Kuponkeja on tarkistettu käsin 1970-luvulle asti. Veikkauksen tarkastusosasto työllisti satoja ihmisiä. Tarkastusosastolla tarkistettiin ja hyväksyttiin kuponkeja. Vuonna 1960 Veikkaukselle tuli kaikille asiamiespaikoille käyttöön leimauskoneet. Tämä vähensi henkilökunnan työmäärää eli nähtiin suoraan olivatko kupongit kelpoisia pelin osallistumiseen.Tulokset julkaistiin lehdissä, radiossa ja useissa myyntipaikoissa. Pelaajien tuli itse tarkistaa voittonsa ja viedä kuponki lunastettavaksi myyntipaikkaan. Kun myyntipaikan työntekijä totesi kupongista voiton, sai pienemmät voitot maksaa itse. Sen sijaan isommissa voitoissa kuponki tuli toimittaa Veikkaukselle vahvistettavaksi. Voittojen maksussa meni summasta riippuen 1-4 viikkoa. …
Tietomme näistä Vanhan testamentin käyttämistä muinaismytologisista aineksista ovat niin hajanaisia, että emme pysty rakentamaan niistä minkäänlaista kokonaiskuvaa.
Leviatan לויתן (”kiemurteleva”) esiintyy Vanhassa testamentissa seuraavissa kohdissa
Job. 3:8
Job 40:25
Ps. 74:14
Ps. 104:26
Jes. 27:1
Tunnemme joitakin muinaisitämaisia kertomuksia taisteluista monipäistä petoa vastaa, esim.
Kaksoisvirranmaan Tell Asmarista on löytynyt kuva kahden miehen taistelusta seitsenpäistä petoa vastaan. Kuva on ajoitettu noin vuoteen 2300 eKr.
Syyriassa sijaitsevasta Ugaritin kaupungista on löytynyt joitakin muinaiskanaanilaisia uskonnollisia tekstejä, joissa kerrotaan jumala Baalin ja hänen vaimonsa Anatin voitokkaasta taistelusta seitsenpäistä…
Jyväskylän kaupunginkirjastosta löytyy Keskisuomalainen vuosilta 1962 ja 1963 mikrofilmeinä. Niitä voi lukea mikrofilmihuoneessa kirjaston 3. kerroksessa. Jos haluat varata mikrofilmihuoneen, ota yhteyttä lainaukseen, puh. 014 2664123.
http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/kokoelmat/lehdet
Anneli Kannon Viisi villiä VIrtasta -sarjan tuorein eli 11. osa on nimeltään Veera Virtanen ja kiusaaja. Kirjan pitäisi ilmestyä maaliskuussa 2020. 10 osa Virtasista on nimeltään Virtaset huvipuistossa.
11. osa on jo varattavissa kirjastoalueesi verkkokirjastossa.
https://kyyti.finna.fi/Record/kyyti.1400095
Kyseessä on Eila Kivikk'ahon runo Noita kokoelmasta Venelaulu (1952, s. 31 - 32) Runo alkaa rivillä Kuljin, kuljin kädessäni ilon silkkihuivi...
Runo sisältyy myös teokseen Eila Kivikk'aho: Kootut runot (1979).
En onnistunut löytämään kirjastomme aineistotietokannasta oikein mitään sopivaa, eli teos on ehkä ainakin jollakin muulla nimellä. Kate Atkinsonilta on julkaistu suomeksi romaani nimeltään 'Ihan tavallisena päivänä', joka sekin on hieno teos, eräänlainen dekkari, mutta keskittyy enemmän etsimäsi teeman kääntöpuoleen, eli minä tahansa tavallisena päivänä voi tapahtua ihan mitä tahansa hirvittävää, joka muuttaa kaiken. Atkinsonin teos on myös julkaistu suomeksi vasta vuonna 2011, joten se ei voi olla etsimäsi kirja. Välitin kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, ehkäpä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi etsimäsi teoksen. Ilmoitamme sinulle jos vain saamme sieltä vastauksen! Vai…
Hei! Olisiko etsimäsi kirja tämä? Kyseistä kirjaa voi päästä katsomaan vain Jyväskylän yliopiston kirjastossa tai Kansalliskirjastossa Helsingissä. Antikvariaateistakin se näyttää olevan loppuunmyyty.
Tukholma-syndroomalla tarkoitetaan psykologista tilaa, jossa panttivanki alkaa suhtautua hyvin myötämielisesti kaappaajaansa.Käsite on peräisin Tukholmassa vuonna 1973 tapahtuneesta Norrmalmstorgin pankin ryöstöstä. Kuusi päivää kestäneen tilanteen aikana panttivangiksi otetut pankkivirkailijat asettuivat kaappaajiensa puolelle ja poliisia vastaan. He suhtautuivat myötämielisesti kaappaajiin myös sen jälkeen, kun poliisi oli vapauttanut heidät ja vanginnut kaappaajat. Poliisin avuksi kutsuttu psykiatri Nils Bejerot keksi käsitteen Norrmalmstorg-syndrooma selittämään panttivankien reaktiota. Muualla maailmassa Norrmalmstorgin korvasi tunnetumpi nimi Tukholma.Tukholma-syndroomasta ei ole virallista diagnoosia missään luokitusjärjestelmässä…
Meillä Iltalehti on luettavissa eMagz-palvelun kautta, mutta valitettavasti sen arkisto ulottuu vain vuoden taakse. Iltalehden omien sivujen arkisto ei ulotu edes niin kauaksi.
Kansalliskirjastossa Helsingissä Iltalehteä voi tutkia mikrofilmiltä tilaamalla etukäteen filmit lukusalikäyttöön https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/50431/lomake.html
Hyvän käytöksen kirjassa vuodelta 1978 sanotaan näin: Ikä on niitä asioita, joista ei yleensä keskustella julkisesti, koska sen on uskottu loukkaavan varsinkin seurueesn iäkkäämpiä naisia, joiden oletettiin haluavan näyttää nuorilta ja haluavan salata oikean ikänsä.
Voisi ajatella, että naisen ikä ja ikääntyminen on ollut olennainen seikka ainakin sellaisessa yhteisössä, jossa naisen pääasiallinen tehtävä on ollut jälkeläisten synnyttäminen. Vanheneminen on ollut siirtymistä roolista toiseen eri tavalla kuin miehillä. Suomalaisessa yhteiskunnassa on sekä naisilla että miehillä nykyään enemmän tehtäviä ja rooleja sekä myös vapautta valita elämäntapansa. Näin ollen voisi luulla, että hyvän käytöksen "säännötkin" muuttuisivat.…
Muoniossa sijaitsevan Suomen kalakirjaston (https://www.suomenkalakirjasto.fi/) sivuilta löytyvät tiedot lehdestä ja sen ilmestymisestä, sekä tiedot lehdestä heidän kokoelmissaan:
"Urheilukalastaja -lehti ei ilmestynyt vuosina 1942-1952. - ilmestyi 1962, 1-1963, 1 nimellä Suomen urheilukalastajain liiton tiedoituksia. Finlands sportfiskareförbunds meddelanden. - nimi 1967, [5] Urheilukalastus ja retkeily. Sportfiske och camping. - 1969 muutti nimekseen Urheilukalastus.
Kalakirjastossa on Urheilukalastaja-lehden
1937-1941 numerot sidottuna
*1953 (1-2), 1954(1-4), 1955 (1-3), 1956 lehti ei ilmestynyt, 1957 (1-4), 1958 (1 - ilmestyi vain yksi numero), 1959-1963 lehti ei ilmestynyt, 1964 (1 - ilmestyi vain yksi numero), 1965-1966 (1-4),…
Kannattaa kysyä olisiko Arkkitehtuurimuseon kirjasto kiinnostunut ottamaan ne kokoelmiinsa. Arkkitehtuurimuseon kirjasto on kaikkien käytettävissä oleva arkkitehtuurin erikoiskirjasto. Kokoelmissa on kirjoja, lehtiä sekä haastatteluja ja kirjeenvaihtoa. Kirjoja voi myös lainata.https://kirjasto.mfa.fi/
Toivo Kärjen säveltämä ja Reino Helismaan sanoittama "Hammaslääkärillä"-laulu sisältyy "Suuren lastenlaulukirjan" osaan 2 (sanat, kosketinsoitinsovitus, sointumerkit). Pelkät sanat sisältyvät "Toivelauluja"-vihkoseen, osaan 15 (Fazerin musiikkikauppa, 1954).
Kyllä onnistui kirjojen varaaminen myös tuolloin. Esimerkiksi Kurikassa asiakas saattoi tehdä varauspyynnön pahviselle kortille, johon täytettiin yhteystiedot varauksen noutamista varten. Tämän jälkeen varaus kirjoitettiin eräänlaisille tikuille, jotka sai pujotettua metallipalojen väliin aakkosjärjestykseen lehtiön sisälle. Jokaiselle aihealueelle oli myös omat värinsä, jolla varaukset merkittiin (esimerkiksi aikuisten kaunokirjallisuudelle omansa, lastenkirjallisuudelle omansa jne.). Kun kirjoja sitten palautui edelliseltä asiakkaalta, käytiin varaukset läpi jokaisen palautuksen kohdalla. Kun kirja, josta oli tehty varaus, saapui takaisin kirjastoon, otettiin varaus lehtiöstä pois ja varauksesta ilmoitettiin sitten asiakkaalle kirjeitse.
Kyseessä lienee Ei rantaa ole, oi Thetis -kokoelman runo Täydellisyyden maassa. Mustapään täydellisyyden maassa "Se, mikä on täällä väärin-, / on siellä oikeinpäin -- ". Runo päättyy sanoihin: "ei ykskään lintu siellä / laulua virittänyt."
Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy kirja Oy Kumela: lasimaalaamosta tehtaaksi 1937-1985. Kirja on näyttelyjulkaisu Suomen lasimuseossa Riihimäellä 2002 pidetystä näyttelystä. Kirjan asiasanojen mukaan siinä esitellään mm. tehtaan historiaa, tuotteita ja lasinpuhaltajia. Kirjan saatavuustiedot osoitteessa www.helmet.fi
Tähtipokkarit-sarja alkoi ilmestyä vuonna 1990 Sanomaprintin kustantamana. Vuoden 1993 jälkeen sarjan kustantaminen siirtyi Sanoma Oy:n tytäryhtiöksi perustetulle Helsinki Medialle, joka jatkoi sitä vuoteen 1997. Vuodesta 1998 loppuun saakka (2004/2006) Tähtipokkareita kustansi Sanoman osittain omistama Egmont.
Sanomaprint julkaisi Tähtipokkarit 1-22 (1990-93), Helsinki Media Tähtipokkarit 23-30 (1995-97) ja Egmont Tähtipokkarit 31-58 (1998-2004). Numerosta 35 (1999) lähtien sarjan rinnakkaisena nimenä oli Karvinen-pokkarit. Karvinen-pokkarien numerointi noudatteli Tähtipokkarien numerointia, vaikka kaikki tähän saakka sarjassa julkaistut kirjat eivät olleetkaan Karvis-tarinoita. Jo tätä ennen sarja oli pitkään keskittynyt yksinomaan…
