Kysymistäsi vampyyreistä löytyy paljon englanninkielistä tietoa https://vampiresaroundtheworld.weebly.com/asia.html
Aswangeista on kysytty aikaisemmin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Vastaus löytyy palvelun arkistosta https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-on-aswang-suomen-kielella?from=term/…
Muinaiset vampyyrinkaltaiset olennot olivat naisia. Naisvampyyrit vaanivat erityisesti raskaana olevia. Taylor, J. & Heikkeri, L. (2009). Vampyyrit. Helsinki: Nemo.
Myanmarissa uskotaan, että erityisesti sikiö ja vastasyntynyt ovat erityisen herkkiä pahojen henkien vaikutukselle. Pulkkinen Eija: Syntymän ja kuoleman kirja : riittejä ja uskomuksia maailmalta
https://www.bbc.com/future/article/20151021-the-people-who-drink-human-…
https…
Kappaleen "Come prima" sävelsivät vuonna 1955 Vincenzo Di Paola ja Sandro Taccani ja sanoitti Mario Panzeri. Ensimmäisenä sen levytti vuonna 1957 laulaja Tony Dallara yhtyeen I Campioni säestämänä. Myöhemmin se on levytetty italiaksi kymmeniä kertoja.
Helsingin kaupunginkirjaston informaatikko Riitta Hämäläinen kertoi, että kirjastojen kielikahvilatoiminta Suomessa alkoi vuonna 2009. Ensimmäisiä kaupunginkirjastoja olivat Helsingin ja Hämeenlinnan kaupunginkirjastot. Helsingissä toiminta alkoi, kun tulevan keskustakirjaston uusia palveluja miettinyt työryhmä alkoi kehitellä ajatusta Tukholmassa jo toimivien kielikahviloiden innoittamana.
Helsingissä ensimmäiset kielikahvilat aloittivat Pasilan ja Itäkeskuksen kirjastoissa huhtikuussa 2009. Pasilassa aloitettiin Suoman nimipäivänä 8.4. Tästä kielikahvila sai nimekseen Kielikahvila Suoma. Nykyään Pasilan kirjastossa toimii Suoman lisäksi vapaaehtoisvoimin toimiva kielikahvila Ekstra.
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa kielikahvila…
Kaipaamasi runokirja voisi olla Tuula Korolaisen Aaveaakkoset eli Haamuhetki kullan kallis (Tammi, 2000). Siinä on runo jokaista aakkosten kirjainta kohti. Kaskelotti käy äijän onkeen Ä-kirjaimessa.
Valitettavasti emme osanneet vastata tähän kysymykseen. Useimmiten sovellukset ladataan käyttöjärjestelmien omista sovelluskaupoista, joten ongelmaa ei tule.
Laatunovelleja-valikoiman Ihme ja kumma vastaa sisällöllisesti Pakkalan 1920-luvun alussa julkaistuihin Koottuihin teoksiin sisältyvää versiota. Aikanaan kirjailijat tuon tuostakin Koottuja teoksiaan toimitettaessa tekivät pieniä – toisinaan isojakin – muutoksia ja korjauksia etenkin varhaisimpaan tuotantoonsa kuuluneisiin teksteihin. Pakkalakaan ei tunnu voineen vastustaa kiusausta editoida lapsinovellejaan. Vuoden 1921 jälkeen julkaistut Lapsia-kokoelmat ja yksittäiset siihen kuuluvat novellit ovat poikkeuksetta sisältäneet Koottuihin teoksiin tehdyt muutokset. Ehkäpä Hypén yksinkertaisesti ei ole ollut tietoinen alkuperäiskokoelman ja Kootuissa teoksissa julkaistun version välisistä eroista.
Baudi ilmaisee tiedonsiirron nopeutta. Se kertoo, kuinka monta kertaa elektroninen signaali muuttuu sekunnin aikana. Muutoksilla tarkoitetaan yksittäisiä pulsseja tai symboleja. Kun symbolilla oli vain kaksi tilaa, 0 tai 1, mittasi baudi samaa kuin mittayksikkö bittiä sekunnissa.Lähteet:Baudinopeus – WikipediaBaud definition by The Linux Information Project (LINFO)
Kyllä puhekielessä voi sanoa noin. Sen ymmärtää kyllä.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/pulla
Virallisemmassa tekstissä käyttäisin: Leivotaan leipää ja pullaa.
Leipiäkin voi olla leivontakerralla monia, samoin kuin pullia. Pullaa kuvaa paremmin asiaa, jota leivotaan.
Kirjassa Oman pihan ötökät (Leena ja Heikki Luoto) löytyi hyvä kuva tästä ukkonuijapistiäisestä, latinaksi cimbex fermoratus. Verkossa voi lukea lisää ja käydä katsomassa kuvia.
Kyseessä on ilmeisesti laulu "Isoäiti", jonka on säveltänyt Lauri Parviainen ja sanoittanut Anna Haava. Kappaleen sanat löytyvät täältä. Nuotinnos löytyy Joki-kirjastojen kokoelmassa olevista nuottikirjoista Koulun kuorolauluja (WSOY 1946) ja Pienten lauluja (WSOY 1980).
Kaunokirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasampo.fi:n sivuilta löytyy tietoa Merikarvialla syntyneistä/asuvista kirjailijoista.
Tässä linkki Kirjasammon listaukseen kirjailijoista, joiden synnyin- tai asuinpaikkakunnaksi on merkitty Merikarvia: http://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/obj%3Ahttp%253A%252F%252Fsws.g…
Mukana on ainoastaan kaksi elossa olevaa kirjalijaa: Juhani Syrjä (s. 1947) ja Antti Seppä (s. 1934).
Kirjasammon kirjalilija-artikkelit sisältävät elämäkertatietoa, bibliografiatietoa sekä linkkejä kirjailijoita käsitteleviin verkkolähteisiin.
Verkosta löysin myös dekkarikirjailija Juha Mäntylän (s. 1979), joka on syntyny Merikarvialla ja asuu nykyään Lapualla.
Tässä tietoa hänestä: http://helemi.lapua.fi/index.php?iContentID=938…
Sota-ajan viihdytysjoukoista kertovia kirjoja on ainakin seuraavasti:
Suomi sodan jälkeen : pelon, katkeruuden ja toivon vuodet 1944-1949 / Antero Holmila, Simo Mikkonen, 2015
Elämää juoksuhaudoissa : sotilaiden huvit ja harrastukset jatkosodan rintamilla / Helena Pilke ja Olli Kleemola
"Jees, teatteria!" - sanoi vääpeli Ryhmy : sotateatterit 1941-1944 / Heikki Eteläpää, 2002
Kokonaismaanpuolustus : sisua ja sivistystä / Tapani Sarvanti, Timo Soininen (toim.), 2013
Niin se on poijaat : viihdetaiteilijat sodissamme 1939-1945 / Viljo Korpela, 1991
On elon retki näin, eli, Miten viihteestä tuli sodan voittaja : viihdytyskiertueita, kotirintaman kulttuuria ja Saksan suhteita vuosina 1939-45 / Maarit Niiniluoto, 1995
Niiniluoto, Maarit
Ilta-…
Kyseessä on kaiketikin juttu Kansallisarkiston Keskusarkistosta Mikkelistä. Jutussa kerrottiin asiakirja-arkistojen digitoinnista.
Juttu löytyy Yle Uutisten Keski-Suomen ja Etelä-Savon lähetyksestä 15.9.2021 (kohdasta 4.45) ja on katsottavissa 14 päivää täältä:
https://areena.yle.fi/1-50656335#autoplay=true
Aiheesta voi myös lukea täältä:
https://yle.fi/uutiset/3-12098509
Suomen murteiden sanakirja määrittelee sanan lastikka = lasta, liiste tms. Sanan käyttö on Pohjois-Karjala painotteista. Linkki sanakirjaan
Sukunimi-info sivusto kertoo Lastikoiden syntymäpaikkojen olleen 1890-1927 Kalajoella ja Pirkanmaalla. Linkki sivustoon
Pirjo Mikkasen ja Sirkka Paikkalan teoksessa Sukunimet, kerrotaan Lastikka nimestä näin: "Ainakin enin osa Lastikka sukunimistä palautuu Alavieskan Lastikan taloon. Samanniminen talo on myös Joutsenossa ja Orimattilassa, samannimistä sukua myös Heinolan seuduilla. Roomalaiskatolisen kirkon ristimänimi Skolastika, josta Lastikka on lohjennut, on tunnettu nii idässä kuin lännessäkin. Esim. Loimaalla 1551 vaimo Scholastica, Muolassa 1693 Lastika eli Scholastica, Kanneljärvellä…
Laajasta kollegiaalisesta etsinnästä huolimatta emme ole löytäneet tälle sanonnalle ehdokasta sen alkuperäksi. Jos ette vielä ole ehtinyt etsiä sanontaa aihetta käsittelevästä kirjallisuudesta, voisi seuraavasta linkistä avautuvia Helmet-kirjaston teoksia suositella https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssanonnat__Orightresult__U?lang=fin
Lisää sanontoja käsitteleviä teoksi voi kysellä kirjastosta.
Löysin pari kirjaa, joissa Ateneumin taidemuseo on keskeinen paikka. Inari Krohnin Musta ja muut värit on taiteilijaromaani joka sijoittuu 1960-luvulle ja kertoo nuorista taideopiskelijoista. Katja Kärjen Evan neljä elämää on elämäkertaromaani kuvanveistäjä Eva Ryynäsestä, joka taistelee tiensä maatalosta Ateneumiin opiskelemaan kuvanveistämistä. Tämä toki on todelliseen henkilöön pohjautuva romaani.
Mississippi Mud Cake -haulla löytyy lukuisia erilaisia suklaakakun reseptejä, joista moniin kuuluu vaahtokarkkeja. Joitakin variaatioita kakusta:
Meillä kotona -sivusto: https://www.meillakotona.fi/reseptit/mississippi-mud-cake
Kinuskikissa: https://www.kinuskikissa.fi/mississippi-mud-cake/
Spicy Southern Kitchen: https://spicysouthernkitchen.com/mississippi-mud-cake/
Piiat-elokuvassa nähty kakku on kuitenkin hieman erilainen. Elokuvaan leivotun kakun resepti paljastetaan Meredith Food & Wine -sivustolla: https://www.foodandwine.com/recipes/minnys-chocolate-pie.
Hei,
Kiitos kysymyksestäsi. Löysimme Hymyn verkkolehdestä Timo Jurkan kuuloon liittyvän jutun, joka oli päivätty 7.11.2020.
Artikkelissa sanottiin, että kuulo on asteittain palautunut. Timo uskoo, että aivot ovat korjanneet tilannetta. Artikkelin mukaan
näyttelijä-muusikko voi taas elää äänien maailmassa. Laajempi juttu löytyy painetusta Hymy-lehdestä 11/2020 (s.36-39). Lehteä voi
lukea esimerkiksi kaikissa Lumme-kirjastoissa asiakaskoneilta verkkopalvelu eMagz:in kautta.
Valitettavasti antamillanne tiedoilla on vaikea sanoa mikä teos on kyseessä. Kysymyksestä puuttuvat myös mainitsemanne skannatut sivut. Kenties asiaa kannattaisi tiedustella antikvariaateista.
Ainakin näissä teoksissa runo on:
-Kunnas: Tapahtui Tiitiäisen maassa. WSOY, 2004.
-Kunnas: Tiitiäisen tuluskukkaro. WSOY, 2000.
Lähteet: Lastenkirjastoinstituutin Onnet-tietokanta ( https://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/koko.htm ) ja Finna-tietokanta ( https://www.finna.fi/ ).
