Tässä joitakin teoksia, joista saattaisi löytyä sopivaa luettavaa lukupiirillenne.
John Boyne: Tarkoin vartioitu talo (2011)
John Williams: Stoner (2015)
Per Petterson: Hevosvarkaat (2009)
Anthony Doerr: Kaikki se valo jota emme näe (2015)
Karen Joy Fowler: Olimme ihan suunniltamme (2015)
Kyung-sook Shin: Pidä huolta äidistä (2015)
Jhumpa Lahiri: Kaima (2005)
Toni Morrison: Sinisimmät silmät (1994)
Jeffrey Archer: Kane ja Abel (2014)
Emma Hooper: Etta ja Otto ja Russell ja James (2015)
Kate Atkinsonin, Katherine Pancolin, Hannu Väisäsen, Ulla-Lena Lundbergin ja Tommi Kinnusen tuotannosta löytyisi varmaankin sopivaa luettavaa.
Kaikista teoksista löydätte kuvauksen Kirjasammosta tai Helmet-palvelusta hakemalla kirjan nimellä…
On todettu, että airbnb-toiminta saattaa nostaa vuokria ja siten lisätä asunnottomuutta. Ilmiöstä on puhuttu Euroopassa, etenkin Dublinissa. Suomen Hypoteekkiyhdistyksen mukaan Helsingin keskustassa on nyt paljon arvoasuntoja tyhjillään. Hypoteekkiyhdityksen mukaan airbnb-toiminta ei ole kuitenkaan vaikuta ilmiöön merkittävästi.
https://demokraatti.fi/airbnb-toiminnan-vuokrahintoja-korottava-vaikutus-on-rantautunut-nyt-myos-helsinkiin/
https://www.theguardian.com/cities/2018/nov/29/empty-dublin-housing-crisis-airbnb-homelessness-landlords
http://www.hypo.fi/uudet-ilmiot-uudet-riskit-uudet-nakymat/
Säkeet kuuluvat P. Mustapään (Martti Haavio) runoon Jäähyväiset Arkadialle vuonna 1945 ilmestyneestä samannimisestä kokoelmasta. Ensimmäinen ja toinen säkeistö ovat väärässä järjestyksessä, joitain yksittäisiä säkeitä puuttuu ja pari sanamuotoa poikkeaa hieman Mustapään alkuperäisestä tekstistä, mutta lähes kokonaisuudessaan ja lähes sellaisenaan runo tässä on.
kun kirjoista tehdään hyllyvaraus, niin varaukset menevät varauslistalle, mikä esimerkiksi pääkirjastolla saattaa olla 700-800 kappalettakin pitkä ruuhkaisina aikoina. Listaa sitten lähdetään purkamaan järjestyksessä, ja jos lista sattuu olemaan pitkä, niin siihen muodostuu viive ennen kuin varattu kirja on haettu hyllystä. Työntekijä siis hakee kirjan ja palauttaa sen päätteellä, jolloin kirjan status muuttuu joko noudettavaksi ja asiakkaalle lähtee viesti tästä tai sitten kirja lähtee kuljetukseen toiseen yksikköön, jos noutopaikka on toisessa kirjastossa. Joskus käy myös niin, että kirja on kadonnut hyllystä, ja viive kasvaa, mutta saman päivän aikana vähintään ilmoitetaan asiakkaalle, että kirja on kadonnut tai sitten tilataan toisesta…
Hei!
Ainakin yksi ehdokas kirjaksi voisi olla Ellen Niitin kirja Ihmeellinen maalari. Tästä löytyy lisätietoa Helsingin kaupunginkirjaston sivuilta, jossa on mahdollisesti samaa kirjaa kyselty:
http://www.kysy.fi/kysymys/hyva-kirsti-1970-luvulla-meilla-oli-kirja-ni…
Toisena ehdokkaana voisi olla Mauri Kunnaksen Riku, Roope ja Ringo : värikäs päivä (1986), joka näyttää tältä:
http://maurikunnas.net/teokset/kuvakirjat/riku-roope-ja-ringo-varikas-p…
Jospa näistä tärppäisi!
Sinun kannattaisi kysyä lähimmästä kirjastostasi mahdollisuudesta kaukolainata aineistoa Suomen kirjastoista. Kaukonlainauksen periaatteet vaihtelevat valtiosta toiseen, joten en osaa sanoa olisiko se sinulle maksullista vai ei. Toimisit tällöin vakituisen asuinpaikkakuntasi kirjaston asiakkaana, joka lainaisi aineistoa Suomesta. Kannattaa myös tarkistaa löytyykö paikkakuntasi kirjaston omasta kokoelmasta suomenkielistä aineistoa. Varsinkin eurooppalaisten suurkaupunkien kirjastoissa saattaa olla yllättävänkin laaja kokoelma tuoretta suomalaista aineistoa.
Toisena vaihtoehtona voisi olla käyttää suomalaisten kirjastojen e-kirjapalveluita. Tämä edellyttää tosin kirjastokortin hankkimista jostakin suomalaisesta kirjastosta.…
"Runo" on tosiasiassa suorasanaista tekstiä, lainaus Waltarin Ihmisen ääni -kirjan luvusta 'Yksinäisyys'. Siinä Waltari pohdiskelee yksinäisyyden ongelmaa ja pyrkii aluksi lähestymään aihetta "erään pöytälaatikkorunonsa" avulla, jonka säkeet – "vain katse, kosketus, ihmisen lämpö / riittää elämäksi / muukalaiselle" – luovat pohjan pohdiskelulle, jonka osa kysymyksen sitaatti on. (Waltarin toistama vuodelta 1947 peräisin oleva pöytälaatikkoruno on julkaistu hieman Ihmisen ääni -versiosta poikkeavassa muodossa nimellä Muukalainen kokoelmassa Pöytälaatikko : muistoja ja muistiinpanoja 1945-1967. Myös myöhempi Mikan runoja ja muistiinpanoja 1925-1978 -valikoima sisältää Muukalaisen alkuperäisessä asussaan.)…
Olisikohan kyseessä ehkä Arne Martin Klausenin Et liv i kulturkollisjon? "Gjennom mer enn 40 år som samfunnsforsker har sosialantropolog Arne Martin Klausen opplevd de fleste former for kulturkollisjon. I denne selvbiografien reflekterer han over fremveksten av det moderne Norge; han forteller om sin egen oppvekst og oppbruddet fra et strengt og fundamentalistisk barndomsmiljø - og om sitt mangeartede faglige virke."Arne Martin Klausen – Norsk biografisk leksikon (snl.no)
Kyllä löytyy. Kyseinen T.S Eliotin runo Autio maa löytyy Lauri Viljasen suomentamana T.S. Eliotin teoksesta Autio maa : neljä kvartettia ja muita runoja (Otava, 3. p., 1988.ISBN 951-1-10311-3) sivulta 85.
Kyseistä teosta on saatavilla esimerkiksi pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoista. HelMet-kirjastojen reaaliaikaiset saatavuustiedot kyseisestä teoksesta voit tarkastaa HelMet-verkkokirjastosta oheisesta linkistä http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1231287
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ja Otavan julkaisema, Antti Virmavirran lukema Kalevala näyttäisi olevan uudelleen julkaistuna Elisa-kirjassa https://kirja.elisa.fi/aanikirja/kalevala . Alkuperäinen cd-kirja (2009) myytiin loppuun.
Teosto antaa tietoa musiikin tekijänoikeuksista ja lupien hakemisesta. Tekstit ja lyriikat ovat teoksia ja tekijänoikeuksien suojassa, joten käännöksiin pitää olla lupa, mikä tekijänoikeus on vielä voimassa. Tarkempia tietoja ja vastaus kysymykseesikin löytyvät Teoston sivulta, https://www.teosto.fi/usein-kysyttya/#mista-saan-luvan-biisin-sovittami…
Eniten MM-kisoja voittanut jalkapalloilija on brasilialainen Edson Arantes do Nascimento eli Pelé. Hän voitti urallaan kolme maailmanmestaruutta, enemmän kuin yksikään pelaaja on voittanut. Lähde:Ilta-Sanomat: Kommentti: Kaikkien aikojen suurin on poissa
Eduskunnan verkkosivuilta löytyvien tietojen mukaan August Vatasen (kansanedustajana 2.2.1914–3.4.1917) koko nimi oli August Veli Vatanen.
https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/911706.aspx (ks. CV)
Lämpimästi suosittelen hankkimaan jonkin hyvän hyönteismääritysoppaan esim. kirjastosta luokasta 58.21. Äkkiseltään tutkaillen tuossa voisi olla turkiskuoriaisten sukuun kuuluvia kovakuoriaisia, mihin sisällä esiintyminen myös viittaisi. Lajeja on suvussa runsaasti enkä ala nyt enempää arvailla. Tuossa suvussa on pahoja tekstiilituholaisia. Luonnossa monet lajit elävät esim. lintujen ja muiden eläinten pesissä ja ne ovat hyviä lentäjiä. Suosittelen tutustumaan esim. Kodin kutsumattomat vieraat-tuholaisesitteeseen https://hel.fi/static/ymk/esitteet/tuholaisesite.pdf - jospa siellä näkyisi samanlaisia hyönteisiä lajin määrittämiseksi. Mutta määritys jää nyt epävarmaksi, suosittelen tosiaan hyönteisaiheista aineistoa…
Suomalaisten taiteilijoiden signeerauksista on aiemmin julkaistu kirjoja. Nykyään tietoa kuvataiteilijoista löytyy digitaalisesta kuvataiteilijamatrikkelista.Suomalaisten taiteilijoiden signeerausmatrikkeli, toimittanut Juha Valli, 1993. Kirjaa löytyy vielä Riihimäen kirjastosta: https://ratamo.finna.fi/Search/Results?lookfor=signeerausmatrikkeli&type=AllFields&hiddenFilters%5B%5D=%23%3A%22%28building%3A0%2FRatamo%2F%29+NOT+%28building%3A0%2FJOURNALFI%2F%29%22Kuvataiteilijamatrikkeli: https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjan mukaan Hanninen on yksi niistä sukunimistä, jotka pohjautuvat kristillisen Johannes-nimen lukuisiin muunnoksiin.
Johannes oli jo keskiajalla maamme suosituimpia ristimänimiä. Siitä on kehittynyt lukematon määrä erilaisia muunnoksia, joista monet muuten hävinneet ovat säilyneet sukunimissä. Nimen alkuosan heityttyä ovat kehittyneet mm. Hanni, Hanno, Hannu, Hannikka, Hannus, Hanska, Hanski, Hantu ja Hanttu. Todennäköisesti monille näistä on ollut valmis malli saksalaisessa ja ruotsalaisessa puhuttelunimistössä. Syntyneet sukunimet perustuvat joko suoraan isännimeen tai talonnimeen, joka on perustunut isännän nimeen.
Johanneksen muunnoksista nykyisessä asutus- ja sukunimistössämme…
Suomen kielellä aiheesta löytyy lähinnä artikkeleita: Maiju Lehmijoen "Hagiografia keskiajan tutkimuksen lähteenä" teoksessa Työkalut riviin. Näkökulmia yleisen historian tutkimusmenetelmiin (Turun yliopisto, 1997) sekä Tuomas Heikkilän "Pyhimyselämäkerrat hengenmiesten aseina" teoksessa Ikuisuuden odotus. Uskonto keskiajan kulttuurissa (Gaudeamus, 2000) ja "Hagiografiset lähteet" teoksessa Keskiajan avain (SKS, 2009). Lisäksi Heikkilän teoksessa Pyhän Henrikin legenda (SKS, 2005) käsitellään hagiografian lajia myös yleisellä tasolla. Edellä mainitut lähteet käsittelevät lähinnä keskiaikaisia pyhimyselämäkertoja. Luterilaisesta hagiografiasta löytyy vuodelta 1988 Simo Heinisen tutkimus…
Halla-yönä, jonka on kirjoittanut Samuli S. on ilmestynyt vuonna 1905 Porvoossa. Useimmiten kirjailija kirjoitti nimellä K.G.S.Suomalainen mutta käytti myös seuraavia nimiä tai nimimerkkejä: K.G.S., K.S., Samuli S., S.S. ja
K.K.S. Suomalainen. Kirjailijan virallinen nimi on Karl Gustaf Samuli Suomalainen. Tiedon löytyvät hakuteoksen Ssuomen kirjailijat 1809-1916 sivulta 733.
Tietoa Suomen murteista löytyy Kotimaisten kielten keskuksesta, https://www.kotus.fi/kielitieto/murteet/suomen_murteet
Suomen murteiden sanakirja löytyy myös verkosta, https://kaino.kotus.fi/sms/
Siitä sanan kuva kohdasta todellakin löytyy muoto kuveja, esimerkkilauseessa tääl on (valo)kuvèja. Lause on tallennettu Hinnerjoella, Satakunnassa, https://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=kuva&sms_id=SMS_64844af21ed1…
ja myös kynä sanasta löytyy muoto kynejä, Kynejään kahteli Kainuun Ristijärvellä, https://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=kyn%C3%A4&sms_id=SMS_3db3ed4….
Sanakirjassa on myös pitäjäkartta, https://kaino.kotus.fi/sms/?p=areamap, sieltä voi tutkia, missä pitäjät…
