Kirjaa ei ole käännetty suomeksi. Kai Nieminen on kääntänyt siitä yhden sivun näytteen teokseen Sana ja ruokokynä: Ulkoeurooppalaisen kirjallisuuden antologia. Weilin + Göös, 1988. ISBN 951-35-4515-6. toim. Tapani Harviainen. Näyte löytyy sivulta 273. Kai Nieminen on käännöksessään laittanut kirjan nimeksi Päänaluskirja.
Englantilaiselta kirjailijalta Samuel Richardsonilta on suomeksi ilmestynyt kaksi kirjaa: Pamela vainottuna 1919 (alkup. Pamela, or Virtue rewarded, Part 1. 1740) ja Pamela naimisissa 1923 (alkup. Pamela, or Virtue rewarded, Part 2. 1740). Uusia painoksia näistä ei tietääksemme ole tehty. Molempia kirjoja on saatavilla suurimmista kirjastoista.
Seikkaperäisin selvitys Tampereen kasvatusopillisesta käsityökoulusta löytyy Raija Nykäsen tutkielmasta Kaksi tamperelaista käsityökoulua : taiteilijat käsityökoulujen opettajina (Jyväskylän yliopisto, 1994). Tiiviimpi esitys samasta tutkimusaineistosta on julkaistu Tammerkoski-lehden numerossa 9-10/1994 - tämäkin otsikolla Kaksi tamperelaista käsityökoulua (s. 12-16).
Tampereen kasvatusopillisen käsityökoulun perusti Amalia Lindfelt (kesäkuusta 1907 Lindfelt-Lehtinen). Sen toiminta alkoi vuoden 1898 elo-syyskuussa järjestetystä kahden kuukauden pituisesta käsityökurssista. Samanlainen kurssi järjestettiin myös kahtena seuraavana syksynä. Vuonna 1900 kurssin kesto piteni kahdeksi ja puoleksi kuukaudeksi. Vuodesta 1901 alkaen kursseja…
Sinä ja kustantaja laaditte kustannussopimuksen. Lukujonossa blogissa kerrotaan näin:
Kaikille kustantajille tulee noin tuhat käsikirjoitusta vuodessa. Teos pyytää niitä paperisena, mutta meilinäkin tulee – lue siis ohjeet kustantajien verkkosivuilta ennen lähettämistä.
On ok tarjota käsikirjoitusta useammalle kustantajalle samanaikaisesti, mutta jos saat sopimuksen, ilmoita lopuille että kirja ei ole enää tarjolla. ”Se saa ärtyneeksi, kun löytää hyvän käsikirjoituksen, ja kirjailija vastaa että se on mennyt muualle jo kaksi kuukautta sitten. Ilmoita siitä! Muuten se vie työaikaa turhaan.”
Edelliseen liittyen: ”Älä ärsytä kustantajaa.”
Kaikkia saapuneita käsikirjoituksia luetaan, mutta vain potentiaaliset luetaan kokonaan. Jos…
Kyllä voi. Kirjastossa on omatoimisesti käytettävä kopiokone. Pääkirjaston uutuusalueen kopiokone toimii kolikoilla ja kirjaston toisesta sekä kolmannesta kerroksesta löytyvillä koneilla voi ottaa kopiota ja maksaa ne ensimmäisen kerroksen tiskiin lähtiessä. Kopioiden hinnat ovat 40 senttiä mustavalkoiset ja 60 senttiä värilliset. Skannaavalla kopiokoneella voi myös lähettää tiedostot suoraan sähköpostiin tai ottaa ne muistitikulle. Ilman tulostusta tehtävät skannaukset eivät maksa mitään.
Kirja on Douglas Adamsin Linnunradan käsikirja liftareille. Vastaus, joka saatiin härveliltä nimeltään Syvä Miete (Deep Thought) perimmäiseen kysymykseen elämästä, maailmankaikkeudesta ja kaikesta oli 42.
Rivit ovat Eino Leinon runon Vapauden vilja (1919) kolmas säkeistö.
Voit lukea koko runon esimerkiksi alla olevista linkeistä Kansalliskirjaston digitoimiin aineistoihin.
Suomalainen Suomi 4/1919
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1369188?term=vapaud…
Eino Leino: Ajatar (1920)
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/100602/Ajatar_tietovirsia.p…
Autojen korjausoppaita on kyllä kirjastoissa. Oppaita voitte etsiä aineistotietokannasta asiasanoilla korjausoppaat ja autot. Tietokantojen osoitteita löytyy Kirjastot.fi:sta osasta kirjastot. Pääkaupunkiseudun aineistotietokannan osoite on http://www.helmet.fi .
Maljakot on suunnitellut Heidi Blomstedt (1911-1982), Aino ja Jean Sibeliuksen nuorin tytär. Paremmin keraamikkona tunnettu taiteilija siirtyi 1960-luvulla tekemään myös lasiesineitä. Muodoltaan esineet olivat pelkistettyjä, mm. kuutioita, suorakaiteita ja kolmioita.
Vuonna 1970 Blomstedtin lasiesineiden valmistus siirtyi Kumelalle, ja niitä alettiin markkinoida "Lumilasi"-nimellä. Lumilasia oli myynnissä designin erikoisliikkeissä kuten Artekissa. Myöhemmin niitä markkinoi myös Armi Ratian Decembre-liike.
Suomalaisen lasin vuosikirja 2014 -kirjassa on hyvä artikkeli Heidi Blomstedtista lasimuotoilijana. Kirja on saatavana Helmet-kirjastoista.
Lähteet:
Suomalaisen lasin vuosikirja 2014 (Riihimäki: Suomen lasimuseo, 2014…
Ei ole isänne satuillut, vaan toden totta, sellainen kirja on olemassa! Kyseessä on Kornei Tsukovskin teos Barmalei. Suomeksi se on ilmestynyt Kirsi Kunnaksen riimittelemänä ja Weilin+Göösin kustantamana vuonna 1971.
http://helmet.fi/search~S9*fin?/tbarmalei/tbarmalei/1%2C1%2C8%2CB/frame…
Tässä hiukan maistiaisia:
Lapset pienet kuunnelkaa:
ei saa mennä Afrikkaan,
Afrikkaan juoksemaan.
---
On Afrikassa ryöväri,
syöväri, kyöväri,
On Afrikassa häijy Bar-ma-lei!
Hän Afrikassa väijyy
ja puree ja lyö
ja lapsia syö -
tuo kauhea, hirmuinen, ahne Barmalei!
Taistelu sanan rinnakkaismuoto, jota on käytetty etenkin runokielessä.
Taisto nimen juuria voi hakea kahtaalta. Nimi on sota-ajan synnyttämä ja ilmeisesti peräisin itsenäisyystaistelun alkuajoilta. Toisaalta nimi on peräisin työväenliikkeemme varhaisvuosilta 1900-luvun alusta. Sen antamiseen lienee vaikuttanut työväenmarssin säe "tää on viimeinen taisto"
Lähteet:
Suuri etunimikirja / Pentti Lempiäinen
Etunimet / Kustaa Vilkuna
Vanhojen ystävien jäljittäminen kannattaa varmaan aloittaa omalta paikkakunnalta. Jos löytyy yksi, hän voi tietää seuraavan jne.
Palvelu Koulukaverit löytyy verkosta. Tekemällä itselleen tunnukset ja kirjautumalla siihen, voi yrittää etsiä koulutovereita koulutietojen perusteella.
https://www.koulukaverit.com/
Kuhmon ja Hyrynsalmen kirjastosta löytyy Kukkosen sukututkimusta selvittävä kirja
Kukkonen, Eila : Pielisen rannalta ulos elämään / Eila Kukkonen.
[Hyrynsalmi] : [Eila Kukkonen], 2000.
Laajuus: 128 s. : kuv. ; 25 cm.
Sen voi lainata myös Kajaaniin (seutulaina, 3 €)
Kukkosen suvusta onolemassa myös teos
Yrjö Blomstedt, Kukkonen. Sukukirja 1959. Mikkeli 1959. 137 siv.
Sen voi lainata kaukolainaksi Kajaaniin (5 euroa).
Heikki…
Kaikki kielet ja myös siis viittomakielet syntyvät kun vähintään kaksi ihmistä kohtaa ja heille syntyy tarve kommunikoida keskenään. Kieliä (viitottuja tai puhuttuja) ei siis kukaan ole keksinyt, ne ovat syntyneet ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa ja tarpeesta viestiä. Kielet ovat aina myös osa sitä kulttuuria, jossa ne ovat syntyneet ja jossa ne kehittyvät, siksi meillä ei ole yhtä yhteistä kansainvälistä viitottua tai puhuttua kieltä. Viitottujen kielten kohdalla kuurojen kouluilla on aina ollut merkittävä rooli kielen siirtymisellä uudelle sukupolvelle, koska yli 90% kuuroista lapsista syntyy kuuleville vanhemmille, joilla ei ennen lapsen syntymää ole ehkä ollut lainkaan kosketusta viittomakieleen. Etenkin aikaisemmin kuuro…
Kysymäsi hämähäkki kuuluu Theraphosidae-heimoon ja suomeksi niitä kutsutaan "lintuhämähäkeiksi". Näitä lintuhämähäkkejä on 750 lajia, joista jotkut ovat hyvin myrkyllisiä. Tässä sivustossa on esitelty Australian lajit (bird-eating spider, whistling spider, barking spider):
http://www.amonline.net.au/factsheets/tarantula.htm
Seuraavasta tiedotteesta saa hyvin käsityksen Selenoscomnia sterling-hämähäkin myrkyllisyydestä:
http://securitysolutions.com/ar/security_datelines_16
Tässä spiders-kysymyslistassa tulee esille esim. kysymyksessä "Does Australia have a bird-eating spider?" hämähäkin kansanomaiset nimet (kuudes kysymys)
: http://www.amonline.net.au/spiders/resources/general.htm
Tämä on Martti Helan säveltämä ja sanoittama Lumihiutaleitten laulu, joka löytyy esim. Lasten omasta laulukirjasta 3 (1972), Siukosen Laulukirjasta (1955), Koulun musiikki 3-4 (1987)
Microsoft Word ei ole varsinainen taitto-ohjelma, vaikka voi sitä sellaiseenkin tarkoitukseen käyttää. Wordin eri versioihin on kirjoitettu runsaasti opaskirjoja. Et kerro, mikä Wordin versio sinulla on, joten laitan tähän uusimpia versioita käsitteleviä kirjoja:
Huttunen, Raili, Sari Saarinen ja Tuulia Halonen: ”Microsoft Office XP” (Satku, 2002)
Kiianmies, Matti: ”Microsoft Office 2007 tehokäytössä” (Readme.fi, 2008)
Lammi, Outi: ”Kortit, kirjat & lehdet: tee julkaisuja Wordilla” (Docendo, 2008)
Paananen, Juha: ”Docendo, 2007” (Docendo, 2007)
Rousku, Kimmo: ”Office 2007: tehoa työskentelyyn” (Docendo, 2008)
Noita kirjoista erityisesti Lammin teos saattaisi sisältää kaipaamaasi asiaa. Englanniksi valikoimat ovat laajemmat, mutta…
Asiasta ei löytynyt juurikaan tietoa tutkimistani lähteistä. Ilkka Malmbergin teoksessa Tuntemattomat sotilaat (Helsingin Sanomat, 2007) Rokan kuvauksessa ei juuri muutoksista puhuta vaan pikemminkin esitetään Rokka melko samanlaisena pysyvänä hahmona, joka on toisaalta kylmäverinen tappaja, toisaalta perhettään rakastava ja vankia hyvin kohteleva mies. Malmberg kuvaa Rokkaa jopa melkein äidilliseksi hahmoksi, joka pitää huolta toisista
Näkisin itse, että Rokka muuttuu sodan edetessä pessimistisemmäksi ja auktoriteetteja yhä enemmän uhmaavaksi hahmoksi. Rokan pontimena sotimisessa on menetetyn Karjalan, hänen oman kotiseutunsa, ottaminen takaisin. Kun alkaa olla selvää, että sota hävitään eikä Rokan kotiseutua saada takaisin, hänen…
Etsimäsi kirjoittaja lienee Aapeli eli Simo Puupponen (1915-1967). Aapeli kirjoitti kaksi lastenkirjaa: Koko kaupungin Vinski (1954) sekä Vinski ja Vinsentti (1956).
Kirjojen pohjalta on tehty muun muassa kaksi tv-elokuvaa, joissa apteekkarin roolia näyttelee Tarmo Manni.
Lisätietoa Aapelista:
http://tuhannettunteet.kuopio.fi/main.asp?sid=3
Koko kaupungin Vinski -elokuva IMDB:ssä:
http://www.imdb.com/title/tt0363748/combined
Vinski ja Vinsentti IMDB:ssä:
http://www.imdb.com/title/tt0364103/
Monesta klassikoksi muodostuneesta lastenkirjasta löytyy epäonnistumisen teema, esimerkiksi käy vaikka Gösta Knutssonin Pekka Töpöhännän seikkailut tai Astrid Lindgrenin Katto-Kassinen tai Se pikkuinen Lotta. Vanhoissa klassikkosaduissa on vastoinkäymisiä ja epäonnistumisia ennen onnellista loppua.
Hilkka Ylösen toimittava Satuviitta on tarkoitettu lapsia auttavien aikuisten käyttöön. Kokoelman sadut on valittu koska ne auttavat käsittelemään lapsen pelon tai ahdistuksen tunteita.
Julia Donaldsonin Ekaluokkalaiselle Leo Lohikäärmeelle (kuvakirja) sattuu yhtä mittaa vahinkoja ja yllättäviä käänteitä, mutta hän ottaa iloisesti avun vastaan ja näkee aina ratkaisun uudessa tilanteessa. Vauhdikas ja mielikuvituksellinen kirja. Teksti on…
