Sammakolla on kolme kehitysvaihetta: muna, toukka ja sammakko. Toukaksi on tapana sanoa eläimen sitä kehitysvaihetta, joka tulee munan jälkeen ja ennen aikuista.
Tietoa sammakon kehityksestä: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2005/06/03/sammakko-ja-sen-kehitys
Wikipedia-artikkeli toukista suomeksi ja englanniksi: https://fi.wikipedia.org/wiki/Toukka
https://en.wikipedia.org/wiki/Larva
Tarkoitatko kenties "Mittarimato"-nimistä laulua, jonka on säveltänyt ja sanoittanut Enrico Canto (eli Erkki Kanto)? Hän myös esittää kappaleen. Laulu alkaa: "Mä olen mittarimato kierrän maailmaa". Laulusta ei ole kaupallista levytystä, mutta Yleisradiolla on siitä äänite, joka on tehty vuonna 1986. Laulu on kuunneltavissa ainakin tällä hetkellä Areenassa Pikku Kakkosen radiossa ohjelmassa "Mainiot madot" (ohjelman lopussa kohdassa 11:14-14:19).
Muitakin lauluja, joiden nimessä on sana mittarimato, on olemassa. Voit etsiä niitä Yleisradion Fono-tietokannasta. Sieltä voit etsiä kappaleita myös aiheen mukaan. Aiheeksi voit laittaa esimerkiksi sanan mato.
Yleisradion Fono-tietokanta: http://www.fono.fi/
Mainiot madot -…
Jo lukion oppikirjassa sanotaan, että elämän pituus on yleensä perimän määräämä. Näin eri eliölajeilla on jo geneettisesti valtavan erilaiset elinajanodotteet.Puu kuolee vasta, kun kaikki sen solukot ovat kuolleet. Jos esimerkiksi koko puu juuristoaan myöten palaa metsäpalossa, se on peruuttamattomasti kuollut. Kuolleesta solusta ei voi rakentaa elävää solukkoa. Kun puu kaadetaan, se ei kuole heti. Uusi kasvu voi alkaa sekä juurakosta ja kannosta että kaadetusta rungosta niin kauan kuin niissä on eläviä osia jäljellä. Eri puulajit eroavat tässä toisistaan. Monilla lehtipuilla juuristo tuottaa kanto- tai juurivesoja, joiden kautta puu uudistuu ja jatkaa elämäänsä. Tuttu haapa on tästä hyvä esimerkki. Kun haapametsikön kaataa, maasta nousee…
Tällainen maininta ilman lähdeviitettä tosiaan löytyy esimerkiksi raportista Sähköriippuvuus modernissa yhteiskunnassa (Turvallisuuskomitea 2014) sivulta 59:"Suomalaisessa kylmyystutkimuksessa on päädytty siihen, että +10 astetta on asuintilojen lämpötila, johon asti terve ihminen pystyy pitämään yllä ruumiinlämpöä pukeutumalla hyvin. Tuossa lämpötilassa ihminen pystyy myös nukkumaan kohtalaisesti, jos hänellä on riittävästi vaatteita ja peitteitä. Jos huonetilan lämpötila laskee alle +10 asteen, ihminen tarvitsee ruumiinlämmön ylläpitämiseen myös lihasten tuottamaa lämpöenergiaa."Vanhempia mainintoja:"Kovilla pakkasilla lämmityskatkon aikana huonetilan lämpötilat laskevat jo muutamassa tunnissa tilanteeseen, jossa asunnossa on…
Löysin tänä vuonna julkaistun tutkimuksen Toimeentulotuen saajien elämäntilanne, asuminen ja työnteko https://vnk.fi/julkaisut/julkaisu?pubid=URN:ISBN:978-952-287-704-8
ja toisaalta arvioita Harmaasta taloudesta Suomessa. https://www.vero.fi/harmaa-talous-rikollisuus/laajuus/arvioita-harmaasta-taloudesta-ja-verovajeesta/
kumpikaan ei varmaan ole aivan sitä mitä kyselit, mutta kenties ne yhdessä voivat antaa jonkin kuvan sinua kiinnostavaan kysymykseen.
Aiheesta löytyi kysymästäsi aiheesta ainakin nämä kirjat :
Karsikas, Ilja : Amos ja sumupuu (isän masennus)
Koivunen, Arja : Markuksen äiti saa apua (synnytysmasennus)
Lehtiniemi, Sanna : Matin isä oli vähällä kuolla (masennus, itsemurhayritykset)
Lindenbaum, Pija : Kun Ollin äiti unohti (äidin uupumus)
Mäkinen, Paula : Mikon äiti on masentunut (masennus)
Virtanen, Maarit : Mirjan äidillä on persoonallisuushäiriö (psykiatrinen hoito)
Nuorille/lapsille suunnattuja romaaneja aiheesta ovat :
Hietala, Mirjami . Tapahtui keltaisessa talossa (päähenkilö harjoittelee lastenpsykiatrisella osastolla)
Keskitalo, Margareta : Tyttö Kuunarinlaiturilta (äiti on psyykkisesti sairas, kotihoidossa)
Vaara, Maria :…
Kyllä kyseessä on runo, josta tuli myös laulu. Suomen runottaren (1965) mukaan runon nimi on Kotomaamme ja runoilija Juhana Fredrik Granlund. Runo ilmestyi ensi kertaa Tähti-lehdessä numero 2 vuodelta 1863. Runosta on tehty laulu "Pohjantähden alla" suomalaiseen kansansävelmään. Kappaleesta löytyy useita levytyksiä ja nuotteja. Joissain lähteissä sanoittajaksi mainitaan Jaakko Juteini (mm. Toivelaulukirjassa). Granlund on kuitenkin useimmiten saanut nimiinsä tämän runon.
Pertti Virtarannan teoksessa Kylmällä kynällä - kädellä lämpimällä Väinö Linna kertoo, että trilogian nimen Täällä Pohjantähden alla hän keksi matkalla kotiin tyttärensä kuusijuhlasta, jossa tämä laulu oli juuri laulettu.
Lähteet:
Suomen runotar (1965)
Suuri…
Anni Polvan tuotannosta löytyy tietoa mm. teoksissa ”Kotimaisia naistenviihteen taitajia. 100 vuotta rakkautta”, Jyväskylä 1999 (ss. 110-116) sekä ”Kotimaisia lasten ja nuortenkirjailijoita IV”, 1987 (ss. 149-152).
Kirjailija on julkaissut muistelmateokset ”Kun olin pieni”, 1986, ”Hyvästi lapsuus”, 1987, ”Antaa soittaa”, 1988 sekä ”Elettiin kotirintamalla..;lehtiä päiväkirjastani”, 1995
Teosten saatavuuden pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoista näkee osoitteesta www.helmet.fi.
Isoissa kirjastoissa on suurin valikoima. Isoja kirjastoja ovat mm Sellon kirjasto, Kirjasto Omena, Entressen kirjasto, Tapiolan kirjasto.
Mutta koska toimimme yhteistyössä on jokainen kirjasto tavallaan iso kirjasto, sillä varatut kirjat voi noutaa valitsemastaan kirjastosta. Espoossa varaukset eivät ole maksullisia.
Tuo mukanasi valokuvallinen henkilöllisyystodistus, henkilökunta valmistaa saman tien kirjastokortin ja voit aloittaa lainaamisen.
Tervetuloa.
Yleisissä kirjastoissa noudatetaan yleisen kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) mukaista työaikaa. Kunta-alalla sovelletaan kirjastoissa pääasiallisesti toimistotyöaikaa. Työaika ei siis riipu tehtävänimekkeestä. Ilta- ja viikonloppulisiä maksetaan sopimusten mukaan.
Työvuorojen aamu- tai iltapainotteisuus vaihtelee kovasti kirjaston ja työntekijän tehtävien mukaan. Jos kirjasto on auki iltaisin ja viikonloppuisin, työntekijät ovat työvuorossa myös silloin. Useimmat kirjastoalan työntekijät tekevät ilta- ja viikonlopputyötä tehtävänimekkeestä riippumatta.
Alla lisää tietoa:
https://www.kt.fi/sopimukset/kvtes
Tilastokeskuksen taulukoista voi valita haluamansa vuoden ja tarkastella elävänä syntyneiden lukumäärää.
https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__synt/statfi…
Vuonna 1938 elävänä syntyneitä oli 76 695.
Lauri Pohjanpäästä löytyy artikkeli Kansallisbiografiasta, mutta se on valitettavasti maksumuurin takana, https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/4977. Sitä pääsee lukemaan esim. kirjastoissa. Muilla kielillä, ruotsiksi ja englanniksi löytyy tietoa avoimesti verkossa, biografiskt lexicon, https://www.blf.fi/artikel.php?ref=sok&id=4977 ja Authors Calendar, http://authorscalendar.info/lpohjanp.htm. Niistä käy ilmi, että Pohjanpää on syntynyt Helsingissä 1889, josta perhe on muuttanut Tampereelle 1898. Hänet vihittiin 1920 opettaja Arla Augusta Rossanderin kanssa. He asuivat Helsingissä. Lapsia oli kolme.
Kirjasammossa on Lauri Pohjanpäästä perustietoja ja teostieoa, https://www.kirjasampo.…
wikipedian mukaan on käännetty:
Irigaray, Luce: Sukupuolieron etiikka. (Éthique de la différence sexuelle, 1984.) Suomennos ja esipuhe Pia Sivenius. Eurooppalaisia ajattelijoita. Helsinki: Gaudeamus, 1996. ISBN 951-662-655-6.
Irigaray, Luce "Kauppatavaranaisia", ("Des marchandises entre elles", 1975.) Suomennos Aura Sevón. Megafoni-aikakausjulkaisu, 2008.
...ja on kirjoitettu:
Oksala, Johanna & Werner, Laura (toim.): Feministinen filosofia. Helsinki: Gaudeamus, 2005. ISBN 951-662-953-9.
Itse artikkeli:https://fi.wikipedia.org/wiki/Luce_Irigaray
Hei,Brita Westerlundin kolmesta osiosta koottu sekatekniikalla toteutettu taideteos on huutokaupattavana HAGELSTAM & CO-huutokaupassa. HAGELSTAM & CO:n mukaan teos on tullut heille kauppiasvälittäjän kautta vuonna 2020. He eivät osanneet kertoa taiteilijasta enempää, mutta teos oli valikoitunut heille huutokaupattavaksi kiinnostavan aiheensa vuoksi. Teos on HAGELSTAM & CO:n mukaan arvioitu modernin tyylinsä vuoksi tehdyksi vuonna 1996.Lähteet:Hagelstam & Co | Etusivu
Yleisradiolle voi lähettää palautetta tai toivoa ohjelmaa, yhteystiedot löytyvät linkistä
Ylen perus- ja yhteystiedot – Yleisradio – yle.fi
DVD-tallenteina Hovimäki-sarja on saatavana kirjastoissa. Vaasan kaupunginkirjastosta löytyvät kaudet 2-4, muita kausia voi kysyä kaukolainaksi.
Emäntä- ja talouskoulujen nimet muuttuivat koti- ja laitostalousoppilaitoksiksi keskiasteen koulutusuudistuksen yhteydessä 1987.
Lähde: Suomalaisen ammattikasvatuksen historia, Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö, 2000.
