1971 sisältää myös Saku Sammakon ja maakuntalauluja. Korkeudeksi mainitaan 12-15 cm.
Kuvia löytyi Antikvariaatti.netistä ja Huuto.netistä, Lomalla laulamme 1970-luvulta on 14,5 cm korkea ja 9,5 cm leveä ja siinä on keltainen kansi, voisiko…
Hei
Sekä YLE että Helsingin Sanomat uutisoivat vuonna 2012, että varmin tapa tuhota tiedostot lopullisesti on poistaa tietokoneen kovalevy ja tuhota se. Ilmeisesti ainakaan nykyiset puhdistusohjelmat eivät poista kaikkea tietoa. Jos puhdistusohjelmat eivät kehity perusteellisemmiksi, lienee viisainta ohjeistaa testamentissa perikuntaa tuhoamaan tietokoneen kovalevy.
Läheteet:
http://yle.fi/uutiset/kovalevyn_tyhjennys_ei_riita_se_pitaa_tuhota/6290…
http://www.hs.fi/kuluttaja/a1339540880044
Hei,
sanat löytyvät esim. seuraavasta nuottijulkaisusta:
SALMINEN, Jukka (säv.)
Jalanjäljissä : lauluja matkan varrelta
Tätä nuottijulkaisua ei valitettavasti ole Vaasan kokoelmissa, mutta sen voi tilata kaukolainaksi esim. Tampereen kaupunginkirjastosta. Kaukolainapyynnön voi lähettää myös sähköpostitse, osoitteella kasi.kirjasto@vaasa.fi. Kaukolainat ovat maksullisia, toki useimmiten peritään vain ilmoitusmaksu 50 snt (ellei lähettävä kirjasto peri omaa maksuaan).
yt
Leena Salminen
Vaasan kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto
Näytelmä on ilmestynyt painettuna Otavan kustantamana 1921. Siitä löytyvät kaikkien laulujen sanat, jos siis pelkät sanat riittävät etkä tarvitse niihin nuotteja.
Näytelmää on yksi kappale käsikirjastossa Helmet-kirjavarastossa Pasilan kirjastossa. Sitä ei lainata kotiin, mutta näytelmää voi käydä lukemassa ja skannaamassa tai kopioimassa Pasilan kirjastossa. Teoksen tarkemmat tiedot löytyvät osoitteesta http://luettelo.helmet.fi/record=b1512109~S9*fin.
Suomen ja Ahvenanmaan välille ei ole vakiintunut pysyvää uintireittiä, joten matkalle lähtijän täytyisi suunnitella sellainen itse. Reitin suunnittelun apuna ja eri saarten välimatkojen mittaamiseen kannattaisi käyttää voimassa olevia merikarttoja, joiden tiedot löytyvät Liikenne ja viestintäviraston merikartat-sivulta. Saaristomeren merikarttoja löytyy Suomen kirjastoista, ja niitä voi tarvittaessa vaikka kaukolainata. Reittisuunnittelun apuna voisi käyttää myös esimerkiksi Saaristomeren ja Raumanmeren Reittikirjaa (isbn 978-952-67564-7-9), joka on lainattavissa myös Jyväskylästä.
Ruotsalainen urheilijakaksikko Simon Börjeson ja Rasmus Regnstrand uivat ja juoksivat Ruotsista Ahvenanmaan kautta Suomeen…
Matti Laipion "Sininen sielua myöten" -kirjan artikkelin mukaan Pekka Gronow aloitti "Bluesin maailmasta" -ohjelman Yleisradiossa vuonna 1968. Vuonna 1975, kun Gronow oli estynyt vetämästä lähetystä, ohjelmapaikalla lähetettiin Matti Laipion 12-osainen "Bluesin vuosikymmenet". Vuoden 1978 jälkeen vastuu ohjelman teosta siirtyi Blues news -lehden toimittajille. Viimeinen jakso lähetettiin joulukuussa 1989.Vesa Walamiehen artikkelin mukaan Yleisradio lähetti "Bluesin maailmasta" -ohjelmasarjaa vuosina 1969-1990. Kunakin vuonna oli kuunneltavissa 8-9 puolen tunnin jaksoa. Lähteitä:Hoppula, Pete: Blues news -lehden & Finnish Blues Society ry:n historia vuodesta 1968:https://www.bluesnews.fi/bnhistoriikki.htmSininen sielua myöten :…
"I used to think I wanted the good opinion of honourable men and the ungrudging love of beautiful women" on yksi Philip Marlow'n repliikeistä Dennis Potterin tv-draamassa The singing detective.Mika Tiirisen Laulava salapoliisi -suomennoksessa (Like, 1989) lausahdus kuuluu seuraavasti: "Minulla oli tapana ajatella, että kaipaisin kunniakkaiden miesten arvostusta ja kauniiden naisten aulista rakkautta."
Kotiseudun muistoja -kappaleen on säveltänyt ja sanoittanut Pentti Salomaa. Nuotti (kosketinsoitinsovitus, sointumerkit) ja sanat siihen löytyvät nuotista Tulipunaruusut: Tulipunaruusut (Musiikki Fazer, 1979, FM04237-4).
Suoraan sanottuna tähän kysymykseen vastaaminen edellyttäisi paljon tyhjentävämpää kielitieteellistä tutkimusta kuin tämän palvelun puitteissa on mahdollista tarjota. Helinin massiivinen runoteos on siinä määrin tuore julkaisu, ettei sitä käsittelevää lähdeaineistoa ole vielä paljonkaan suuntaviittoja tarjoamassa ja apua antamassa.
Tähänastisissa kommentaareissa tyydytään vain lyhyesti toteamaan Helinin tekstissä esiintyvien kielten runsaus antamalla muutama esimerkki ja toteamalla, että tässä on vain pieni osa kaikista: "Kosmopoliittinen stadin slangi ja Agricolan-aikainen varhaiskirjakieli sen sijaan johtavat ruotsin-, venäjän- ja latinankielisiin osuuksiin, ja tässäkin on vain murto-osa runoelmien kielivalikoimasta." (…
Etsitty kirja lienee Asko Martinheimon Mestarilaukaus ja muita kertomuksia (WSOY, 1983). Sen henkilöitä ovat Pasi, Jurtse, Koljonen, Sipuli, Japi ja Tuulikadun jengi, Sari Jaana ja Elina.
HelMet-kirjastojen lainattavat esineet pitäisi palauttaa siihen kirjastoon, josta ne on lainattu ja jonka kokoelmiin ne kuuluvat. Joten jos olet lainannut mittarin Kallion kirjastosta, sinun tulisi myös palauttaa se sinne.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Lainattavat_esineet
Kyseinen teos on saatavilla englannin kielisenä Turun pääkirjastosta. Ohessa linkki teoksen Vaski sivulle.Cain, Saramago José.https://vaski.finna.fi/Record/vaski.4385055?sid=5389960429
