Suomalaiset sukunimet -kirjan mukaan sukunimi Laakkonen pohjautuu Nikolaus-nimen muunnoksiin. Toiseksi mahdolliseksi kannaksi mainitaan Blasius-nimi.Lähteet:Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala (1993): Suomalaiset sukunimet. Otava.
Kappaleen ovat säveltäneet ja sanoittaneet Rosemarie Gröning ja Bert Österlund. Ruotsinkieliset sanat nuotteineen löytyvät ainakin nuottikirjasta Humpattaa (Fazer, 1977), esittäjänä Merja Rantamäki. Kappale on nuottikirjassa nimellä "Det gör det samma".
Kreivi Arthur (oik. Joseph Arthur) de Gobineau (1816-1882) oli ranskalainen aristokraatti, diplomaatti, kirjailija ja filosofi. Essai sur l’inégalité des races humaines (Essay on the inequality of races) 1853-1855 on de Gobineaun pääteos, jossa hän esitti ajatuksensa valkoisen rodun ylemmyydestä ja otti käyttöön termin ”arjalainen” tarkoittaen germaanisia kansoja.
Houston Stewart Chamberlain (1855-1927) oli englantilainen kirjailija, jonka alaa olivat filosofia, luonnontieteet ja Wagner-tutkimus. Chamberlainin teos Die Grundlagen des Neunzehnten Jahrhunderts (Foundations of the nineteenth century) vuodelta 1899 on yksi kansallissosialistisen rotuideologian perusteoksista ja vaikutti vahvasti Hitlerin ja kansallissosialistisen liikkeen…
Soluista ja tulehduksista löytyy kattavaa tietoa Solunetti-sivustolta, http://www.solunetti.fi/fi/patologia/tulehdus/. Sieltä ilmenee, että soluissa tapahtuu monentyyppisiä muutoksia tulehduksen aikana. Itse solun painosta ei puhuta, mutta jos esim. solu turpoaa ja siihen virtaa enemmän verta, voisi olettaa, että se painaisi enemmän. Ehdota, että kysyt asiaa joko lääkäriltä tai jonkun yliopiston lääketieteen laitokselta. Tässä on yksi kysymyspalvelu https://www.hyvaterveys.fi/artikkeli/osallistu/asiantuntijat-vastaavat
Tarkoitat varmaan Village People -yhtyettä. Nykyisillä jäsenillä on poliisin, intiaanin, cowboyn, merimiehen, sotilaan ja rakennustyöläisen vaatteita ja yhdellä myös nahka-asu (leather man).
http://www.officialvillagepeople.com/members.html
Hei,
Kyseessä on tämä kirja.
Olipa kerran
Niukkanen, Laila ; Grimm, Jacob ; Grimm, Wilhelm ; Perrault, Charles
Kirjalito 1977.
Ulkoasu
[89] sivua : kuvitettu ; 27 cm
Kansialanimeke: 8 klassillista satua Grimmin ja Perraultin satumaailmasta.
Julkaisija Östersundom : Kirjalito 1977.
suomeksi kertonut Laila Niukkanen
ISBN 951-28-0009-8 sidottu
Kirjaa kannattaa etsiä vaikkapa divareista tai nettikauppapaikoista. Tosin sinne on tallennettu tietoja vaihtelevasti ja Olipa kerran -nimellä voi tulla turhan monta osumaa. Varmaan löytyy paremmin jos lisää tuon kannessa esiintyvän alanimekkeen: 8 klassillista satua Grimmin ja Perraultin satumaailmasta.
Kansallsikirjaston kokoelmissa Helsingissä on periaatteessa kaikki Suomessa julkaistut aikakauslehdet.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/kokoelmat/kansalliskokoelman-aikakauslehdet
Hymy-lehden numeroita vuosilta 1972-1977 voi lukea mikrofilmeiltä Kansalliskirjaston tiloissa.
Tarkemmat ohjeet kokoelman käytöstä kannattaa kysyä suoraan Kansalliskirjaston neuvonnasta: https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/neuvonta.
Mikäli haluat etsiä vanhoja Hymy-lehtiä omaksesi, vaihtoehtona ovat lähinnä kirpputorit ja antikvariaatit.
Hymy-lehteä kustansi Yhtyneet kuvalehdet, myöhemmin Otavamedia. Jälkimmäisen asiakaspalvelusta voinee tiedustella, onko heillä lehtiarkistoa, josta löytyisi hakemasi numero.
Otavamedian yhteystiedot: https://…
Emme valitettavasti tunnistaneet etsimääsi runoa. Toivottavasti joku vastauksen lukijoista muistaa sen. Tiedon runosta voi kirjoittaa vastauksen perään kommenttina.
Varhaisen suomenkielisen virsirunouden vaikutusta Aleksis Kiven tuotantoon ja sen esiintymiä hänen teoksissaan tutkinut Heikki Laitinen nostaa Kiven tärkeimmäksi virsilähteeksi ns. Vanhan virsikirjan, vuonna 1701 ilmestyneen Ruotsin valtakunnan ensimmäisen virallisen suomenkielisen virsikirjan. Toisaalta hän huomauttaa, että "Kiven äiti oli tunnetusti kova Sionin Wirsien veisaaja". Laitisen mukaan Kiven vanhempien perunkirjassa ja huutokauppapöytäkirjassa keväältä 1866 luetellaan "kaikkiaan kolme virsikirjaa, joista kaksi pitkää (= Vanhan Virsikirjan erilaisia painoksia) sekä lisäksi 1790 ensi kerran ilmestyneet Sionin Wirret vanhempana ja uudempana painoksena ja kaksi Abraham Achreniuksen virsivihkosta 1700-luvun puolivälistä".
Kiven…
Kyseessä on varmaan Toini vuoriston kirjoittama Pyppelis-Pyppelis 507:s: Satu kiiltomatokokardista vuodelta 1958.
Löytyy myös Piki-verkkokirjastosta:
https://piki.finna.fi/Record/piki.7259
Oletan, että tarkoitat satua, joka löytyy kirjasta Hanhiemon satuaarre. Siinä on kirjava kana, kissa, ankka ja porsas. Kana on ahkera ja tekee kaikki työt muiden puolesta. Se myös kylvää, kerää ja jauhaa vehnän. Kun kana on lopulta kaikkien vaiheiden jälkeen leiponut vehnäleivän, muutkin haluaisivat syödä sitä, mutta kana sanoo syövänsä kaiken itse. Sadun opetuksena on mielestäni, että palkinnon eteen on tehtävä töitä.
Sanaa pyrsiä ei löytynyt niistää-merkityksessä käytettävissä olevista sanakirjoista eikä muista lähteistä. Suomen etymologisessa sanakirjassa, jonka päivittyvä versio on saatavilla Kotimaisten kielten keskuksen verkkosivuilla, mainitaan nenän niistämiselle hieman samantapainen murteellinen sana pursua (tai pursuta). Lähteestä selviää myös sanalle esitetty alkuperä.https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_40d62589a217dcc7794da67d5a581e4e&list_id=1&keyword=pursua&word=pursuaErilaisten sanakirjojen ja kielikysymyksiin liittyvien lähteiden lisäksi Kotimaisten kielten keskuksesta on saatavilla myös kielineuvontaa.https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta/kielineuvonta
Fridtjof Nansen muistetaan erityisesti kahdesta retkestään. Ensimmäinen oli vuonna 1888 tehty onnistunut hiihtomatka halki Grönlannin. Vuonna 1893 Nansen lähti Fram-laivalla tavoittelemaan pohjoisnapaa. Tällä matkalla oli retkikunnan mukana myös Hjalmar Johansen. Laiva jumittui ennen pitkää jäihin ja Nansen lähti Johansenin kanssa koiravaljakoilla kohti pohjoisnapaa. He joutuivat kuitenkin palaamaan takaisin ja tavoite jäi saavuttamatta. Erinäisten seikkailujen jälkeen selviäminen ihmisten ilmoille onnistui.
Tästä Nansenin ja Johansenin pohjoisnapa-retkestä on oikeastaan suomeksi saatavilla vain Nansenin itsensä kirjoittama ja Teuvo Pakkalan suomentama kaksiosainen: Pohjan pimeillä perillä : norjalainen napaseuturetki 1893-1896…
Kirjaa on kyllä saatavilla yliopistojen kirjastoissa. Kaukolaina maksaa 3€ + lähettäjäkirjaston kulut. Täytä Kyyti-Finnassa kaukolainalomake tai tule käymään kirjastoon niin tehdään kaukolainapyyntö. Jos täytät kaukolainapyyntölomakkeen verkossa merkitse minkä yliopiston tutkintovaatimusten mukaisesti opiskelet, koska monet yliopistojen kirjastot lainaavat kurssikirjoja vain omille opiskelijoilleen.
Vastaavan tyyppinen teos Leonard Cohenin tuotannosta on Malka Maromin teos The lyrics of Leonard Cohen : all the answers are here (Omnibus Press, 2017).
Voit tarkistaa teoksen saatavuuden Helmet-kirjastoissa täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI
Ensimmäinen 600-sarjan Mercedes-Benz rekisteröitiin Suomessa vasta vuonna 1975. Auto oli alunperin ostettu Saksasta.Tekniikan Maailma koeajoi auton vuonna 1969. Hinta-arvio Suomessa oli tuolloin n. 215 500 markkaa.
Enemmän aiheesta voi lukea kirjasta Mercedes-Benz Suomen teillä 1900-2019.
Perustuslaissa, laissa valtioneuvostosta tai valtioneuvoston ohjesäännössä ei näyttäisi olevan mainintaa valtioneuvoston yleisistunnon istuntopaikasta. Valtioneuvoston sivulla https://valtioneuvosto.fi/tietoa/toiminta
todetaan mm. seuraavaa:
Valtioneuvoston yleisistunto pidetään yleensä torstaisin kello 13 valtioneuvoston istuntosalissa. Puheenjohtajana on pääministeri tai hänen estyneenä ollessa hänen sijaisensa. Jos tämäkin on estynyt, toimii puheenjohtajana virkaiältään vanhin ministeri.
Valtioneuvoston esittelijän käsikirjassa
https://valtioneuvosto.fi/esittelijan-kasikirja
sanotaan s. 44:
Pääministeri määrää valtioneuvoston yleisistuntojen ja raha-asiainvaliokunnan kokousten ajankohdat. Säännönmukaisesti ne pidetään torstaisin…
Olisiko kaipaamasi kirja tämä?TEKIJÄ Lumme, LeenaTEOS Kukkulan kortteli : kaupungin kaksi vuosisataa / kuvat: Leena Lumme ja Erkki Mäkiö ; tekstit: Maija Larmola ja Yrjö LarmolaJulkaisutiedot [Helsinki] : Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1987ULKOASU 71, [1] sivua : kuvitettu ; 42 cm
Mikko Niskanen - ohjaaja matkalla ihmiseksi –dokumentin mukaan Kahdeksan surmaluotia –elokuvan työryhmä sai viranomaisluvan valmistaa pontikkaa. Dokumentissa haastatellaan Tarja-Tuulikki Tarsalaa ja Paavo Pentikäistä. Heidän mukaansa Mikko Niskanen joi kuvausten aikana alkoholia. Todennäköisesti myös pontikkaa.
Kahdeksan surmanluotia -elokuvan pontikankeittokohtaus Ylen Elävässä Areenassa: http://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/10/02/kahdeksan-surmanluotia
Lähde: Mikko Niskanen - ohjaaja matkalla ihmiseksi / ohjaus Peter von Bagh, 2010. Osa 2/3.
Dokumentti on katsottavissa KAVI:n Radio- ja Televisioarkistossa. https://kavi.fi/fi/rtva
Ks. myös:
Marttinen, Eero: Täyttä elämää : Mikko Niskanen : elokuvamies
Jyväskylä : Gummerus, 1997.
