Suomen perustuslaki (731/1999, 128§) toteaa ykskantaan: "Tasavallan presidentti on Suomen puolustusvoimien ylipäällikkö." Presidenttiys siis riittää, muita ehtoja – kuten sotilaspalvelusta – ei aseteta.
Keskustelu siitä, miten voi olla ylipäällikkönä, jos ei ole suorittanut asevelvollisuutta, käytiin meillä jo Tarja Halosen presidenttikaudella, jolloin puolustusvoimillamme oli "Rouva Ylipäällikkö", joka – paitsi ettei ollut käynyt armeijaa – oli myös rauhanjärjestö Sadankomitean maksava rivijäsen.
"Ylipäällikkönä toimiminen on Halosen mukaan sujunut hyvin. Epäileviä tuomaita oli vaalien alla kuitenkin paljon:
'Minä en näe mitään ristiriitaa olla ylipäällikkönä. Vaaleissa minulle sanottiin, että ‹mitä siitä…
Niccolò Machiavellin Il principe – teoksen suomennosten vertailu vaatisi käännöstieteen, valtiotieteen ja historian asiantuntemusta sekä italian kielen taitoa. Mitään suomennoksista tehtyä kriittistä vertailua ei löydy.
O. A. Kallion suomennos on vuodelta 1918, mutta vaikuttaa käännösajakohtaan nähden kieleltään yllättävän tuoreelta. Aarre Huhtalan suomennos on vuodelta 1969 ja sen kieli varmaankin aukeaa kuitenkin helpommin nykylukijalle. Käännökset on tehty alkutekstien eri laitosten pohjalta. Huhtalan suomennoksessa on hiukan enemmän selityksiä, jotka ovat hyödyllisiä teoksen ymmärtämiseksi. Antti Hautamäki antaa kuitenkin ymmärtää pro gradu -tutkielmassaan, että Huhtala on painottanut…
Kasvien maailma : Otavan iso kasvitietosanakirja (Keuruu 1980) käyttää kasvilajista suomenkielistä nimeä joosuanpuu. On kuitenkin mahdollista, että nimi ei ole suomen kieleen vakiintunut, koska Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa, josta sait aiemman vastauksen, ei ollut tunnettu tätä nimeä. Mistään muusta lähteestä en myöskään löytänyt kasville suomenkielistä nimeä.
Maailmassa on toki paljonkin eliölajeja, joilla ei ole suomenkielistä nimeä, ja koska kyseistä kasviakaan ei Suomessa kasva, voi hyvin olla, ettei vanhassa tietokirjassa käytettyä nimeä joosuanpuu ole virallistettu. Voit siis puhua eräästä jukkalajista, tai jos haluat määritellä kasvilajin täsmällisesti, on varminta käyttää tieteellistä nimeä. Tietysti voit kutsua kasvia…
Kylmässä ilmastossa elävät kalat ovat sopeutuneet talven kylmyyteen. Monet kalat eivät talvella juurikaan liiku tai syö, vaan elävät vararavintonsa turvin. Järvien pohjavesi pysyy talvella yleensä +4-asteisena, joten kalat eivät jäädy. Jos vesi jäähtyy sitä kylmemmäksi, jotkin kalat saattavat mennä horrosta muistuttavaan tilaan, ja osa arktisista kaloista selviytyy jopa silloin, kun niiden ruumiinlämpö on alle nollan. Esimerkiksi ruutana pystyy selviytymään jopa hapettomissa ja pohjaan asti jäätyneissä pikku lammissa, koska se pystyy kaivautumaan pohjamutaan jäätymistä pakoon ja lisäksi tuottamaan happea vararavinnoksi keräämästään glykogeenista.
Ks. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/02/09/kalojen-talvi-elamaa-jaakannen-…
Lastenkirjallisuutta kannattaa hyödyntää myös lähihoitajan työssä. Tarinat auttavat käsittelemään tunteita, sietämään erilaisuutta, tuottavat iloa, elämyksiä ja lohtua sekä
vahvistavat lasta identiteetin rakentamisessa. Hyviä oppaita aihepiiriin ovat esimerkiksi Päivi Heikkilä-Halttusen Lue lapselle!: opas lasten kirjallisuuskasvatukseen sekä
Pirjo Suvilehdon Oi ihana satu: lasten ja nuorten kirjallisuusterapia. Nykylastenkirjallisuus käsittelee ennakkoluulottomasti myös ns. vaikeita aiheita, kuten kuolemaa.
Kirjastosta voi pyytää räätälöityjä kirjapaketteja erilaisista aiheista. Kannattaa myös tutustua Oulun kaupunginkirjaston Lukumetka-sivustoon, joka on suunnattu perheille ja
perheiden kanssa työskenteleville ammattilaisille.…
Sävelmän tähän Carl David af Wirsénin tekstiin (https://psalmbok.fi/psalm-539-en-vanlig-gronskas-rika-drakt/) on tehnyt Waldemar Åhlén. Löysin tähän tekstiin kolme suomenkielistä versiota, mutta vain ”Ruotsin kirkon virsikirjassa” (Verbum, [2003], virsi nro 201) ovat kaikki viisi säkeistöä. Laulu on siinä nimellä ”Jo tuuli halki laaksojen”. Säkeistöt 1-4 on suomentanut Pekka Kivekäs ja 5. säkeistön Niilo Rauhala. Laulu alkaa: ”Jo tuuli halki laaksojen käy vehryt viitta yllään”. Nuotissa ”Laulun aika : hengellisen laulukirjan lisäosa” (Aikamedia, 2008) laulusta on kolme säkeistöä ja Sofia Magdalena -kuoron cd-levyn ”Kajo” tekstilipukkeessa säkeistöjä on neljä.
Suomen Kanttorikuoron cd-levyllä ”Laulaen kiitän” laulu on nimellä ”En vänlig…
Metsätyön historiaa on seuraavissa kirjoissa:
RANNIKKO, PERTTI
METSÄTALOUS JA KYLÄ : SUURMETSÄTALOUDEN VAIKUTUS MAASEUDUN ASUTUSRAKENTEESEEN 1900-LUVULLA / PERTTI RANNIKKO
1987
KARJALAN TUTKIMUSLAITOKSEN JULKAISUJA / JOENSUUN YLIOPISTO, N:O 81
KAINULAINEN, Kalevi
Ihmisen mittaiset jäljet : Ilomantsin hoitoalueiden metsäkämpät ja metsänvartijatilat. 2006
- tässä on yleisempääkin asiaa metsätyökulttuurista ja savotoista
JUUTILAINEN, SEPPO
JÄTKÄSTÄ METSURIKSI : SUOMALAINEN METSÄTYÖNTEKIJÄ 1870-LUVULTA 1970-LUVULLE. 1988
TAMPEREEN YLIOPISTO. SOSIOLOGIAN JA SOSIAALIPSYKOLOGIAN LAITOS. SARJA A, TUTKIMUKSIA, 11
VIRTANEN, Pekka
Kunnailta salomaille : metsät asutustilallisten elämässä. 2008
Ismo Björnin väitöskirjassa on käsitelty aihetta:
BJÖRN…
Itsekin käytän suurin piirtein ohjeissa kerrottua tapaa. ”Viikkaukset” eivät siksi sanoneet minulle mitään, mutta kävin konsultoimassa kirjastomme muovittamon työntekijöitä, ja he osasivat heti sanoa, mistä siinä on kyse. Sanallisesti tätä voi olla hiukan vaikea selittää.
”Viikkausten” tekemiseksi ei muovia saa laittaa aluksi kiinni kirjan takakannen ulkoreunaan vaan alkaa painaa suoraan muovia kanteen kiinni. Se voi tehdä kaltaiselleni kömpelösormiselle homman hiukan vaikeammaksi kuin muovin kiinnittäminen heti kirjan reunaan. Kun muovi on kiinnitetty kansiin, käännetään nurkissa oleva muovi kolmiomaisesti kannen sisäpintaan. Sitten vain taitellaan ala- ja yläreunat sekä sivureuna kiinni kannen sisäpuolelle ja saadaan ”viikkaukset” kannen…
Kirja on nimeltään "Tulevaisuuden maa" (Lasten Keskus, 1999). Se sisältää eri tekijöiden kirjoittamia tarinoita ja toimii kuin joulukalenteri siten, että jokaiselle päivälle 1.12.-6.1. on oma tarinansa. Lisäksi kirjan alussa on johdantotarina ja lopussa päätöskertomus. Kirja on syntynyt pohjoismaisena yhteistyönä. Tarinoiden kirjoittajat ja kuvittajat ovat Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Tanskasta ja Islannista.
Joulukuun 1. päivän tarina on nimeltään "Kilimandjaro". Siinä termiitit lähtevät vaellukselle. Joulukuun 17. päivän tarina on nimeltään "Vanha mukava kuu". Johdantotarinassa "Tarinoita Jubarille" tähtilapsi Jubar sairastuu ja tarvitsee lääkkeeksi tarinoita, jotka tuovat iloa, uskoa, toivoa ja rakkautta. Näitä ja Kertomusten…
Taistelu sanan rinnakkaismuoto, jota on käytetty etenkin runokielessä.
Taisto nimen juuria voi hakea kahtaalta. Nimi on sota-ajan synnyttämä ja ilmeisesti peräisin itsenäisyystaistelun alkuajoilta. Toisaalta nimi on peräisin työväenliikkeemme varhaisvuosilta 1900-luvun alusta. Sen antamiseen lienee vaikuttanut työväenmarssin säe "tää on viimeinen taisto"
Lähteet:
Suuri etunimikirja / Pentti Lempiäinen
Etunimet / Kustaa Vilkuna
Saksan kielen oikeinkirjoitusta uudistettiin vuonna 1996 niin, että kielen erityispiirteitä, kuten substantiivien iso alkukirjain sekä ß-kirjain (kaksois-s, "Eszett") otettiin entistä johdonmukaisempaan käyttöön. Uudistusta on viilattu jonkin verran vuosien mittaan, mutta keskeinen sisältö on pysynyt samana.
Uudistuksen jälkeen ß-kirjainta käytetään ainoastaan pitkän vokaalin jälkeen, kuten esimerkiksi sanoissa fließen (virrata) ja Straße (katu). Sen sijaan lyhyen vokaalin jälkeen käytetään kahta s-kirjainta: muß > muss (täytyy), Roß > Ross (hevonen).
Sveitsissä ja Liechtensteinissa ß-kirjainta ei tavallisesti käytetä ollenkaan, vaan se korvataan ss-yhdistelmällä.
Kielikellon artikkeli saksan kielen…
Kokeile sanahakua kirjaston tietokannassa: Kirjasampo, https://www.kirjasampo.fi/, kirjastot Finna.fi, https://finna.fi/ tai monihaku, https://monihaku.kirjastot.fi/fi/. Helmet, http://www.helmet.fi/
Esimerkiksi Venetsiaan liittyvää jännityskirjallisuutta löydät kirjoittamalla hakulaatikkooon sanat jännityskirjallisuus Venetsia, voit vielä rajata kieleksi suomen ja kokoelmaksi kaunokirjat, Helmetistä hakutulos https://kirjtuo1.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=d:(Venetsia)%20and%20d:(….
Näin löytyvät esimerkiksi Donna Leonin dekkarit
Lisa Hiltonin dekkarit, Ultima, Domina
Dan Brown, Inferno
Markus Falk, Aleppon kirjuri
Ian McEwan, Vieraan turva
Tess Gerritsen, Joka tulella leikkii
Kirjasammossa voit selailla romaaneja, joissa on…
Francine Pascalin kirjoittaman Sweet Valley High -nuortenkirjasarjan viimeinen suomennos on vuodelta 2002, joten kirjakaupoissa kirjoja ei varmastikaan ole myytävinä. Sen sijaan sinun kannattaa etsiä niitä antikvariaateista. Monilla antikvariaateilla on nykyisin myös nettikauppa, joista etsiminen käy helposti. Kirjat löytyvät kyllä tuolla sarjan nimellä. Nettiantikvariaattien osoitteita löydät googlettamalla esimerkiksi sanoilla "nettiantikvariaatti" tai "antikvariaatit netissä".
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sweet_Valley_High
Etsimäsi laulu on Kari Rydmanin Kaunein uni. Se löytyy usealta eri cd-levyltä. Tuoreimpia on uusintapainos Rydmanin albumista Niin kaunis on maa. Myös nuotti löytyy useana eri vaihtoehtona, esim. Suuri Toivelaulukirja 5.
Hei,
Kyseessä lienee Hannele Wida. Hän julkaisi levyllisen suomalaista musiikkia ranskaksi 2001 ja vieraili samana vuonna Tuttu juttu -ohjelmassa.
Levyllä ovat kappaleet: Sous le ciel boreal (= Rakovalkealla), Gosse de Carelie, Un (= Heili Karjalasta), Canotier de grand-pere, Le (= Isoisän olkihattu), Rozy (= Tulipunaruusut), Blancs bouleaux, Les (= Folkvisa, yksinlaulu op.90/1 (Miss soutaen tuulessa / Där björkarna susa), Valse de Helsinki (= Espalla kukkii rakkaus), Reve bleu (= Sininen uni), Fille du savetier, La (= Suutarin tyttären pihalla), Melodie d'automne (= Höstvisa / Syyslaulu), Hilu, hilu (tässä: Hilu-hilu).
Pääkaupunkiseudun kirjastojen aakkostus perustuu Suomalaisiin luettelointisääntöihin, joiden mukaan etuliite Mc aakkostetaan kuten Mac. Esim:
McDermott, Alice
Macdonald, Ross
McEwan, Ian
MacLean, Alistair
Hei!
Työntekijämme, joka on kosovolainen, mainitsi esimerkiksi seuraavia pojannimiä: Ari, Veli, Sami, Albert
Valtaosa kosovolaisista on etnisiä albaaneja: http://www.fbiic.gov/public/2008/nov/Naming_practice_guide_UK_2006.pdf
Helmet-luettelosta voit varata albaniankielisen kirjan albanialaisista nimistä: Hasani, Hasan: 6500 emra shqip për fëmijë, 2010, 267 s.
ISBN 978-9951-06-299-2 (nid.)
Albanialaisnimien nimiluetteloita on internetissä:
http://emrashqip.org/
- poikien nimiä (per djem), tyttöjen nimiä (per vajza), musliminimiä (musliman, joisa vokaaliloppuiset ovat pääsääntöisesti tyttöjen, konsonattiloppuiset poikien nimiä)
http://www.prishtina.de/emra/
http://www.babynames.ch/Info/Language/laAlbanian
http://www.aboutnames.ch/albanian.…
Kirjastot ja kirjastonhoitajat ovat ajassa ja muutoksissa mukana, toiminta muuttuu ja työ muuttuu jatkuvasti. Kirjastoissa pyritään mahdollisimman hyvin vastaamaan asiakkaiden uusiin tarpeisiin ja kehittämään toimintaa. Jo nyt saa kirjastoista lainata sähkökirjojen lukulaitteita (myös Vaasan kaupunginkirjastosta, ks. www.vaasa.fi/ Kirjastopalvelut) ja jonkin verran myös sisältöä niihin. Kun tekijänoikeus- ja taloudelliset kysymykset kustannusalan kanssa saadaan selvitettyä tulee sisältöjen määräkin kasvamaan. Kyllä kirjastoilla on merkitystä myös sähköisen kirjallisuuden tarjonnassa, eihän kaikilla ole varaa tai halua ostaa lukulaitteita sen paremmin kuin paperikirjojakaan.
Kirjalainaus on jo pitkään ollut vain osa toimintaa. Kirjastoissa…
Microsoft Word ei ole varsinainen taitto-ohjelma, vaikka voi sitä sellaiseenkin tarkoitukseen käyttää. Wordin eri versioihin on kirjoitettu runsaasti opaskirjoja. Et kerro, mikä Wordin versio sinulla on, joten laitan tähän uusimpia versioita käsitteleviä kirjoja:
Huttunen, Raili, Sari Saarinen ja Tuulia Halonen: ”Microsoft Office XP” (Satku, 2002)
Kiianmies, Matti: ”Microsoft Office 2007 tehokäytössä” (Readme.fi, 2008)
Lammi, Outi: ”Kortit, kirjat & lehdet: tee julkaisuja Wordilla” (Docendo, 2008)
Paananen, Juha: ”Docendo, 2007” (Docendo, 2007)
Rousku, Kimmo: ”Office 2007: tehoa työskentelyyn” (Docendo, 2008)
Noita kirjoista erityisesti Lammin teos saattaisi sisältää kaipaamaasi asiaa. Englanniksi valikoimat ovat laajemmat, mutta…
Tekoälyn tuottama tieto ei välttämättä perustu mihinkään oikeaan, täsmälliseen tietoon laisinkaan, vaan se etsii taidokkaan hakukoneen tavoin yhtäläisyyksiä sille syötetystä kysymyksestä/lauseesta ja internetin sekalaisesta tietosaaliista, jolla se on koulutettu. Siispä se on vallan hyvin voinut keksiä ja nimetä elokuvan Sadeprinsessa kalastamistaan tiedoista. Ja nopean haun kautta voikin todeta, ettei kyseinen elokuva taida olla todellinen, kuten jo epäilit. Voit esittää elokuvan tuntomerkit Kysy kirjastonhoitaja -palvelussa uuden kysymyksen kautta, niin kirjastolaiset voivat yrittää selvittää elokuvaa myös.
